Moi! Jonkin verran olen palstaa lueskellut, mutta nyt vasta uskaltauduin kirjoittamaan, ja heti tietysti epäseksikkäästi rahasta.
Oma rahatilanne on eri syistä muuttunut viime aikoina huomattavasti. Käytännössä siis vaikka 200 euroa on minulle nyt hemmetin paljon isompi raha kuin vain vaikka pari vuotta sitten. Tämähän ei itsessään ole mitään uutta auringon alla. Asunnot, autot, lomat ja niin edelleen tottakai aina suhteutetaan oman lompakon mukaan. Pidemmän päälle saatta muuten löytää itsensä ongelmista.
Aikaisemmin saattoi itsensä löytää palstan teeman mukaisista touhuista ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa. Nykyään tällainen ei tule kuulonkaan, puhutaan ennemmänki muutamasa käynnistä vuositasolla. Vähän tämä harmittaa, kun enimmäkseen mukavasta hommasta on kyse. Samaan aikaan "paine onnistuneelle käynnille" nousevat, eikä sellaisiin hutilaukauksiin oikein olisi varaa, näin kärjistäen.
En nyt ehkä osaa muotoilla mitään konkreettista kysymystä, mutta kuulisin mielelläni muiden fiiliksiä jos tunnistatte, että itse olette olleet samassa tilanteessa. Onko se vaan ollut, että "no nyt on hommat näin" ja käydään vaikka salilla tai täytellään sudokua eikä vietetä syntistä elämää? Oletteko karsineet muista menoista? Oletteko sanoneet heipat koko touhulle, ehkä palaataksenne joskus myöhemmin.
Valtakunnanmediassakin on käsitelty jonkin verran taloudellisten suhdanteiden vaikutus kysyntään PT-puolella, mutta miten turskat? Ja, saa toki palveluntarjoajat vastata
Oma rahatilanne on eri syistä muuttunut viime aikoina huomattavasti. Käytännössä siis vaikka 200 euroa on minulle nyt hemmetin paljon isompi raha kuin vain vaikka pari vuotta sitten. Tämähän ei itsessään ole mitään uutta auringon alla. Asunnot, autot, lomat ja niin edelleen tottakai aina suhteutetaan oman lompakon mukaan. Pidemmän päälle saatta muuten löytää itsensä ongelmista.
Aikaisemmin saattoi itsensä löytää palstan teeman mukaisista touhuista ehkä kerran tai kaksi kuukaudessa. Nykyään tällainen ei tule kuulonkaan, puhutaan ennemmänki muutamasa käynnistä vuositasolla. Vähän tämä harmittaa, kun enimmäkseen mukavasta hommasta on kyse. Samaan aikaan "paine onnistuneelle käynnille" nousevat, eikä sellaisiin hutilaukauksiin oikein olisi varaa, näin kärjistäen.
En nyt ehkä osaa muotoilla mitään konkreettista kysymystä, mutta kuulisin mielelläni muiden fiiliksiä jos tunnistatte, että itse olette olleet samassa tilanteessa. Onko se vaan ollut, että "no nyt on hommat näin" ja käydään vaikka salilla tai täytellään sudokua eikä vietetä syntistä elämää? Oletteko karsineet muista menoista? Oletteko sanoneet heipat koko touhulle, ehkä palaataksenne joskus myöhemmin.
Valtakunnanmediassakin on käsitelty jonkin verran taloudellisten suhdanteiden vaikutus kysyntään PT-puolella, mutta miten turskat? Ja, saa toki palveluntarjoajat vastata
