^^Sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas näkee hupakon elämänhallinnan olevan hakusessa. Oli se sitten päihteet, mielenterveys tai jokin muu syy.
Ja useinhan asiakas ei toki sitä edes huomaa milloin hallinta on pettänyt.
Ymmärrän, että siitä voi tulla hyväksikäyttöfiilis, tulisi varmaan minullekin, mutta tekeekö fiilis ostamisesta hyväksikäyttöä? Kun toisaaltahan myös elämänhallinnan ongelmia omaava henkilö tarvitsee rahaa, ja huoraus voi olla paras, tai vähiten huono tapa tienata tarvitsemansa. Eli ostaminen voi jopa auttaa ongelmaista palveluntarjoajaa pääsemään elämässään parempaan tilanteeseen.
Mutta sitten toisaalta, jos myyjä on vaikka narkkari, ja huorausrahat olisivat 100 % varmuudella menossa huumeisiin, niin syyllistyykö ostaja siinä hyväksikäyttöön?
Jos ostaja tietää varmasti saavansa narkkarilta, koska tämä haluaa huumerahoja?
Jos ostaja kuvittelee rahojen menevän ruokaan siksi koska hän oli edellisellä vierailullaan antanut myyjälle yhteystiedot addiktioita hoitaviin tahoihin?
Jos ostaja ei laisinkaan huomaa myyjän olevan narkkari eikä tiedä, mihin tämä on rahat käyttämässä?
Entä sitten jos ostaja maksaakin myyjälle rahan sijasta huumeilla?
Onko se edes täysin vapaaehtoista myymistä, jos addiktio sumentaa myyjän aivoja ja sanelee huumeiden olevan elämän tärkeysjärjestyksessä ykkösenä?
Mielenkiintoisia mietteitä. Nämä eivät tietenkään enää koske aloitusviestissä mainittua henkilöä, mutta tästä tuli muutoin jännä keskustelu siitä, mikä seksikaupassa on hyväksikäyttöä.