Tämä on omalla kohdallani hyvin paljon tytöstä kiinni.
Jos hupakko on raudanluja ammattilainen ja aistin ettei häntä kiitosviestit kiinnosta, niin en minä sellaista lähetä. Se vain tuhlaa hänen aikaansa ja kenties käy jopa tytön hermoille. Ja sitähän minä en halua.
Sitten taas jos jonkun, vaikka sitten raudanlujan ammattilaisenkin kanssa, synkkaa tosi hyvin ja jos siinä itse asian hoitamisen jälkeen rupatellaan niitä näitä pidempäänkin, voin hyvin lähettää viestin ja kertoa että minulla oli kivaa hänen kanssaan.
Ja kun kyseessä on "amatööri", silloin tällöin lisätienestejä hakeva, kenties aloittelevakin tyttö, hyvin mielelläni laitan hänelle "rohkaisevan" viestin kiitokseksi kaikesta. Jos siis tapaaminen on ollut kiva. En minä sitten laita, jos ei ollut kivaa
Tässähän nyt syksyllä kävi niin, että kävin tapaamassa yhtä ihanaa neitosta, jota ei kai voi ihan raudanlujaksi ammattilaiseksi sanoa, mutta joka kuitenkin on hyvän aikaa tehnyt hommia sivuduunikseen aina toisinaan. Hänelle en edes kiitosviestiä ehtinyt laittaa, kun sieltä päästä alkoi tulla viestiä minulle, joissa kehuttiin ja kiiteltiin vuolaasti tapaamisesta.
Ja siitä lähtien ollaankin viestitelty monta kertaa päivässä ja juteltu kaikesta maan ja taivaan välillä. On tavattukin pari kertaa. Myönnän että tämä ei tunnu enää siltä, että olemme palveluntarjoaja ja asiakas, vaan "suhde" on kieltämättä hieman syventynyt siitä. Mutta täytyy koittaa pitää järki päässä, etten sentään ihan kosimaan ala
Vaan en voi kieltää sitä, etteikö tyttö olisi muutenkin kivaa ja hyvää seuraa. Joten ehkäpä tässä on kyse siitä, että ollaan nyt "vakkareita" puolin ja toisin. Eikä minulla ole mitään sitä vastaan.
Pidetään hauskaa niin kauan kuin se on hauskaa. Siinä vaiheessa jos mennään sille asteelle, että tyttö alkaa motkottamaan menoistani ja vaikka dokaamisestani, on aika nostaa kytkintä