Nyt on Trumpia seurattu tokalla pressakaudellaan jonkin aikaa. Joitakin ajatuksiani pääpaino Ukrainalla.
Mikä Trumpissa on ollut kiistatta hyvää - ja tämän myöntänevät kaikki. Hän on nostanut esille sen että Eurooppa ei ole tehnyt läheskään tarpeeksi Ukrainan hyväksi. Ukrainaa on autettu mutta lähinnä vain sen verran että Ukraina ei häviä sotaa mutta annetulla avulla ei sitä myöskään voita. Liittyen Natoon, ekalla pressakaudellaan Trump esitti vaatimuksen siitä että Naton eurooppalaiset jäsenmaat käyttäisivät Naton sääntöjen mukaisesti 2% bkt:staan puolustusbudjettiinsa. Aika moni nyt käyttääkin mutta eivät kaikki. USAlaisen veronmaksajan on vaikea ymmärtää miksi heidän verovaroillaan on rahoitettava Euroopan turvallisuutta Venäjää vastaan. Eikö tuo lasku kuulu eurooppalaisille? Kuuluu. Nyt toisella pressakaudella Trump on puhunut jopa 5% bkt:stä osuudesta koska pienempi satsaus ei ilmeisesti riitä. Suomalaisena asiaa ajattelee niin että vaikka joku Tanska alkaisi käyttämään kyseisen 5% niin olisiko sen puolustus niinkään hyvässä kunnossa kuin Suomella on nyt vaikka emme ole lähelläkään tuota 5% osuutta. Mutta kyllä me on huolehdittu puolustusvoimistamme kiitettävästi vuosikymmenten ajan vaikka liikkeellä on ollut ties minkälaista vasemmistotoimijaa jotka olisivat halunneet romuttaa koko puolustuksen ja sen sijaan tehdä "rauhantyötä". Ei toimi Venäjän kanssa ja nyt voidaan olla kiitollisia siitä ettemme kuunnelleet moisia mielipiteitä. Nämä eurooppalaisten maiden erilaiset toimet suhteessa puolustukseensa lienevät kuitenkin Trumpin kannalta katsoen lähinnä joitakin nyansseja vaikuttamatta isoon kuvaan.
Toisaalta taas, Trump on sanonut aivan hirveitä asioita. Kuten että Ukraina aloitti sodan Venäjää vastaan taikka että Zelensky on diktaattori. Ei kai kukaan täysijärkinen ihminen ajattele noin. Näen nyt tässä kuitenkin sellaisen kulman että Trump on puheissaan todella arvaamaton ja hän käyttää taktiikkaa jossa kukaan neuvotteluosapuoli ei voi tuntea oloaan turvalliseksi vaan tajuaa että on tehtävä enemmän kuin nyt on tehty ja ei voi vain olettaa että USA tulee paikalle ja korjaa kaikki ne virheet jotka muilta on jäänyt korjaamatta. Lisäksi Trump asettelee ehtoja jotka ovat niin kovia että hän tuskin itse edes toivoo niiden toteutuvan mutta kun vaadit paljon, saat kenties ainakin jotakin joka voi jo lähtökohtaisesti olla tyydyttävä tulos.
Joku päivä sitten katselin Elina Valtosen haastattelua, jota pääosin arvostan. Valtonen arvosteli Trumpia sanoen että sodan päättämisellä ei ole nyt kiire vaan tilanteet kehittyvät parempaan suuntaan ja sitten rauha. Käsitykseni mukaan tilanteet kehittyvät parempaan suuntaan jos Eurooppa todellakin alkaa tehdä oikein rutkasti enemmän kuin tähän mennessä. Minä en kylläkään tuohon kehityskulkuun usko joskin Trump on kyllä parhaansa mukaan pelotellut eurooppalaisia. Minusta on väärä tapa ajatella "asialla ei ole kiire". Mitä aiemmin sota saadaan lopetettua, sitä parempi.
Viime kädessä olen erittäin pettynyt jos Venäjä-Ukraina rauhanneuvottelut etenevät Venäjän mielen mukaisesti. Toisaalta siksi koska se on väärin ja toisaalta taas siksi että ei Venäjän laajentumispyrkimykset tule loppumaan Ukrainaan mikäli saavat tilaisuuden jatkolle. Katsotaan miten käy.
Jotakin ravistelua tämä kokonaistilanne kuitenkin vaatii ja vaikea kuvitella että kukaan muu olisi saanut ravisteltua oikein kunnolla kuin Trump. Jos USAn pressa olisi Kamala Harris niin tilanne jatkuisi kuten tähänkin asti, mitään ei tapahtuisi paitsi Länsimaat keksisi jotakin uusia pakotteita Venäjälle jotka käytännössä toimii kuten tähänkin asti eli ei mitenkään. Tässä mielessä pidän Trumpia oikeana henkilönä hommaansa joskin myönnän että ehkä ajattelen positiivisemmin kuin pitäisi.