Mie en koskaan tekstaile kenellekään tietenkään sen takia, koska puhelin voi olla vaikka vaimon näkyvillä.
Voit sää tekstata tai soittaaki, jos huvittaa. Mä sanon vaimolle, että siellä on joku puhelinmyyjä, joka yrittää myydä Seuraa kestotilauksella. Kesken puhelun annan puhelimen vaimolle ja sanon, että kieltäytyy kohteliaasti, eikä sitten ota mitään lahjatilausta anopille.
Tuo oli hauska...
Erillinen pilluluuri prepaidilla, ei kahta sanaa. Se ei ole kunnon hupakoille epäluottamuslause, en halua levitellä henkilöllisyyttäni enkä aina tiedä että kuka tai ketkä mainoksen takana on. Pilluluurin käyttö ja tiedoistaan huolehtiminen on luotettavuuden osoitus hupakoille ketkä eivät osaltaan halua tietojaan leviteltävän, kun asiakas osaa pitää omista tiedoistaan huolta, tämä varmasti osaa pitää hupakonkin tiedot omana tietonaan.
Tätä kohtaa haluan ainakin itsekin painottaa hyvällä asenteella, sillä jokainenhan tosiaan pitää huolta ja kantaa vastuuta omasta elämästään.
Ainakin kaikki paitsi lapset, jotka vasta opettelevat huolehtimaan itse itsestään ja pikkuhiljaa kantamaan vastuunsa omasta elämästään vanhempiensa avustuksella... Mutta mehän emme ole keskenkasvuisia lapsia, joista pitäisi muiden ottaa vastuu, vai olemmeko? Tietosuojasta ja yksityiselämästä huolehtiminen on jokaisen meidän omalla vastuulla, ikävä kyllä. Voimme toki käyttää samoja kirjoittamattomia sääntöjä halutessamme, eli ei kai siinä mitään, jos niistä on hyötyä. Mutta koko ajattelutapa ja asennoituminen elämäänsä saada se pyörimään mahdollisimman hyvin omalla vastuulla nyt vaan kannattaa huolehtia ensi sijaisesti itse kunkin kuntoon, jos ei halua ikäviä asioita seuraavan perässä.
Tietävätkö ja muistavatko joskus luotuja kirjoittamattomia sääntöjä kaikki vielä nykyäänkin? En ole sanonut niin, etten minä olisi tietoinen siitä, että esim. tässä keskustelussa mainittuja kirjoittamattomia sääntöjä olisi olemassa perustellusta syystä. Mutta omista asioista huolehtiminen kuuluu meille jokaiselle itsellemme ensisijaisesti, jos siihen vain kykenee ja viitsii. Viitsiminen on tässä kai se tärkeä askel. Ei ole epäluottamustekijä se, että luottamuksesta huolimatta toimii tietynlaisella terveellä varovaisuudella tilannetajuisesti ja etukäteen miettineenä sekä suunnitelmallisesti siis sellaisissa tilanteissa, joissa tuollaiset terveet varotoimenpiteet ovat hyödyllisiä ja voivat siksi hyvinkin olla tarpeen. Tosin tarpeista en mene nyt muiden puolesta sanomaan mitään, koska jokainenhan ne tarpeensa itse määrittelee eli mikä on tärkeää ja millaiset asiat elämässä todella merkitsevät.
Tehkää mitä kukin teette. Se on teidän elämää se ja jokaisen itsensä päätettävissä tietyiltä osin ja tietyiltä osin taas ei. Minä en voi alkaa elämään kenenkään muun puolesta siksi, kun on tämä omakin lehmä ollut ojassa, allikossa ja tiedä missä, mutta ainakin elossa olevana ajattelijana ja escort-tyttönä tässä edelleenkin ollaan, ja sehän on vain hyvä, sillä haluan kantaa vastuun omasta elämästäni ja samaten myös tekemistäni virheistä, joista on ainakin jotakin merkillepantavaa voinut aiemmin oppia (mm. millaisiin ihmisiin kannattaa tutustua ja millaisiin ei).