Tässä taannoin, vajaat kymmenen vuotta sitten, vietin joulukuun Gran Ganarialla Puerto Ricossa. Se oli sellainen "poikien reissu", eli ohjelmassa oli lähinnä terasseilla istuskelua, viinan juontia ja huorien nussimista. No oli meillä viikon verran vuokra-autokin kuitenkin käytössä, eli kierreltiin me sitä saartakin ihan ristiin rastiin. Puerto Ricon huvivenesatamassa oli Jope Ruonansuulla ja Sakari Kuosmasella sellainen ravintola kuin Ulvova Mylläri. Eli Kuosmanen kokkasi maukkaat safkat ja Ruonansuu jutteli asiakkaiden kanssa.
Käytiin usein laulamassa illalla vähän karaokea Ulvovassa Myllärissä. Minun bravuri oli tämä Moskovan valot. Ja siinä sitten Jope Ruonansuukin tuli vähitellen tutuksi. Oli jotenkin todella hieno mies. Kertoi hyviä tarinoita ja jutteli avoimesti omasta elämästään. Kolmen haimatulehduksen jälkeen alkoholi oli jäänyt pois kuvioista ja uusi rakkaus oli löytynyt Jyväskylästä. Vaimo ja viisi vuotias poika olivat mukana Puerto Ricossa. Olen todella iloinen, että Jope sai elää myös tällaista uutta ja tasapainoista ihmissuhdetta ja hyvää elämää. Ruonansuu kertoi niistä suurista haasteista, mitä viihdyttäjän työ tuo mukanaan. Muiden näyttelijöiden ja viihdetaiteilijoiden tapaan, myös Jope kertoi olevansa pohjimmiltaan hyvin ujo ja arka ihminen. Jo lapsena oli tullut rankasti kiusatuksi tämän ulkoisen habituksensa takia. Oli sitten valinnut yleisen pellen osan. Ja sitten kun keikkoja myöhemmin tuli ihan valtavasti ja suurta kuuluisuutta, niin aina ennen esiintymistä piti kumota epävarmuus ja arkuus viinapulloon. Ruonansuu kertoi, että hänellä meni tosi kauan, ennen kuin uskalsi astella esiintymislavalle selvin päin.
Ruonansuun avoimuus ja rehellisyys tekivät kyllä suuren vaikutuksen. Ja ne hänen juttunsa Kemistä. Ruonansuun paras kaverihan Kemissä oli Mika Halvari. "Kemin keijuhan" on tämä kuulantyöntäjä, joka voitti hallimaailmanmestaruuden Barcelonassa 1995 ja samana vuonna MM-kisoissa Göteborgissa hopeaa. Halvarin ja Ruonansuun lempijuojma oli valkovenäläinen. Ja isojen miesten ei kannattanut ihan pikku satsia grogilasiin rakentaa. Saunan muovinen saavi oli sopiva boolimalja. Sinne sitten kaadettiin tarpeeksi monta pulloa vodkaa ja kahvilikööriä. Ja kymmenen litraa maitoa. saunakauhalla sitten booli sekoitettiin ja myös nautittiin. Mielestäni se kuulosti sellaiselta oikeiden ja raavaiden miesten juopottelulta. Ne on aivan eri miehet, jotka juovat lonkeroita ja muita homolimukoita.
Ruonansuu oli hieno taiteilija. Aivan unohtumattomia sketsihahmoja. Useinhan klovnin naamarin takana asuvat surun kyyneleet. Taidan ottaa Jope Ruonansuun muistoksi yhden valkovenäläisen. R.I.P Jope Ruonansuu.
http://www.ulvovamyllari.com/index.html