Yks maailman tyhmimpiä keskusteluja on, että naiseen uppoo rahaa. Kaikki on mennyt, ja tulee menemään jatkossakin. Se on just niin kallista kun sattuu taskunpohjalla rahaa olemaan.. Varsinkin Venäläisten naisten kanssa, mutta ah, miten ihanaan tarkoitukseen ne menevätkään.
200€ vs. 300€ on ihan järkyttävä kynnyskysymys, mutta 30€/h baarissa ei oo mitään..
Se on suomalainen perisynti tuo piheys. Kun kerran saanu rahaa niin siitä ei osata luopua vaikka se tuottaisi tuplasti rahaa.
Jos käyt vaikka kauppaa työksesi:
Vaihtoehto 1: menet ennen myyntipalaveria hupakon luo, pyynti on 250€/h. Tingit aikasi, ja saat tavaran 220€/h ja hupakon vittuuntumaan ja jo ilmeestään näkee, että olet vastenmielinen. Sä oot voittaja mielessäsi kun säästit 30€. Itseluottamuksesi on ihan nollassa ja odottava asiakas huomaa sen. Itsetunnon laskee se, että tiedät sisimmissäsi osaavasi neuvotella ainoastaan hupakon kanssa ja sekin vain kerran, koska se laittoi sinut estoon.
Kaupan onnistuminen 5%:n varmuudella.
Vaihtoehto 2: menet hupakon luokse ja sanot, että nyt ei oo ku tunti aikaa tuossa on 450€. Fiksaa mut myyntikuntoon, on iso paltsu tulossa.
Kaupan onnistuminen 60%:n varmuudella.
Jos yhden sopimuksen vuosihinnan kate on 3 120,00€ ja myyntipalavereita on tasaisesti 4*viikko (Keskiviikko 2 ja Torstai 2 (hupakko ennen Keskiviikon ensimmäistä palaveria, niin höyryt riittää Torstaillekin)) ja lomat pois niin tuo on 4*46=184 paltsua vuodessa. Jaossa on siis puhdasta rahaa 574 080,00€.
Vaihtoehdossa 1 sulle jää 574 080,00€*0,05=28 704,00€-kulut(220€*46)=10 120,00€.
Vaihtoehdossa 2 sulle jää 574 080,00€*0,60=344 448,00€-kulut(450€*46)=323 748,00€.
Hupakointi on kyllä hyvä bisnes, sulle..