[AnnaB]

Hei mä huomasin, että tässä ketjussahan menee ihan kohta rikki 20K lukukertaa! Meniskö just sopivasti ennen vuorokauden vaihtumista?

Ja hei mitä ihmettä, kuusi vihreää kuulaa?! Mulla oli vielä viime viikolla viisi. Koska tää tapahtui?

Siitä ilosta laitanpa tähän Annin ottaman kuvan itsestäni viime viikolta 

[AnniAuringonkukka]

Ja taas forkka yllätti: kaiken paskan keskustelun ja paskakeskustelun seasta löytyi aidosti hyödyllistä tietoa. Koska ihan rehellisesti en ollut tullut tälläistä jännitysvatsamahdollisuutta edes ajatelleeksi. Joten kiitos aidosti että kerroit noin herkän asian, Pataässä!

Luulen että tuollainenkin olisi kommunikaatiolla hupakon kanssa ratkaistavissa ilman, että tarvii perua. Oishan se sääli, että vaikkapa IBS-potilaat ei pääsisi nauttimaan palveluista.

Mitäs, jos pt:lle ilmoittaisi etukäteen, että näin saattaa käydä ja katsoo mitä hän on mieltä? Ja paikan päällä tunnustelee kehoaan kunnolla ja koittaa syöksyä vessaan jos kiertää pahasti? Lisäksi on olemassa erilaisia kosteussuojia vaikkapa squirttailuun tai yökasteluun, joka saattaisi olla tälläisessakin tapauksessa hyvä investointi. Sen voi ottaa mukaan ja laittaa alle suojaksi, mikä saattaa jo itsessään vähentää jännitysvatsan oireilua. Tummanvärinen lienee kivoin, mutta ihan Tokmanniltakin saa Helmi-merkkisiä vaaleita kertakäyttöisiä sängynsuojia.

[jan#91]

^^ Sun elämähän on nyt ihan yhtä juhlaa: synttärit, kuulat, 20k yms. Onnittelut näistä 

Ja tuon upean kuvan myötä täälläkin ollaan mukana juhlatunnelmissa
(ja -kunnossa 🤭).

[ThomasDundee]

Tällaiselle jännittäjälle, jolla menee maha herkästi sekaisin tietysti juuri ennen tapaamista, tuo "raitariski" on aina olemassa. Pahinta siinä on se, että silloin ei ole oikein hyviä vaihtoehtoja, käytännössä vain oharit/peruutus alle puolen tunnin varoitusajalla tai sitten vain toivoa, että peräaukko pitää ripulit sisällä. Mutta siltikään en ole ohareita tehnyt tai perunut. Muutaman kerran on ollut lähellä "raidoittaminen", mutta joko olen onnistunut pidättelemään tai sitten palveluntarjoaja on toiminut kuin AnnaB ja ehtinyt piilottaa todistusaineiston. Onneksi olen löytänyt ruokavalion kautta jonkinlaisen ratkaisun ja lisäksi ehkä vuosien kokemus tapaamisista on vähentänyt jännittämistä. Tosin silti vatsani saattaa yllättää, ei ole kauaa, kun viimeksi oli juuri ennen tapaamista maha kuralla. Se onkin aika turhauttavaa, kun muuten olen jopa vähän hysteerinenkin omasta hygieniastani.

Minullakin menee vatsa helposti sekaisin jännityksestä, ja hupakon luokse mennessä jännittää aina. Oma ratkaisuni tähän on, että noudatan aina ennen hupakkovierailua tiettyä rituaalia:
Ensinnäkin, en syö mitään kolmeen tuntiin ennen tapaamisaikaa.
Ennen tapaamisaikaa pyrin viettämään tunnin-pari rauhallista aikaa jossain, missä on mahdollisuus käydä rauhassa wc:ssä aina kun siltä tuntuu, vaikka monta kertaa. Museot on tähän tosi hyviä. Niissä voi yleensä rauhassa viettää kiireetöntä omaa aikaa ja vamistautua tapaamiseen henkisesti ja fyysisesti, ja käydä vessassa aina kun siltä tuntuu. Muutenkin tykkään käydä museoissa, joten suunnittelen yleensä museovierailun ja hupakkovierailun samalle päivälle, ja valitsen museokohteen mahdollisimman läheltä tapaamispaikkaa.
Tämän kaltainen toimintatapa ei varmastikaan sovellu kaikille. Minulle se sopii, koska minulla hupakkovierailu liittyy lähes aina vierailuun eri kaupungissa ja vapaapäivään.

[ThomasDundee]

Hei mä huomasin, että tässä ketjussahan menee ihan kohta rikki 20K lukukertaa! Meniskö just sopivasti ennen vuorokauden vaihtumista?

Ja hei mitä ihmettä, kuusi vihreää kuulaa?! Mulla oli vielä viime viikolla viisi. Koska tää tapahtui?

Siitä ilosta laitanpa tähän Annin ottaman kuvan itsestäni viime viikolta 

Upea kuva ja upea kroppa! 

Isot onnittelut kuudesta vihreästä kuulasta, todella kunnioitettava saavutus vähän yli 500:lla viestillä! Puhut asiaa, etkä mitään turhaa.

[Pataässä]

Mulla itsellä on joskus jännitysmahakipua, mutta toi mistä kerrot Pataässä kuulostaa tosi kurjalta. Mitenkähän tollaseen osaisi varautua omalta puolelta, ei varmaan mitenkään? Toi on varmaan asia mitä ei tuntemattomalle hupakolle halua sanoa heti kättelyssä.

Eipä siihen palveluntarjoaja voi varautua oikein mitenkään kuin ehkä varautumalla, että löytyy vaihtolakanat ja -pyyhkeet.

Ja taas forkka yllätti: kaiken paskan keskustelun ja paskakeskustelun seasta löytyi aidosti hyödyllistä tietoa. Koska ihan rehellisesti en ollut tullut tälläistä jännitysvatsamahdollisuutta edes ajatelleeksi. Joten kiitos aidosti että kerroit noin herkän asian, Pataässä!

Luulen että tuollainenkin olisi kommunikaatiolla hupakon kanssa ratkaistavissa ilman, että tarvii perua. Oishan se sääli, että vaikkapa IBS-potilaat ei pääsisi nauttimaan palveluista.

Mitäs, jos pt:lle ilmoittaisi etukäteen, että näin saattaa käydä ja katsoo mitä hän on mieltä? Ja paikan päällä tunnustelee kehoaan kunnolla ja koittaa syöksyä vessaan jos kiertää pahasti? Lisäksi on olemassa erilaisia kosteussuojia vaikkapa squirttailuun tai yökasteluun, joka saattaisi olla tälläisessakin tapauksessa hyvä investointi. Sen voi ottaa mukaan ja laittaa alle suojaksi, mikä saattaa jo itsessään vähentää jännitysvatsan oireilua. Tummanvärinen lienee kivoin, mutta ihan Tokmanniltakin saa Helmi-merkkisiä vaaleita kertakäyttöisiä sängynsuojia.

Jännitysmaha IBS:llä on joskus aika paha yhdistelmä (onneksi harvoin). Kommunikaatio on tietysti aina hyvä vaihtoehto, mutta myönnän, että en ole tästä etukäteen kertonut. Siinä kun saattaa joku palveluntarjoaja vähän säikähtää ja jää sitten tapaaminen toteutumatta. Lisäksi minulla on jo aika hyvät rutiinit ja keinot ennaltaehkäisyyn, jolloin riski vahingolle on nykyään aika pieni.

Minullakin menee vatsa helposti sekaisin jännityksestä, ja hupakon luokse mennessä jännittää aina. Oma ratkaisuni tähän on, että noudatan aina ennen hupakkovierailua tiettyä rituaalia:
Ensinnäkin, en syö mitään kolmeen tuntiin ennen tapaamisaikaa.
Ennen tapaamisaikaa pyrin viettämään tunnin-pari rauhallista aikaa jossain, missä on mahdollisuus käydä rauhassa wc:ssä aina kun siltä tuntuu, vaikka monta kertaa. Museot on tähän tosi hyviä. Niissä voi yleensä rauhassa viettää kiireetöntä omaa aikaa ja vamistautua tapaamiseen henkisesti ja fyysisesti, ja käydä vessassa aina kun siltä tuntuu. Muutenkin tykkään käydä museoissa, joten suunnittelen yleensä museovierailun ja hupakkovierailun samalle päivälle, ja valitsen museokohteen mahdollisimman läheltä tapaamispaikkaa.
Tämän kaltainen toimintatapa ei varmastikaan sovellu kaikille. Minulle se sopii, koska minulla hupakkovierailu liittyy lähes aina vierailuun eri kaupungissa ja vapaapäivään.

Minä teen myös tapaamiset joko puoliksi tai täysin vapaina päivinä ja minulla on ihan oma ruokavalio näille päiville ja osittain myös jo edelliselle päivälle. Lisäksi mm. samana päivänä en syö ennen tapaamista ollenkaan kiinteää ruokaa. Tämän takia suosin aina päivän/iltapäivän aikoja.

[AnnaB]

Keikkarapsaa Oulusta

☀️ Päivä 1

Lähdin matkaan sankan sumun saattelemana kohti Oulua, ja nappasin kahvilasta mukaani palan kakkua, jota herkuttelin kaikessa rauhassa matkalla. Lähestyessäni Oulua sain katsella auringonpaisteessa jo lähes lumetonta maisemaa, enää ei ollut jäljellä kuin muutama pieni läntti jäistä lunta siellä täällä. Omaan silmään näyttää normaalilta huhtikuun alulta, mutta mulle on kerrottu, että täällä pitäisi olla vielä hiihtokelit.

Ensimmäinen asia Oulussa mihin kiinnitin huomiota oli aivan super ihana murre mitä täällä puhutaan. Ah, rakastan kuunnella murteita, en tiedä mikä niissä on, mutta mun korvat nauttii.

Saavuin tosi ihanaan majapaikkaani, jossa on kaunista ja tunnelmallista. Purin heti matkalaukun, laitoin kaikki paikat valmiiksi ja lähdin kauppaan. Ostin lounasta, kaikenlaisia herkkuja, kosteuspyyhkeitä ja Kleenexejä, joista kahta jälkimmäistä kuluu hierontojen yhteydessä käsitöitä tehdessä runsaasti.

Jotenkin muhun tuli tän söpön pienen majapaikan tunnelmasta ja Oulun auringonpaisteesta sellaista tosi eksrtahyväntuulista energiaa, jota kaadoin asiakkaiden päälle oikein olan takaa ja sen huomasi myös jälkikäteen saamissani palautteessa.

Synttäritarjoiluja en toteuttanut nyt suunnittelemallani tavalla, sillä en osannut ennakoida sitä, että pikkuisessa majapaikassani ei ollutkaan ruokapöytää. No eipä tuo haitannut, uskon että asiakkailla oli varmasti ihan muut asiat mielessä kuin synttärikahvit tänne tullessa 😄.

Tänään suurin osa tapaamisista oli pitkiä ja pääsin tekemään kaikkea kivaa. Sain tehdä pientä kiusoittelevaa SPH-kinkkiä*, puhua tuhmia ja olla hellä ja huolehtiva. Sain tutustuttaa kahleisiin ja edgetykseen, sain olla se joka koskettaa hellästi monen kuukauden tauon jälkeen. Ihana päivä. Nauroin paljon.

SPH eli small penis humiliation on juttu josta kiihottuvalla miehellä ei välttämättä ole pieni laisinkaan. Mun kohtaamat sph-tyypit on olleet sellaisia, jotka haluaa kuulla yksityiskohtaisesti miten isoa ja paksua olen saanut ja miten ihanalta se on tuntunut. Sitten ihmetellään, että voi miten pieni sulla on, eihän tosta ole mihinkään. Jotkut tykkää siitä, että nöyryytetään ihan kunnolla aiheesta, mutta mun kohdalla on ollut sellaista pilke silmäkulmassa kiusoittelevaa tuhmien puhumista. Toiset haluaa, että heidät hoidetaan käsin samalla kun puhutaan niistä ihanista isoista joita olen saanut, toiset taas haluaa, että heidän "pientä" käytetään myös panemiseen.

Illan viimeinen hieronta tapahtui kynttilänvalossa ja lähdin sen jälkeen vielä kauppaan, sillä aiemmin päivällä ostetut vadelmat olikin homeessa, enkä saanut vadelmanhimoa mielestäni.

Viimeisenä vielä pyykinpesua, rauhoittumista suihkussa, ja nukkumaan tyytyväisenä ja hyvällä mielellä.

☁️Päivä 2

Päivä alkoi aikaisin, ja se oli GFE-painotteinen. Joukkoon mahtui myös pari lyhyempää hierontaa ja yksi kunnon Dommesessio.

Puhelin piippasi koko päivän taukoamatta ja sähköpostiinkin tuuttasi yhteydenottoja tasaisesti aamu viidestä alkaen. Kysyntää olisi ollut moneksi päiväksi, joten tänne tulen mielelläni myös uudelleen.

Myöhään iltapäivällä piti ottaa jo kaikki mainokset pois esiltä, sillä myös lähtöpäivän aamu tuli varattua täyteen. Sen jälkeen puhelin vähän rauhoittui.

Iltaan osui yksi erityisen pitkän gfe-ajan huvikseen varannut ohari. En tiedä koska opin olemaan ottamatta näitä pitkän tapaamisen varauksia sähköpostin kautta (tai salaisesta numerosta) tuntemattomilta asiakkailta ilman varausmaksua, vaikka varaus olisi samalle päivälle, sillä hupivaraukset on aina just näitä.

Kyllähän se on ihan selvää, että näiden motivaatio on tuhlata mahdollisimman paljon seksityöntekijän aikaa ja viedä siltä ajalta tulot ja muilta mahdollisuus päästä asiakkaaksi. Jotain sairasta mielihyväähän he tälläisestä varmaan saavat ja ties mitä traumojaan tai katkeruuksiaan naisia kohtaan tällä tavalla "kostavat".

Olin myynyt puolesta päivästä alkaen jo ei-oota illaksi joten kyllähän se vähän ketutti kun tuokin aika olisi mennyt jollekin oikealle asiakkaalle ilman tätä ketkua. Onneksi samaan aikaan tapahtui muita mukavia asioita, joiden parissa kulutin aikaa, eikä tuo ohari päässyt ihon alle. Tein myös poikkeuksellisen pitkän työpäivän ja otin asiakkaan vielä myöhäisiltaankin, mitä en tavallisesti tee. Jotenkin oli sellainen jännä panoadrenaliini ja hyvä fiilis päällä.

Sen jälkeen tässä vielä keikkareissun perusiltarutiini eli pyykkien ripustaminen, pitkä suihku, ja iltapala jonka jälkeen varmaan nukahdan kohta jo ennen kuin pää osuu tyynyyn.

⛅ Päivä 3

Heräsin aamulla erityisen aikaisin ensimmäistä asikasta varten, mutta eikös vaan hän ollutkin sellainen poikkeuksellisen pitkän Dommesession varannut tyyppi, joka peruu 30min ennen tapaamista jollain typerällä tekosyyllä. Tällä kertaa varaus tuli Whatsappilla, mutta numero on salainen...

Tää oli nyt kolmas kerta viimehetken peruutuksissa näissä Dommesessioissa tällä reissulla (Levillä näitä otettiin ainoastaan varausmaksulla, joten siellä vältettiin kaikki ohareita tehtailevat). On selvää, että pitkien aikojen antaminen sähköpostilla, tai tuntemattomalle numerolle ilman varausmaksua ei ole kannattavaa, etenkään korkean ohaririskin tapaamisissa kuten dominointi ja fettarit. Kokeilu antoi selkeän vastauksen: en voi suositella tätä kenellekään.

Vastapainoksi täytyy sanoa, että ne Dommeasiakkaat jotka saapuivat tapaamiseen asti, olivat aivan mahtavia kuten yleensäkin näitä käyttävät asiakkaat on, avoimia, kohteliaita ja kaikin puolin ihania tapauksia.

Mutta sitten... myös toinen aamun varauksen vahvistamatta jättäminen tuli fettariasiakkaalta, joka jo eilen teki tavallaan oharit, vaikkakin siinä oli kommunikaatiosekoilua meidän molempien puolelta, minkä takia annoinkin varata uudelleen.

Tässä kohtaa meinasi jo vitutuskäyrä ottaa kierroksia, mutta sitten pysähdyin, söin, laitoin musiikin soimaan ja kokeilin onko Oulussa todella niin kova kysyntä, kuin miltä vaikuttaa. Laitoin ilmoitukset takaisin tulille ja sain hetkessä aamupäivän täyteen varauksia.

Tämä temppu ei olisi onnistunut missä tahansa kaupungissa ja kiitän kaikkia horojen jumalia suotuisasta kohtelusta täällä Oulussa.

Hain erään asiakkaan talon alaovelta, kun hän sitä pyysi, ja ovelle tuli siinä ihan melkein samoihin aikoihin myös toinen mies, joka katsoi mua jotenkin odottavan näköisenä. Kauhea paniikki iski, että olenko tuplabookannut, mutta en sentään. Se oli joku muu, ehkä talossa on toinenkin hupakko 😅.

Oulun asiakkaat on olleet aivan ihania ja mulla on ollut tosi hyvä fiilis täällä. Väitän, että keikkapaikan Feng Shui on hyvä ja se on vaikuttanut muhun, samoin kuin tietysti kohteliaat mukavat asiakkaat. Aika monta saittilaistakin käynyt mun luona, osa kylläkin hiljaisia lueskelijoita, eikä niinkään aktiivisia kirjoittajia. Pari rapsaakin sain, mikä on aina kiva juttu!

Lopulta oli aika siivota paikat, pakata mun matkalaukku vielä kerran ja suunnata kohti junaa. Nyt istun onnellisena junassa matkalla kohti kotia monta kokemusta rikkaampana. Tulen aivan varmasti takaisin Ouluun!


💎 Jälkipohdintoja vielä Lapin (ja Pohjois-Pohjanmaan) kiertueesta yleisesti

Tämä oli ensimmäinen kerta kun tein peräkkäin useamman kaupungin reissun, ja koska pohjoiseen on pitkä matka yritin yhdistää siihen mahdollisimman monta kaupunkia siten, että jaksan vielä tehdä töitä reippaasti viimeisessäkin paikassa.

Onnistuin siinä, osittain ehkä siksi, että alkuosa oli puoliksi lomaa ja työtkin lähes pelkkää huvia Annin kanssa. Jaksoin vielä tänä aamunakin tehdä hyvillä mielin töitä, vaikka varmasti olen illalla aivan naatti, kun lopulta pääsen kotiovesta sisään.

Kaupungeista Oulu oli paras, Rollo huonoin. Levi ehdottomasti hauskin, Kemissä taas mun majoituksen ilmapiiri oli vähän tylsä, niin omakin fiilis oli ehkä matalammalla kuin olisi voinut olla, vaikka ei se sielläkään mikään huono ollut.

Yhtenä päivänä testasin, mikä on suurin määrä mitä jaksan, pystyn ja saan asiakkaita. Se olikin aikamoinen päivä jota muistelen varmasti lämmöllä vielä kauan, vaikka en ehkä sellaista haluakaan toistaa. Vertauskuvallisesti kyllä pillu sauhusi illalla kun lopulta pääsin nukkumaan 😄.

Nyt pidänkin sitten tässä vähän pidempään taas lomaa ennen seuraavia keikkoja, jotka onkin juuri buukattu ja saitin kalenteriin laitettu. Omia nettisivuja en oo vielä ehtinyt päivittää mutta eiköhän nekin tässä lähipäivinä päivity.

Tähän päättyy raportointi tältä kiertueelta, kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille  !

[palvelunostaja]

Kiitoksia kiertueraportin viimeisestäkin osasta.

Väkisinkin tulee tietynlaisia ajatuksia siitä keillä olisi motiivi nimenomaan maksimoida toisen ajanhukka. Mutta onhan sitä katkeruutta monenlaista.

Toivottavasti joskus toiste aikataulut osuu paremmin outcall-juttujen kanssa

[AnnaB]

Kiitoksia kiertueraportin viimeisestäkin osasta.

Väkisinkin tulee tietynlaisia ajatuksia siitä keillä olisi motiivi nimenomaan maksimoida toisen ajanhukka. Mutta onhan sitä katkeruutta monenlaista.

Toivottavasti joskus toiste aikataulut osuu paremmin outcall-juttujen kanssa

Outcall-juttuja kannattaa aina kysyä, ei sitä koskaan tiedä millon sattuiskin sopimaan 

[AnniAuringonkukka]

Varausmaksu on todellakin joissain tilanteissa tosi jees. Mulla oli Levillä tästäkin syystä ihan sikarento meininki kun ohareita kuumotteli 0%.

Harmi, että Rovaniemi ei näyttäytynyt ihanimmillaan. Mut joskus kun taas tuut Lappiin varataan vaikka revontuli-iglu ja luodaan tälle korjaava kokemus 😁

Hyvää kotimatkaa muru ja Savossa nähdään!

[AnnaB]

Varausmaksu on todellakin joissain tilanteissa tosi jees. Mulla oli Levillä tästäkin syystä ihan sikarento meininki kun ohareita kuumotteli 0%.

Harmi, että Rovaniemi ei näyttäytynyt ihanimmillaan. Mut joskus kun taas tuut Lappiin varataan vaikka revontuli-iglu ja luodaan tälle korjaava kokemus 😁

Hyvää kotimatkaa muru ja Savossa nähdään!

Siinä missä Rollo ehkä hävisi asiakkaiden määrässä niin se kyllä paikkasi laadussa 😄.

Revontuli-iglussa duo-keikka voisi olla aika tosi päräyttävä kokemus kyllä, oon ihan mukana tässä ideassa!

[AnniAuringonkukka]

^ Lapin taikaa -konsepti on vasta saanut alkunsa 😉✨

[AnnaB]

^ Lapin taikaa -konsepti on vasta saanut alkunsa 😉✨

Kyllä ja pilotointivaihe meni todella hyvin, tästä on hyvä laajentaa 😄.