• yrittää vedättää tapaamisaikojen suhteen,
veloitatko kuluneiden tuntien mukaisesti jos aikaa kuluu kauemmin kuin suunniteltu?
-> Heitän pihalle. Yleensä ne lähtee ihan suosiolla viimeistään kun vaatteet on jo rappukäytävässä/pihalla.
Oikeasti ihan nätillä huomautuksellahan melkein kaikki lähtee. Sitten vain kunnon pystyyn sekoamiskilahtaminen jos se nättipuhe ei uppoa. Tapahtuu mulla ihan luonnostaan (enkä mä sitä pysty ees sääteleen), jos asiakas osoittaa yhtään huonoa käytöstä mua kohtaan.
Ei mulla ole koskaan ollut vaikeuksia saada tarvittaessa jengiä heitettyä ulos.
• koetko että pt vai asiakas vai molemmat on vastuussa kellon tarkkailusta tapaamisten aikana? 😙
-> Hmmm...kelloa ei mun mielestä tartte paljoa tarkkailla tapaamisen aikana, kuin max. vasta ihan loppuminuuteilla, jollei happy endiä ole saavutettu. Ihan pikkasen väkinäistä jos vilkuilisi kelloa koko ajan.

Kotona mulla on makkarissa kello näkyvillä, joten sitä voi halutessaan katsoa, mutta mä en paljoa vilkuile kelloa. Kokemuksen myötä ilman kellon vilkuilua yleensä osaan suunnilleen arvioida, milloin on aika ottaa ns. loppukiri, jos siihen tarvetta silloin enää. Mulla on aina kello soimassa ennen ajan loppumista, jolloin on vielä joko aikaa ottaa nopsa loppukiri tai mennä suihkuun.
Eli, kyllä mä tavallaan hoidan sen ajan seuraamisen, mutta en ehkä ihan ymmärrä miksi kelloa pitäisi kytätä alvariinsa.
Jos asiakkaalla on jokin minuuttisuoritustavoite, niin ei kiitos.
Jokin "mun on lauettava viisi kertaa puoleen tuntiin" on vain huono vitsi, eikä sillä asenteella kannata lähteä huoriin alunalkaenkaan. Koska ei se tuu koskaan onnistuun, tappaa kaiken fiiliksen jo alusta asti, koko homma on väkinäistä, tapaamisesta ei taatusti tuu onnistunutta ja noin sata muuta syytä miksi jätetään vain koko homma ihan suosiolla sit väliin. Näin nätisti sanottuna. Jää molemmille parempi mieli.

Mä koitan karsia nää tapaukset jo toki ajanvarausvaiheessa. Oon muutenkin aika herkkä torppaan tapaamispyynnöt, jos yhtään tulee fiilis, ettei tapaamisesta tuu tuleen onnistunutta. Ja kyllä, kun on pitkä kokemus alalta, niin sen aikasta hyvin tietää jo ennakkoon. Asiakkaat ei aina tunnu sit tajuavan, että kieltäytymällä tapaamasta mä teen palveluksen heille.
• kuinka suhtaudut asiakkaiden kyselyihin, siihen jos asiakas on tungetteleva ja yrittää kaivella asioitasi jne?
-> En välitä. Ei haittaa. Ei tunnu missään. Oon tottunut. Mä en lähde sepittään mitään taruja (vaikka siis on ihan ok mun mielestä kollegojen rakentaa vaikka millainen peitetarina, ja jotkut niin tekeekin). Mä kerron sen verran rehellisesti mitä oon jo aikoja sitten valinnut jakaa asioitani ns. julkisesti, ja jos en halua kertoa jotain, niin en kerro. Tämä siis tapaamisilla. Viesteissä ignooraan vain kyssärit joihin olen päättänyt etten tule vastamaan. Asia ei ole yhtään ongelmallinen, vaan erittäin simppeli. Mä olen miettinyt noi rajat jo yli kymmenen vuotta sitten, ja niissä on pysytty. Tavallaan olen hyvinkin avoin. Mutta se on aika pinnallista loppujen lopuksi. Olen kuullut vuosien varrella varoituksia siitä kuinka paljon ns. jaan asioita elämästäni. Mutta kyllä ne on kaikki hyvin harkittuja, ja aika on jo todistanut, että mun linja ollut ihan ok.