Kirjoittelen noviisina tänne, mutta aihe on itselleni tuttu ja henkilökohtainen. Olen ollut avoimessa suhteessa palveluntarjoajan kanssa ja tuo suhde oli erinomainen vaikkei vihille asteltukaan. Tiesin hänen työaikansa joita kunnioitin kuten hän minun työaikojani, mikä ei ollut lainkaan pois yhteisestä ajastamme. Hänen sanojensa mukaan hän sai minulta jotain sellaista, jota ei ollut muilta miehiltä koskaan saanut eikä voisi asiakkaiden kanssa kokea (hän oli brättäilevä daddyn ihana sub-slut, jota sai kurittaa huolella). Vaikka suhteemme päättyikin, ei se ole ajatusmaailmaani muuttanut, korkeintaan vahvistanut ajatusta siitä, että voisin hyvin mennä huoran kanssa naimisiin - arvostan ja kunnioitan tätä ammattia yhtälailla ellen jopa enemmän kuin mitä tahansa muuta ammattia. Olennaisinta on avoin ja rehellinen keskusteluyhteys ja kommunikaatio. Suon kumppanilleni sen vapauden, jonka hän tarvitsee toteuttaakseen itseään. Työpäivän sisältö ja Esan vehkeen muoto ja malli ei mulle kuulu kuten ei myöskään hänelle omat asiakassalaiuuteni - yleisellä tasolla toki voidaan keskustella. Sen sijaan, että olisi ottanut itsetunnolle hänen ammattinsa, korotti se itseluottamustani sillä mikäs on upeampaa kuulla kuin se, että tarjoaa jotain mihin muut eivät ole pystyneet ja saa siksi toisen palaamaan syliinsä kerta toisensa jälkeen. Tiesin siis hänen ammatistaan jo ennen kuin suhteemme alkoi enkä ole ollut koskaan hänen asiakkaansa vaikka kollegoidensa palveluihin olenkin erittäin usein tutustunut (en kuitenkaan suhteemme aikana yhtä hairahdusta lukuun ottamatta).