[jpetke]

Yksi ystävä tietää, ei toki kaikkea mutta vähän. Reaktio oli yllättynyt ja ymmärtäväinen mutta myös haluton kuulemaan asiasta enempää.

[Vieras0147]

”Arvasin”

Kerro toki lisää...

[Vieras0424]

”Sinäkö!? Oikeasti!?” on ollut yleisin. Mutta nykyään en kenellekään kerro, sillä aiemmin on ollut huonoja kokemuksia; on juoruttu asiasta jollekin toiselle tai ei ole lopulta oikeasti ymmärretty asiaa. On alettu kadehtia ”helppoa rahaa”, haukkua moraalittomaksi tms. Minulla ei ole tarvetta siviilielämässäni jakaa tätä asiaa.

[Minttu]

Vain kaksi lähintä ystävää tietää. Reaktio oli "sun kohdalla en ylläty mistään" 😂
Muille ei siviilissä ole tarvetta kertoa. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin epäluuloisia ja tuomitsevia asioista,joista eivät tiedä mitään.

[Hottis puuma]

Itse miettisin kertomisessa/tunnustamisessa miksi sen tekee ja mitä sillä haluaa saavuttaa?

Niin kauan kun yleinen suhtautuminen on mitä on, itsesuojeluvaistoa kannattaa kuunnella ja pitää asia itsellään, jos on työpaikka, perhettä ja muuten aktiivinen ihminen. Aluksi voi tuntua että eihän tässä mitään mutta tekemiset saatetaan lyödä päin näköä yllättävissäkin tilanteissa ja yllättäviltäkin ihmisiltä, niiltäkin joista sellaista ei uskoisi. Avautumista varten on olemassa kollegat puolin ja toisin.

[Vieras0360]

Eipä ne asenteet muutukaan jos kukaan ei uskalla puhua.

Mun seksin myynnistä tietää kaikki läheiset. Isä on ainoa joka hermostui ja katkaisi välit muutamaksi vuodeksi. Joitakin huolestuneita kommentteja olen saanut, valtaosa suhtautuu neutraalisti tai positiivisesti. Edes lastensuojelulle mun hupakointi ei ollut ongelma, asiakkuus syntyi muista syistä, työni tuli puheeksi kun kokonaistilannetta kartoitettiin eikä aiheuttanut kummempaa reaktiota kuin jos olisin ollut kaupan kassa. Vaikka en enää seksiä myy, olen menneisyydestäni puhunut avoimesti. Kaksoiselämä ja stigma oli mun kokemuksissa suurimmat haitat kun myin seksiä.

[Azazello]

^Näin ajattelen itsekin asenteista. En kuitenkaan ihan joka paikassa harrastusta tuo esille, lähipiirissä äijien kesken lähinnä. Vaikka kaverit odottavatkin minulta jotain revittelyä, kerron käynneistäni bordelleista ja yksittäisillä ammattilaisilla vain yleisellä tasolla. Perustelen myös syyni käydä ammattilaisilla ja valaisen hieman että miten hupakoiden asema poikkeaa median ja räsästen stereotypiasta.

Kukaan ei ole yllättynyt että harrastan maksuseksiä.

[Vieras0140]

Mä nostan hattua kaikille, jotka kertovat asiasta, joko myymisestä tai ostamisesta. Te olette kaikki muuttamassa maailmaa pikkuhiljaa avoimempaan suuntaan. Toki mikään velvollisuus kertominen ei ole, varsinkaan, jos riskit ovat liian suuret.

Itse en ole uskaltanut kertoa kuin vasta kolmelle ihmiselle. Kaksi heistä suhtautui myönteisesti ja uteliaasti, yhdeltä tuli täystyrmäys ja kunnon lyttäämiset. Se ihmissuhde loppui tietenkin siihen.

[MariaEnkeli]

Itse miettisin kertomisessa/tunnustamisessa miksi sen tekee ja mitä sillä haluaa saavuttaa?

Niin kauan kun yleinen suhtautuminen on mitä on, itsesuojeluvaistoa kannattaa kuunnella ja pitää asia itsellään, jos on työpaikka, perhettä ja muuten aktiivinen ihminen. Aluksi voi tuntua että eihän tässä mitään mutta tekemiset saatetaan lyödä päin näköä yllättävissäkin tilanteissa ja yllättäviltäkin ihmisiltä, niiltäkin joista sellaista ei uskoisi. Avautumista varten on olemassa kollegat puolin ja toisin.

Mä haluan luottaa siihen, että mun ystävät on hyviä tyyppejä. Ei ystävyys voi perustua siihen, että epäilen heidän kuitenkin jossain vaiheessa kääntyvän mua vastaan. Tottakai he voi sen tehdä, elämässä kaikki on mahdollista. Mutta siihen asti haluan elää elämäni uskoen ja luottaen ystävieni olevan mahti-tyyppejä ja hyväksyvän mut tällaisena kuin olen. Ja mitä teen. Ja sen he onkin (ainakin nyt) tehneet ❤️

Jotain olen tehnyt elämässä oikein, kun mulla on niin hyväksyviä ja ihania ihmisiä ympärillä 😊

[Venla]

No nyt ehdin vastaamaan itsekin

Mä olen kertonut vuosien varrella hiljalleen oikeastaan kaikille joiden kanssa olen ns. jatkuvasti tekemisissä vanhempiani lukuunottamatta. Ystävät, kaverit ja siviiliduunissa työkaverit - kaikki taitaa jo tietää.

Mulla on kyllä ollut tuuria tuossa matkassa, mun ystäväpiiri ei ole erityisen ns. vapaamielistä, vaan pikemminkin sieltä konservatiivisemman arvomaailman omaavammasta päästä. Siitä huolimatta kehenkään ei ole mennyt välit poikki, reaktioita on ollut hieman erilaisia, yhteistä on ollut se että kaikki oikeastaan olleet huolissaan turvallisuudesta.
Porukka on ollut yllättynyttä, ja oon kuullut just sen että eivät ikinä olisi arvanneet. Sen jälkeen sitten asia onkin mennyt eri tavoin riippuen henkilöstä. Osa ollut hyvinkin uteliaita ja halunneet heti keskustella asiasta lisää, tietää millaista se seksityön tekeminen oikeasti on. Osa on tavallaan halunneet ehkä aluksi jopa tavallaan sulkea asian kokonaan mielestään, tai ainakin niin itse olen arvellut, koska asiaan ei pitkään aikaan kertomisen jälkeen palattu. Kaikkien kanssa myöhemmin kuitenkin asiaan on lopulta palattu, ja silloin sitten tullut hiljalleen niitä kysymyksiä.

Edelleen yhden mun ystävistä asiaa on ehkä tavallaan vaikea hyväksyä, tai en tiedä onko hyväksyä oikea termi, ehkä ymmärtää parempi. Hän yrittää ihan super paljon. On lukenut tarmolla kaikkia suomalaisia aiheesta kirjoitettuja kirjoja ja artikkeleita, ja aina sitten halunnut puhua mun kanssa aiheesta lisää kun lukenut jotain. Kaikki kunnia kyllä hänelle tuosta aidosta yrittämisestä ymmärtää, vaikkei ehkä pysty täysin hyväksymään. Sekin ollaan todettu, että eihän me olla samoilla linjoilla kaikissa muissakaan maailman asioissa, niin ei tässäkään tarvitse olla. Kunhan sen tiedon kanssa pystyy elämään, eikä se vaikuta merkittävästi meidän väleihin.
Mutta hän on myös se joka selvästi murehtii mun turvallisuuden puolesta eniten. Onhan se vähän sydäntä särkevää tietää, että joku on susta kovin huolissaan, ja tavallaan ihan turhaan.

En oo koskaan esittänyt kellekään asiaa niin että kenenkään olisi ns. pakko sitä hyväksyä, muuttaa omaa arvomaailmaansa tai aiheesta sen jälkeen kun oon kertonut edes jatkaa keskustelua siitä. Tää on ehkä mun tapauksessa pehmittänyt hieman reaktioita, tai ainakin näin arvelen. Ja todistettavasti jotkut saattavat juurikin tarvita aikaa asian sulatteluun, ennen kuin siitä voidaan varsinaisesti alkaa keskustelemaan oikeasti.

Siitä miksi sitten olen päätynyt kertomaan aika laajalle joukolle, niin taustalla ei tosiaan ole mikään maailmoja syleilevä "haluan että kaikki suhtautuvat seksityöhön kuin mihin tahansa työhön", vaan ihan vain se etten halua joutua valehtelemaan mistään. Koska jos asian haluaa pitää kaikilta salassa, niin enemmin tai myöhemmin joutuisin valehtelemaan. Ja se ei koskaan ole sopinut mulle. Olen aina katsonut valehtelemisen todella suureksi synniksi ja taas arvostanut rehellisyyttä suuresti. Silläkin uhalla että rehellisyys toki välillä kostautuu.

Mutta, koska tiedän että henkilökohtaiset seuraamukset asiasta kertomisesta voivat olla yksilölle kohtuuttomat, niin en nyt innolla ole julistamassa että kenenkään kannattaisi rynnätä huoraamisesta kaikille kertomaan. Ne kertovat joille se sopii, ja kaikille paras ratkaisu ei varmasti ole asian jakaminen edes niille läheisimmille ihmisille.
Kuten Hottis puuma totesi, vertaistukea saa sitten kyllä kollegoilta. Ja joka tapauksessa kollegat ovat ne jotka tän duunin parhaiten tajuavat, huolimatta siitä kuinka paljon munkin ihanat ystävät ovat koittaneet tietoa aiheesta kerätä.

[Hottis puuma]

Jos kaveri ja ystäväpiirissä on ymmärtäviä ihmisiä, niin sehän on vain hyvä.

Itsellä ei ole niinkään hyvää kokemusta taustalla, erehdyin joskus kertomaan henkilölle, joka ei sitten ollutkaan luotettava. Elämässä ei voi käänteitä ennustaa etukäteen. Ihmiset muuttuu ja ihmissuhteisiin tulee muutoksia, eikä asioista myöhemmin enää välttämättä ajatella samalla tavalla.

[Vieras0360]

Niin siis en kannusta ketään ehdoin tahdoin julistamaan julkisesti hupakointia ellei ole ihan varma että jaksaa mahdolliset seuraamukset. Kuitenkin kyse on oman rajan vedosta, mitä haluaa jakaa ja kenen kanssa.

[Kollikissa2]

Jos oikein muistan, niin en ole kertonut kavereilleni. Muusta, maksuttomasta sekstailusta kyllä erään samanikäisen äijän kanssa - olemme samanmielisiä lapsuudenkavereita - mutta en tästä harratuksestani. Kantaa alan puolesta olen kyllä ottanut aikas paljon.

[Vieras0395]

Pkkuveli "ai jaa, saaks siitä paljon massia".
Isä 10 x "sehän sopii sinulle" ja välit poikki.
Äiti "eihän se ole totta, kiusasit vaan iskää" Välit poikki.
Naisystävä +10 v. minua vanhempi "no en olis uskonut, millaista se on".
Mies tuttu, minkä oikeasti meinasin saada asiakkaaksi ja sainkin myöhemmin kun sattuu olemaan sikarikas
"en minä siitä maksa"...tosin nykyään maksaa
Minua alkoi jokunen vuosi sitten rasittamaan jatkuva valehtelu mitä teen ja itselle oli helpompi tulla kaapista ulos, vaikka sen seurauksena menetin vanhempani.
Jos ei koe pakottavaa kertomisen tarvetta, niin ehkä miettisin kaksi kertaa ennen kertomista.
Toisaalta, jos kaikki on kaapissa, niin eihän se tätä meidän seksin ostamisen/myymisen kulttuuria edistä.

[Vieras0342]

^Vanhemmille palveluntarjoajan ammatti usemmista n2 kommenteista päätellen on shokki. Keskustelin asiasta yhden ulkomaisen palveluntarjoajan kanssa aikanaan, ja hän sanoi, että siskot ja veljet tietää, mutta vanhemmat ei. Ja kyllähän Hesenkin äiti pojasta pappia toivoi, tai ainakin kunnollista aviomiestä toivoi mutta huoripukki ja lähetyssaarnaja tuli. 

Se kuva joka julkisuudesta tästä harrastuksesta jaetaan on täysin toinen, mitä tämä tuohu todellisuudessa on. Muistan minkälainen omat oletukset oli ennen harrstuksen aloittamista. Kun lähtee konservatiivisesta ja vääristä olettamista suhtauminen asiaan ei päädy oikeaan johtopäätökseen. Ihmiset tuomisevat helposti heidän mielestä moraalisesti väärin toimisen yhteiskunnassa.

Ja lopuksi päivän coelhomainen mietilause: Ne ihmiset, jotka hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet, ovat niitä jotka kultaa arvokaampina ystävinä, tuttuina ja sisaruksina.     

[Pukumies40]

Se kuva joka julkisuudesta tästä harrastuksesta jaetaan on täysin toinen, mitä tämä tuohu todellisuudessa on. Muistan minkälainen omat oletukset oli ennen harrstuksen aloittamista.   

Miten se todellisuus erosi oletuksista?

Ne ihmiset, jotka hyväksyvät sinut juuri sellaisena kuin olet, ovat niitä jotka kultaa arvokaampina ystävinä, tuttuina ja sisaruksina.     

Vähän kaksipiippuinen juttu. Hyvät ystävät ja läheiset voi sanoa oman mielipiteensä valinnoistamme - ei tuomitakseen vaan siksi, että ovat aidosti huolissaan tai näkevät potentiaalia olevan enemään/johonkin muuhun.

Itse en harrastuksesta kertoile ystäville/tutuille. don't ask/don't tell - periaatteella on menty. Vaikka tietäähän kaikki mitä siellä reissuilla tapahtuu... 😉

[RobertLey]

Ystävä tietää - ja hän onkin ainoa. Olemme tunteneet yli kolmekymmentä vuotta enkä hänellekään ole tästä harrastuksesta varsinaisesti kertonut, hän vain sattuu erinäisten menneisyyden käänteiden kautta tietämään, eikä hänkään tunne yksityiskohtia. Aihe ei ole virtahepo olohuoneessa, mutta kaveri ei kysele - kuten ei meikäläinenkään heikäläisen avioelämän inttiimeistä assiista. Muutakin puhumista löytyy silloin kun tavataan. - Joskus on (etupäässä kännissä) heittänyt jotain eikä siinä mitään, saatan vastaavassa tilassa heittää jotain ylimalkaista takaisin. Ja siihen se on jäänyt.

En usko että muut (fiksut) ihmiset jaksaisivat olla tästä harrastuksesta kiinnostuneita, mutta olen antanut itselleni kertoa etteivät he sillä tiedolla mitään tekisikään; en loukkaa ketään tms. joten en koe olevani velkaa edes selityksiä. - Ja voihan olla että jotkut ovat joutessaan ehtineet vetää joitain johtopäätöksiä meikäläisen tekemisistä, mutta järkevinä ja ymmärtäväisinä ihmisinä ovat niin järkeviä, että ovat ainakin tähän saakka ymmärtäneet olla kyselemättä asioita jotka heille eivät kuulu. - Meikäläisessä on vikansa mitkä tiedän itsekin, mutta liialla uteliaisuudella en ole mielestäni pilattu ja koska olen aina pyrkinyt kunnioittamaan muiden yksityisyyttä, oletan vastaavaa muiltakin. Eihän se tietysti vallankaan nykypäivänä noin mene; ihmiset ovat uteliaita ja tuntuu että kaikki asiat "jaetaan" kaikkien kanssa mutta itse olen pitänyt omat asiat pääasiassa ominani. Ja kun ei kerro, ei tule valehdeltuakaan.

[Vieras0265]

En ole kertonut kenellekään.

[Zorbas]

Tulipa mieleeni, että aikonaan eräs ex-työkaveri kertoi minulle ryhtyneensä myymään seksiä. Tuli kyllä puskista, en olisi uskonut. Mielikuva hänestä muuttui positiivisemmaksi, en ollut ajatellut hänen olevan niin ennakkoluuloton ja rohkea. Ajatus asiakaskäynnistäkin kutkutti, mutta olin onnellisessa parisuhteessa joten se ei ollut vaihtoehto.

[bbwnanna]

Tulipa mieleeni, että aikonaan eräs ex-työkaveri kertoi minulle ryhtyneensä myymään seksiä. Tuli kyllä puskista, en olisi uskonut. Mielikuva hänestä muuttui positiivisemmaksi, en ollut ajatellut hänen olevan niin ennakkoluuloton ja rohkea. Ajatus asiakaskäynnistäkin kutkutti, mutta olin onnellisessa parisuhteessa joten se ei ollut vaihtoehto.

Olitko siinä vaiheessa itse jo perehtynyt maksuseksin maailmaan asiakkaan roolissa, vai oliko tuolla ulostulolla vaikutus sun turskauran alkuun?

Ps. Otan hyvin henkilökohtaisesti tuon allekirjoituksesi loppuosan.