Koska olen laiska horo, en jaksanut nyt miettiä mitään äänestystä, ja oikeastaan aloituksellekin mulla ajatus lähti vain yhdestä asiasta.
Ne jotka ei ole mun aloituksien kanssa tuttuja, niin mullehan on tyypillistä aloittaa nää milloin mistäkin hetken mielijohteessta, ja aina aloituksen muotoiltuani, en edes ole heti jaksanut vastata siihen edes itse (aina kuitenkin myöhemmin olen).
Pullasorsa on pullasorsa.
Mutta kysymys on siis osoitettu sellaisenaan niin horoille kuin turskillekin, ei tartte olla kokenut itse mitään pitkään horo/turska uraa, vaan asiat voivat myös liittyä vain havaintoihin.
Mitä kaipaat vanhan huoraskenen ajoilta & perustelut/asian avaaminen ois kiva (ei pakollinen)?
Ja ehkä lisäyksenä, perustuuko omaan kokemukseen, vai kuultuun?
Itsellä olisi varmaan montakin asiaa mitä voisin kirjoittaa, mutta nyt keskityn siihen mistä ajatus lähti. Eli siis kaikkein tärkeimpään asiaan, tietysti!
Eli horoperuukkeihin. Näiden käyttöhän oli joskus hyvinkin yleistä (kuulopuhetta), sitten tuli siirtymäkausi (tätä mäkin jo elin) ja nyt asia alkaa lienee olla jo harvinaisuuden puolella.
Aloitus tuli mieleeni aiheesta johon kyllä olen kommentoinut, mutta mieleeni jäi vain nykyaikana käyty keskustelu, jossa jengi hieroi teemaa horojen hiuksista ja naisten, ah, niin alatisti vaihtuvista hiustyyleistä (pitkät, lyhyet, kalju, mikä väri yms.).
Se mua tietäen 10 vuoden aikana tapahtuneen muutoksen, jo huvitti. Kun, katsokaas, ennen horoilla pääsääntöisesti oli peruukit, ja munkin uran aikana se oli vielä aika 50/50, keille se oli vakio. Ei ihan niin muinaishistoriaa.
Hiukset ei siis silleen olleet ees validi aihe, koska se vaihteli ihan horon aamulla heränneenä saaneen fiiliksen mukaan. Kuvista viis, kaikesta muusta viis. Oletus oli, että kai nyt kaikki tajuaa, että horot käyttää peruukkeja.
Ja se old school turskan mun mielestä kaiken tyhjentävä postaus siihen, ettei mitään väliä horon hiuksille (panemiseen se ei vaikuta), mutta horoperuukeista hän ei tykkää. Jonneilta (silloin ne oli vielä tuolla termillä) sekin meni tietty ohi, mutta monet muut tajusi pointin.
Mä tiedän, että horoperuukit liittyi ainakin kahteen syyhyn tytöillä. Se oli tunnistettuvuus kysymys, mutta myös osa sitä rutiinia, jolla muutut siitä arkipäivän Pirkosta, seksin ylipapittareksi. Tavallaan, haluat luoda hahmon vimppaan asti, ja se on yksi asia joka auttaa nopsaan aamulla luomaan sen illuusion ulkoisesti ja henkisesti. Siihen liittyy toki paljon muutakin, peruukki on vain yksi hyvin pieni nyanssi.
Mutta alkuhaparoinnin jälkeen, kun olin edes jotenkin rämpinyt skenen reunoille sisään, mä ihastuin ajatukseen. <3
Kesti toki aikansa (ja hankinnat), kunnes uskaltauduin itse lähteen leikkiin asialla.
Noh, en tiedä kuinka hyvin onnistuin leikkiin sillä (ei amatööri koskaan tietenkään vanhassa pelissä ammattilaista voita). Mutta sain ainakin luotua monipuolisempia illuusioita, keskustelu/haparointi siitä kun vaihtaa hiustyyliä, tartteeko julistaa, ei ollut enää ajankohtainen. Sen asian pystyi ohittaan, kun selkeesti kaikki näki eri peruukit. Samassa ilmossa oli pinkkiä pitkää polkkaa, pitkää blondia, lyhyttä brunee ja ehkä ah, kaiken eniten reagointia aiheuttanut pitkä punainen kiharahässäkkä.
Osittain asiat meni kuten oletenkin, old school turskat viis veisasi, heille horoperuukit oli arkipäivää. Ei merkittävä asia. Yleensähän mä otin asiakkaat kuitenkin vastaan ihan omissa hiuksissani, mikä ei tuossa asiakasryhmässä herättänyt mun nähden mitään hätkähdyksiä.
Sitten tuli se, arvioisin ryhmä jossa turskailu on aloitettu samoihin aikoihin kuin mä horoilun. He saattoivat toivoa, että voisiko olla ilman peruukkia mieluummin, vielä lisäten, ettei se ole kynnyskysymys toki. Muta että kun ei niillä hiuksilla ole väliä, mutta mieluummin natural kuin peruukki. Ihan old school huorille en tiedä...olisiko tuo enää mennyt läpi. Kuten me tiedämme, horot päättävät säännöt. Asiakas tekee niiden perusteella sitten valinnan. Samaan ryhmään meni, jotka ymmärsivät jutun juonen, hyväksyivät peruukin, mutta halusivat esittää toiveen mikä se ei ainakaan olisi. Ja sitten jo ehkä eri ryhmään menevät turskat, jotka ottivat peruukkivalikoiman osana asuja, eli spesifisesti toivottiin tiettyä peruukkia. Btw, lyhyt polkka lähes musta oli todella suosittu.
Sitten tuli se mulle yllättävin asiakaskunta, selkeesti nuorempaa ikäpolvea. Enemmän tai vähemmän suorasti nätisti ja hyvin korrektisti ilmaistiin, ettei hei sillä oo väliä jos sun omat hiukset ei oo hyvässä kunnossa/olet itse epävarma niiden ulkonäöstä, että he ymmärtää hyvin, kaikki käy, ja ihan sellaista sympatiaa/empatiaa.
Ihanaa, mutta mä olen oman aikana kasvatti, tavallaan armottomamman, ja varsinkin horoille joskus erittäin brutaalin sellaisen, kasvatti/lopputulos. Tuo sai mut tippuun persiilleni (kuvainnollisesti), et onko nuoremmat sukupolvet oikeasti noin ihania ja humaaneja jopa horojakin kohtaan? Kyllä, ovat. Moni muukin asia on osoittanut mulle tuon myöhemmin.
Mutta tuohan veti kyynisen horon joka tottunut vain oleen henkisesti & sosiaalisesti vajavaisten miesten julkisena nyrkkeilysäkkinä, aika hämilleen. Mun hiukset on aina olleet hyvässä kunnossa. Mun itsetunto ja itsevarmuus on aina olleet kunnossa (miten helv... joku mun suosion saavuttanut sinä aikana olisi ees kestänyt sitä myllytystä mikä siitä seurasi netissä herkempänä luonteena & pystynyt kaikesta siitä huolimatta vaan porskuttaan eteenpäin ja luomaan pitkän uran). Peruukit oli mulle vain se sama asia kuin horo sukupolville mua aikaisemmin, ja koska niiden osalta oltiin ns. murrosvaiheessa, niin mulle enemmänkin vain kiva leikittely.
Mutta todellakin, kiitos teille kaikille, jotka ajattelitte asiaa enemmän/pidemmälle. Se on yksi asia, joka on valanut muhun uskoa vuosien varrella, että turskatkin kehittyy, tän skenen ei tartte olla niin armoton horoilla ja jonkin verran inhimillisilläkin tunteilla on tilaa tässä skenessä (oon aina toki ollut vähän pehmo tuon suhteen, mutta sille tila oli aikoinaan horoille tosi pieni - siitä seurasi välitön hyväksikäyttö).
Ja nyt sitten taas, kun mun hiusten muutokset, on aiheuttaneet tapaamisilla keskustelua. Ihan tarkoituksella olen jättänyt aina radikaalimmat muutokset tyylissä kuvissa ns. jälkijunaan, tunnistettavuus syistä. Niin, nyt olen myös päättänyt herättää horoperuukit uudelleen henkiin! Ei, en ihan niin pitkälle, että tapaamisilla (jollei erikseen toivota), mutta kuvissa kyllä. Hei, sitten ei enää tartte käydä turhia keskusteluita hiuksista, kun mennään reilusti feikillä jonka kaikki näkee feikiksi - perinteet kunniaan!
Vaikka kysymys nyt ei ollut juuri horoperuukeista, niin myös vaikka vain sen asian kommentointi täysin ok tässä ketjussa!
Ne jotka ei ole mun aloituksien kanssa tuttuja, niin mullehan on tyypillistä aloittaa nää milloin mistäkin hetken mielijohteessta, ja aina aloituksen muotoiltuani, en edes ole heti jaksanut vastata siihen edes itse (aina kuitenkin myöhemmin olen).
Pullasorsa on pullasorsa.
Mutta kysymys on siis osoitettu sellaisenaan niin horoille kuin turskillekin, ei tartte olla kokenut itse mitään pitkään horo/turska uraa, vaan asiat voivat myös liittyä vain havaintoihin.
Mitä kaipaat vanhan huoraskenen ajoilta & perustelut/asian avaaminen ois kiva (ei pakollinen)?
Ja ehkä lisäyksenä, perustuuko omaan kokemukseen, vai kuultuun?
Itsellä olisi varmaan montakin asiaa mitä voisin kirjoittaa, mutta nyt keskityn siihen mistä ajatus lähti. Eli siis kaikkein tärkeimpään asiaan, tietysti!
Eli horoperuukkeihin. Näiden käyttöhän oli joskus hyvinkin yleistä (kuulopuhetta), sitten tuli siirtymäkausi (tätä mäkin jo elin) ja nyt asia alkaa lienee olla jo harvinaisuuden puolella.
Aloitus tuli mieleeni aiheesta johon kyllä olen kommentoinut, mutta mieleeni jäi vain nykyaikana käyty keskustelu, jossa jengi hieroi teemaa horojen hiuksista ja naisten, ah, niin alatisti vaihtuvista hiustyyleistä (pitkät, lyhyet, kalju, mikä väri yms.).
Se mua tietäen 10 vuoden aikana tapahtuneen muutoksen, jo huvitti. Kun, katsokaas, ennen horoilla pääsääntöisesti oli peruukit, ja munkin uran aikana se oli vielä aika 50/50, keille se oli vakio. Ei ihan niin muinaishistoriaa.
Hiukset ei siis silleen olleet ees validi aihe, koska se vaihteli ihan horon aamulla heränneenä saaneen fiiliksen mukaan. Kuvista viis, kaikesta muusta viis. Oletus oli, että kai nyt kaikki tajuaa, että horot käyttää peruukkeja.
Ja se old school turskan mun mielestä kaiken tyhjentävä postaus siihen, ettei mitään väliä horon hiuksille (panemiseen se ei vaikuta), mutta horoperuukeista hän ei tykkää. Jonneilta (silloin ne oli vielä tuolla termillä) sekin meni tietty ohi, mutta monet muut tajusi pointin.
Mä tiedän, että horoperuukit liittyi ainakin kahteen syyhyn tytöillä. Se oli tunnistettuvuus kysymys, mutta myös osa sitä rutiinia, jolla muutut siitä arkipäivän Pirkosta, seksin ylipapittareksi. Tavallaan, haluat luoda hahmon vimppaan asti, ja se on yksi asia joka auttaa nopsaan aamulla luomaan sen illuusion ulkoisesti ja henkisesti. Siihen liittyy toki paljon muutakin, peruukki on vain yksi hyvin pieni nyanssi.
Mutta alkuhaparoinnin jälkeen, kun olin edes jotenkin rämpinyt skenen reunoille sisään, mä ihastuin ajatukseen. <3
Kesti toki aikansa (ja hankinnat), kunnes uskaltauduin itse lähteen leikkiin asialla.
Noh, en tiedä kuinka hyvin onnistuin leikkiin sillä (ei amatööri koskaan tietenkään vanhassa pelissä ammattilaista voita). Mutta sain ainakin luotua monipuolisempia illuusioita, keskustelu/haparointi siitä kun vaihtaa hiustyyliä, tartteeko julistaa, ei ollut enää ajankohtainen. Sen asian pystyi ohittaan, kun selkeesti kaikki näki eri peruukit. Samassa ilmossa oli pinkkiä pitkää polkkaa, pitkää blondia, lyhyttä brunee ja ehkä ah, kaiken eniten reagointia aiheuttanut pitkä punainen kiharahässäkkä.
Osittain asiat meni kuten oletenkin, old school turskat viis veisasi, heille horoperuukit oli arkipäivää. Ei merkittävä asia. Yleensähän mä otin asiakkaat kuitenkin vastaan ihan omissa hiuksissani, mikä ei tuossa asiakasryhmässä herättänyt mun nähden mitään hätkähdyksiä.
Sitten tuli se, arvioisin ryhmä jossa turskailu on aloitettu samoihin aikoihin kuin mä horoilun. He saattoivat toivoa, että voisiko olla ilman peruukkia mieluummin, vielä lisäten, ettei se ole kynnyskysymys toki. Muta että kun ei niillä hiuksilla ole väliä, mutta mieluummin natural kuin peruukki. Ihan old school huorille en tiedä...olisiko tuo enää mennyt läpi. Kuten me tiedämme, horot päättävät säännöt. Asiakas tekee niiden perusteella sitten valinnan. Samaan ryhmään meni, jotka ymmärsivät jutun juonen, hyväksyivät peruukin, mutta halusivat esittää toiveen mikä se ei ainakaan olisi. Ja sitten jo ehkä eri ryhmään menevät turskat, jotka ottivat peruukkivalikoiman osana asuja, eli spesifisesti toivottiin tiettyä peruukkia. Btw, lyhyt polkka lähes musta oli todella suosittu.
Sitten tuli se mulle yllättävin asiakaskunta, selkeesti nuorempaa ikäpolvea. Enemmän tai vähemmän suorasti nätisti ja hyvin korrektisti ilmaistiin, ettei hei sillä oo väliä jos sun omat hiukset ei oo hyvässä kunnossa/olet itse epävarma niiden ulkonäöstä, että he ymmärtää hyvin, kaikki käy, ja ihan sellaista sympatiaa/empatiaa.
Ihanaa, mutta mä olen oman aikana kasvatti, tavallaan armottomamman, ja varsinkin horoille joskus erittäin brutaalin sellaisen, kasvatti/lopputulos. Tuo sai mut tippuun persiilleni (kuvainnollisesti), et onko nuoremmat sukupolvet oikeasti noin ihania ja humaaneja jopa horojakin kohtaan? Kyllä, ovat. Moni muukin asia on osoittanut mulle tuon myöhemmin.
Mutta tuohan veti kyynisen horon joka tottunut vain oleen henkisesti & sosiaalisesti vajavaisten miesten julkisena nyrkkeilysäkkinä, aika hämilleen. Mun hiukset on aina olleet hyvässä kunnossa. Mun itsetunto ja itsevarmuus on aina olleet kunnossa (miten helv... joku mun suosion saavuttanut sinä aikana olisi ees kestänyt sitä myllytystä mikä siitä seurasi netissä herkempänä luonteena & pystynyt kaikesta siitä huolimatta vaan porskuttaan eteenpäin ja luomaan pitkän uran). Peruukit oli mulle vain se sama asia kuin horo sukupolville mua aikaisemmin, ja koska niiden osalta oltiin ns. murrosvaiheessa, niin mulle enemmänkin vain kiva leikittely.
Mutta todellakin, kiitos teille kaikille, jotka ajattelitte asiaa enemmän/pidemmälle. Se on yksi asia, joka on valanut muhun uskoa vuosien varrella, että turskatkin kehittyy, tän skenen ei tartte olla niin armoton horoilla ja jonkin verran inhimillisilläkin tunteilla on tilaa tässä skenessä (oon aina toki ollut vähän pehmo tuon suhteen, mutta sille tila oli aikoinaan horoille tosi pieni - siitä seurasi välitön hyväksikäyttö).
Ja nyt sitten taas, kun mun hiusten muutokset, on aiheuttaneet tapaamisilla keskustelua. Ihan tarkoituksella olen jättänyt aina radikaalimmat muutokset tyylissä kuvissa ns. jälkijunaan, tunnistettavuus syistä. Niin, nyt olen myös päättänyt herättää horoperuukit uudelleen henkiin! Ei, en ihan niin pitkälle, että tapaamisilla (jollei erikseen toivota), mutta kuvissa kyllä. Hei, sitten ei enää tartte käydä turhia keskusteluita hiuksista, kun mennään reilusti feikillä jonka kaikki näkee feikiksi - perinteet kunniaan!
Vaikka kysymys nyt ei ollut juuri horoperuukeista, niin myös vaikka vain sen asian kommentointi täysin ok tässä ketjussa!