**Naiset, jotka sytyttävät minut**

Ei ole kyse pelkästä ulkonäöstä – vaikka en kiellä, etteikö silläkin olisi osansa. Kyse on fiiliksestä, olemuksesta, tavasta kantaa itsensä ja ottaa tila haltuun. Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, niin kyllä muutama ulkoinenkin juttu saa veren kiertämään vähän vikkelämmin.
Ikä? No, ei enää teini mutta ei vielä eläkkeelläkään. Sellainen aikuinen nainen, jolla on elämästä jo sen verran kokemusta, että tietää, mitä haluaa – ja uskaltaa sen myös näyttää.
Pituus ja paino? Normaalin haarukassa. Ei tarvitse pelätä, että tuuli vie mennessään, mutta ei myöskään tarvitse olla voimanostaja kannatellakseen kainalossa. Sellainen luonnollisen naisellinen kroppa, jossa on hyvä olla.
Rinnat? Kyllä kiitos. Monenlaiset käyvät, kunhan eivät ole niin piilotettuja, etten löydä niitä. Luomu on aina kiva, mutta jos silikonia on maltilla, niin en ole nirso. Pääasia, ettei rintakehä muistuta teräsrakenteista rakennustyömaata.
Tukka? Mieluiten brune tai punapää, mutta tärkeintä on, että sitä on. Kaljut ja irokeesit eivät saa sydäntäni läpättämään. Sen sijaan nutturalle tai ponnarille koottu tukka – siinä on jotain, mikä saa mielikuvituksen laukkaamaan. Ehkä se johtuu siitä, että silloin kaula paljastuu kauniisti. Tai siitä, että jos tukka on sidottu, tarkoitus on tehdä jotain, missä se muuten olisi tiellä…
Iho? Terve ja puhdas. Sellainen, että tekee mieli koskettaa. Ei tarvitse olla posliininukke, mutta hyvä iho kertoo, että ihminen pitää itsestään huolta – ja se on aina seksikästä.
Mutta lopulta suurin juttu on olemus. Se, miten nainen kantaa itsensä. Ryhti, katse, tapa liikkua. Terve itseluottamus ilman ylimielisyyttä. Sellainen asenne, että tässä ollaan ja nautitaan elämästä.
Ja huumorintaju! Mikään ei sytytä enemmän kuin nainen, joka osaa nauraa – sekä minulle että itselleen. Hymy ja pilke silmäkulmassa kertovat, että tässä ollaan aidosti läsnä, valmiina heittäytymään. Ja juuri se tekee naisesta vastustamattoman.
