[Gentleman]

Tapailin tossa hetken erästä naista, mutta ei siitä mitään syvempää kuitenkaan muodostunut. Jäin pohtimaan sellaista asiaa, että missä kohtaa seksi muiden kanssa tai huorissa käynti muodostuu ongelmaksi parisuhteen kannalta🤔 Omat suhteet on rakentuneet yleensä pitkällisen tapailun jälkeen ja meininki on ollut toooldella pitkään sellaista ystävä pohjalta näkemistä. Oma keskittyminen kääntyy täysin  mahdolliseen seurustelu kumppaniin hyvin pian, mutta pari kertaa on ollut Fwb samaan aikaan. Tällöin en ole heti edes ymmärtänyt toisen olevan syvemmin kiinnostunut.

[Pioneeri]

"Jos ei kotona enää saa ei huorissa käyminen ole pettämistä".

Näin totesi eräs tsekki ja se on minun punainen lanka.

Jos palveluntarjoajan kanssa rupeaa viettämään aikaa ja soittelemaan muussa kuin ajan varaamisen merkeissä on se jo pettämistä minun maailmassa.

[Vieras0095]

Jos puolisolta ei ole lupaa käydä hutsuissa niin se on pettämistä.

[naut1skelija]

En ole koskaan parisuhteessa ollessani käynyt maksullisella. Mutta se kai johtuu siitäkin, ettö ensimmäistä kertaa kävin maksullisella edellisen suhteeni jälkeen. Johan tässä on lähes 10vuotta ollut sinkku.

Noh joka tapauksessa. Näksin sen niin, etten nykyään kyllä aikoisi sellaista kumppania ottaakaan, jonka kanssa ei seksuaaliset kiinnostukset olisi riittävästi yksiin =

Näen tulevaisuudessa kumppanini mukana huoralla 2n1 tyylisesti 🤔😀🥳

Sese vasta olisikin hienoa nähdä kun pääsisi omaa naista tuplapanemaan vaikka ninnineidin kanssa 😁

[MariaEnkeli]

^^^^ Mun mielestä tapailu on sellaista, että silloin molemmat saattaa tapailla myös muita ja se on ok.

Missä vaiheessa sitten "tapailu" muuttuu seurusteluksi, sitä en osaa sanoa 😁

Itse pidän mittarina myös sitä kun aletaan puhua ehkäisystä. Eli, että käytettäisiin jotain muuta kuin kortsua. Silloin ehkä hölmösti pidän itsestäänselvänä, että loppuu muiden paneminen! 😁

[Zorbas]

Ei tainnut Gentleman tarkoittaa ^^^ tai ^^^^, vaan tilannetta orastavassa suhteessa. Mä kääntäisin kysymyksen yleisemmäksi siihen, että missä vaiheessa otetaan puheeksi kuinka exclusiivisesta deittailusta nyt on kyse. Seksi kuuluu samaan karsinaan.

Mulla on sen verran vähän deittailukokemusta, etten tiedä. Itse en tunne tarvetta ottaa asiaa puheeksi ennen kuin alkaa olla tunteita toista kohtaan niin, että haluan kuulla toiselta missä mennään. Toimii jos toinen ajattelee samoin, mutta ihmiset on erilaisia.

[Lifti]

Tämä on niin jokaisen omasta moraalista kiinni että saako tapailuvaiheessa tapailla muita. Sekin varmasti vaikuttaa että tapaillaanko sen takia et halutaan tapailun johtavan parisuhteeseen vai ei.

Se mikä on pettämistä ja mikä on mitäkin niin se sovitaan kahden ihmisen välillä.
Jonkun mielestä pornon katsominen, masturbointi, yhdessä tai erikseen on pettämistä ekoista treffeistä eteenpäin.  Puhumattakaan että panee hupsua!

[Gentleman]

Ei tainnut Gentleman tarkoittaa ^^^ tai ^^^^, vaan tilannetta orastavassa suhteessa. Mä kääntäisin kysymyksen yleisemmäksi siihen, että missä vaiheessa otetaan puheeksi kuinka exclusiivisesta deittailusta nyt on kyse. Seksi kuuluu samaan karsinaan.

Parisuhteessa jonkun ulkopuolisen paneminen on pettämistä. Hain tässä juuri sitä, missä vaiheessa deittailu/tapailu/treffailu muuttuu seurusteluksi.

Esimerkki: Tapasin yhteisen tuttavan kautta naisen, jonka kanssa juttu luisti eräissä illanistujaisissa. Vaihdettiin numeroita, viestiteltiin ja nähtiin muutoman kerran. Samaan aikaan panin erästä pitkäaikaista hoitoa. Kuitenkin kun alettiin viettämään tiiviimmin aikaa tämän naisen kanssa jonka olin tavannut, jäi myös muut säädöt (kunnes juttu kuivui kasaan) kun koin suhteen jo muodostuneen. Kuitenkin miettinyt monesti, oliko seksi toisen kanssa ollut aikaisemmin ok?

[Lifti]

^ Mulla on aina ollut sellainen  " alaks xää olee munkaa " keskustelu ja jos siinä sovitaan että "  aletaa olee toistensa kanssa " niin sit se muuttui parisuhteeksi. Minä olen niin UrpoTurpo että jos asiasta ei keskustella nii en todellakaan ole kärryillä että mikä muuttuu milloinkin miksikin ja kuka on imurointi vuorossa.

[Vieras0128]

Moraali on siitä jännä juttu, että se on jokaisella ihan omansa ja useilla meistä myös joustaa tarpeen mukaan. Se mikä meidän kulttuurissamme määritellään pettämiseksi, on oikeastaan luterilaisesta moraalikoodista johdettua. Raamatussa kun sanotaan ”Älä tee huorin”, ja tätä on sitten tulkittu suurelle yleisölle ns. hengenmiesten toimesta.

Mutta itse kunkin pään sisällä ne päätökset tehdään. Se mikä on jonkun mielestä pettämistä, on toisen mielestä sallittua hauskanpitoa. Fiksua lienee, että ihmiset yhdessä päättävät, mitä suhteessa saa tehdä ja mitä ei. Silti liki puolet avioliitoista päättyy eroon, ja usein sitä eroa edeltää pettäminen muodossa tai toisessa. Eli voisi väittää, että suurin osa ihmisistä kuitenkin pettää jossain vaiheessa elämäänsä, mitä sillä pettämisellä sitten tarkoitetaankaan.

Synnittömät sitten voi kivittää niitä muita

[Lifti]

Kuitenkin miettinyt monesti, oliko seksi toisen kanssa ollut aikaisemmin ok?

Kutsun tuota pohdintaa omassa elämässäni että tuntuu sisikunnassa. Se on yleensä merkki siitä että olen toiminut itseäni, moraaliani, arvomaailmaani vastaan. Silloin vastaus ei löydy muiden ihmisten mielipiteistä ja näkemyksistä. Tavallaan asia on jo "väärin" jos se vaivaa minua ja jatkossa en toimi samoin.

[Johannyton]

Itse pidän mittarina myös sitä kun aletaan puhua ehkäisystä. Eli, että käytettäisiin jotain muuta kuin kortsua. Silloin ehkä hölmösti pidän itsestäänselvänä, että loppuu muiden paneminen! 😁

Olen juuri tällaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä hupakointi on täysin nou-nou, eikä siinä ole mitään hankaluutta pitää kun parisuhde on toimiva.

[Jalmari]

Venytän hieman tätä pettämisajatusta fyysisestä henkiseen puoleen.

Olen itse ollut jossain vaiheessa siinä tilanteessa, että koin voimakkaan henkisen yhteyden vieraan naisen kanssa. Viihdyin erittäin paljon hänen seurassa, tuli usein soiteltua jne. Lähes sama työpaikka loi tälle hyvän pohjan. Jossain vaiheessa tunnustimme toisillemme, että jos emme olisi varattuja tahoillamme oltaisiin yhdessä. No tämä yhteys on nyt päättynyt tai on ainakin hiljentynyt.

Olen tuosta johtuen, joskus itsekseni mietiskellyt kumpi on pahempaa, se että pettää fyysisesti toista vai on henkisesti toisen kanssa voimakkaasti yhdessä?

Vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen on, että siinä vaiheessa kun ovella lähtiessä lupaat hänelle (ei hupakolle) tulla hakemaan hänet samana päivänä töistä tai jotain muuta vastaavaa. Parisuhde on tuossa vaiheessa jo muodostunut, vaikka tuossa vaiheessa sitä ei itse vielä tiedosta.

[Vieras0128]

Ehkäpä se henkinen yhteys syntyy herkimmin niiden ihmisten kanssa, joilla on samaa kokemustaustaa / samanlainen työ / samanlaiset harrastukset tms.

Itselläni on ollut pariinkin otteeseen elämässäni parisuhteen aikana lupa käydä maksullisissa naisissa, juuri siksi, ettei olisi eikä tulisi ns. henkistä pettämistä. Mutta naisen maksullisuuskaan ei täysin suojaa siltä vahvan henkisen yhteyden syntymiseltä. Normaaleja naisia läheisyyden ja kuulluksi tulemisen tarpeineen ne hupakotkin ovat, vaikkakin he ovat usein tapaamisilla jonkinlaisen roolin ja suojakuoren takana. Helpommin se henkinen yhteys tietenkin syntyy niihin ihmisiin, joita tapaa ns. siviilielämässä.

Mutta perusedellytys sille, että tunne-elämältään suurin piirtein normaali ihminen sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan katsomatta lähtee etsimään seuraa joko fyysisten, henkisten tai molempien tarpeidensa tyydyttämiseen, lienee se, että hän kokee jonkinlaista yksinäisyyden tunnetta joko parisuhteessaan tai aidosti yksin ollessaan. Tuollaisessa tilanteessa ihminen ”ei tule ravituksi” henkisellä tai fyysisellä tasolla, tai usein kummallakaan tasolla. Ja huonossa parisuhteessa voi olla vielä pahemmin yksin kuin ihan aidosti yksin ollessaan, jolloin on sentään valinnanvapaus monien asioiden suhteen eikä tarvitse tehdä valinnoistaan tiliä kenellekään eikä kuunnella jatkuvaa, usein aiheetontakin itseensä kohdistuvaa kritiikkiä omassa kodissaan.

Kaikki nuo em. fiilikset ovat tämänkin skenen polttoaine, maailman wanhin sellainen. Nuo jutut on hyvä oppia tunnistamaan edes oman päänsä sisällä.

[Pukumies40]

Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että noinko vaikeeta se puhuminen on?
Suhteessa ihmisten itsensä tehtävä on vetää ne rajat.

Omaan nuoruuteeni kuului epäselviä ja vähän kivuliaitakin "seurusteluja" jossa ei oltu samalla sivulla koko ajan.
Niinpä sen jälkeen tavaksi on tullut jossain vaiheessa kysyä, että "miten suhtaudut muihin kumppaneihin?" siinä se sitten selviää. Ja joskus se menee luontevammin niin, että nainen esittää tarjouksen että paljaallakin saisi vetää jolloin käydään sitte pikaisesti keskustelu "eihän sulla oo mitään? Ei. Ei mullakaan. Meillä ei sitten jatkossa kai ole muita? EI! Juu ei mullakaan" ja sitte hommiin. 😁

[veeras]

Siinä vaiheessa, kun voidaan sanoa ääneen, että ollaan suhteessa.

[Azazello]

Hyvä aloitus, olen samaa pohtinut monesti itsekin. Pitkätkin seurustelusuhteet ovat alkaneet joskus vain fyysisissä merkeissä kummankin vakuutellessa, että tässä on kyse ainoastaan paneskelusta. Mikä on se rajakohta, kun ollaan sitoutuneita? Juniorina oltiin joskus mutkattomia "aletaaks seukkaan".

Fwb kuvioissakin toisaalta ollaan joskus sovittu kun siirrytään paljaalla panemiseen, että muut paneskelut ovat kiellettyjä turvallisuuden kannalta.

[Vieras0116]

^ Mulla on aina ollut sellainen  " alaks xää olee munkaa " keskustelu ja jos siinä sovitaan että "  aletaa olee toistensa kanssa " niin sit se muuttui parisuhteeksi. Minä olen niin UrpoTurpo että jos asiasta ei keskustella nii en todellakaan ole kärryillä että mikä muuttuu milloinkin miksikin ja kuka on imurointi vuorossa.

Toi on just noin. Naisten pitäisi kerätä itseluottamusta sen verran sanoa, että nyt et pane sitten enää muita. Ok.

Naisten yksi suurimpia ongelmia lienet se, että he luulevat miehen pystyvän ymmärtämään itse jotain. Aina he sitä odottavat, ja aina he siihen pettyvät.

Ex-vaimon kanssa oli riitaa aina siivoamisesta. Piti aina Lauantaina ju**lauta alkaa siivoamaan. Ok, ihan hyvä juttu, voin auttaa, mutta mitä minä siivoan? "kunhan nyt siivoat".

Sehän on sama asia kun lähtisi juoksukisoihin. Kysyt ilmoittajalta miten pitkä matka? "älä kysele, nyt vaan juokset". Ehkä jollain epämääräisellä tavalla jossain vaiheessa joku ilmoittaa kun pitää lopettaa juokseminen..

Loppui siivoamisesta (muita tulee kyllä aina tilalle) riiteleminen kun sanoin, että en siivoa enää ikinä yhtään mitään jos et laita lapulle, mitä minun pitää siivota kulloisenakin siivouskertana. Pitkän väännön jälkeen sain lapun tehtyä: "wc:n pesu, pesuhuoneen pesu, pölyjen pyyhintä ja imurointi".

Ai ju**lauta kun oli mukavaa siivota. Päkki kaljaa kylmään ja tiesit, että kun nämä on tehty, niin Lauantain hommat oli tehty. Välillä pystyi ottamaan aina välipalkintoja (siivoamisessa kun ei tarvitse olla ajokunnossa).

Mies tarvitsee aina maalin, se on se pointti. Naiset tykkää siitä matkasta..

[Vieras0116]

^ Mulla on aina ollut sellainen  " alaks xää olee munkaa " keskustelu ja jos siinä sovitaan että "  aletaa olee toistensa kanssa " niin sit se muuttui parisuhteeksi. Minä olen niin UrpoTurpo että jos asiasta ei keskustella nii en todellakaan ole kärryillä että mikä muuttuu milloinkin miksikin ja kuka on imurointi vuorossa.

Toi on just noin. Naisten pitäisi kerätä itseluottamusta sen verran sanoa, että nyt et pane sitten enää muita. Ok.

Naisten yksi suurimpia ongelmia lienet se, että he luulevat miehen pystyvän ymmärtämään itse jotain. Aina he sitä odottavat, ja aina he siihen pettyvät.

Ex-vaimon kanssa oli riitaa aina siivoamisesta. Piti aina Lauantaina ju**lauta alkaa siivoamaan. Ok, ihan hyvä juttu, voin auttaa, mutta mitä minä siivoan? "kunhan nyt siivoat".

Sehän on sama asia kun lähtisi juoksukisoihin. Kysyt ilmoittajalta miten pitkä matka? "älä kysele, nyt vaan juokset". Ehkä jollain epämääräisellä tavalla jossain vaiheessa joku ilmoittaa kun pitää lopettaa juokseminen..

Loppui siivoamisesta (muita tulee kyllä aina tilalle) riiteleminen kun sanoin, että en siivoa enää ikinä yhtään mitään jos et laita lapulle, mitä minun pitää siivota kulloisenakin siivouskertana. Pitkän väännön jälkeen sain lapun tehtyä: "wc:n pesu, pesuhuoneen pesu, pölyjen pyyhintä ja imurointi".

Ai ju**lauta kun oli mukavaa siivota. Päkki kaljaa kylmään ja tiesit, että kun nämä on tehty, niin Lauantain hommat oli tehty. Välillä pystyi ottamaan aina välipalkintoja (siivoamisessa kun ei tarvitse olla ajokunnossa).

Mies tarvitsee aina maalin, se on se pointti. Naiset tykkää siitä matkasta..

Unohdin vastata aloitukseen: sitten kun et halua enää panna muita..

[Juhis]

Koska hupakoissa käynti muuttuu pettämiseksi?

Pitkä suhde jossa on ollut säännöllistä seksiä ja seksi on kuivunut eikä toisen tarpeita tyydytetä, edes käsitöillä.
Jos silloin käy toisen tietämättä "hoidossa" ja pitää sillä tavalla itsensä tyhjänä ja tyytyväisenä en tiedä onko se pettämistä?
Kyseessä on palvelutarjoaja josta maksan, ei sivusuhde joten kiinni jäämisen riski on pieni.
Palvelutuottajan ja minun ikäero on suuri eikä minulla ole Onassiksen laseja ei myöskään hänen paksua lompakkoa joten realismia on että suhdetta ei tule syntymään. Valitettavasti.. Toki minulta puuttuu myös Ojalan Jorman polveen asti oleva heppi missä on kierteitä joka voisi korvata tuon puuttuvan paksun lompakon. Minusta kohdallani voidaan puhua terveydenhoidosta ei pettämisestä.