Vakkarini on iso ja muhkea nainen. Ei mikään hieman kurvikas, vaan oikeasti iso. Hänellä on suurenmoinen ja kaikkiin suuntiin leveä perse, jonka pehmeää ja hyllyvää koostumusta on oikein mukava tunnustella niin käsillä kuin kasvoillakin. Ja kuten arvata saattaa, tissit eivät jää peräpuolta vähäisemmäksi. Niissä uhkeissa utareissa on kokoa ja massaa niin paljon, ettei intohimoisinkaan tissimies voisi toivoa enempää. Olen leikkinyt niillä useita kertoja, mutta aina ne saavat miehen kunnioituksesta hiljaiseksi. Kun kaivan ne hitaasti ulos liivien kätköistä ja katselen, miten ne lävähtävät eteeni irstaasti ja kutsuvasti, minun on vain tuijotettava niitä hetki sanaakaan sanomatta. Kun sitten alan ottamaan niihin lähempää kontaktia, tiiviissä ihokosketuksessa meinaa mennä koko tapaaminen. Miten hyvältä nuo runsaat ja riettaat rauhaset hikisissä kämmenissäni tuntuvatkaan. Vaikka ne ovat suuret ja riippuvat alhaalla, ne eivät ole mitkään tyhjät perunasäkit, vaan hämmentävän kiinteät ja niin kovin painavat. Ja kuten pienenä vauvana, minun on edelleen koettava moni asia suuni, eli huulieni ja kieleni kautta. Niinpä imen kuningattareni valtavia rintoja ahneesti kuin nälkäkuoleman partaalla, vuoroin toista ja vuoroin toista, märkiä maiskutusääniä säästelemättä. Ja sitä, miten pienoinen pippelini katoaa lämpöisten ja suunnattomien sulojen väliin ihan kokonaan, en viitsi sen tarkemmin kuvailla, tai laukean housuini.
Miksi kirjoitin tämän nolon runkkufantasian? Siksi, koska en ole saanut sovittua treffejä vakkarini kanssa pitkään aikaan, vaikka yritystä on ollut molemmin puolin. Voi miten kipeästi kaipaankaan hänen pehmeän olemuksensa äärelle. Mutta onhan tässä loppuelämä aikaa!