Tässä vähän tietoa uniapneasta, josta on paljon kirjoiteltu.
Uniapneassa unen aikana ilmenee hengitystietä ahtauttavia hengityskatkoja, jotka voivat olla kestoltaan yli minuutin. Katkon aikana valtimoveren happipitoisuus tietysti laskee ja aivokudoksen hapetus vähenee. Vaikeissa tapauksissa sydän- ja verisuonitautiriski kasvaa 3-6-kertaiseksi, ilmenee aivojen toiminnan heikkenemistä (esim. muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä). Ennenaikaisen kuoleman riski lisääntyy. Uniapnea mielletään ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaudeksi ja heillä sen esiintyvyys onkin suurin, liki 20 %, mutta naisetkaan eivät ole turvassa, sillä heillä esiintyvyys on 10 %. Kaikki uniapneapotilaat eivät suinkaan ole lihavia. Ylipaino kyllä lisää voimakkaasti uniapnean riski, mutta 1/3- osa on normaalipainoisia. Jos potilaalla on verenpainetauti, uniapnean todennäköisyys on 25 %.
Koska sitten on syytä epäillä uniapneaa? Yöllisistä oireista voimakas kuorsaus on yleisin ja sitä on 70-95 %:lla, unenaikaisia hengityskatkoja 75%. Niitä ei välttämättä havaitse, jos nukkuu yksin. Levoton uni, lisääntynyt virtsaneritys (=usein kuselle), yöhikoilu kuuluva usein kuvaan.
Päiväaikaan oireena on sitten voimakas päiväväsymys, pakkonukahtelu, aamupäänsärky, muistihäiriöt ja erektion heikkeneminen ja seksuaalisen halun heikkeneminen 30 %:lla.
Ns.Stop-Bang- kyselyllä saadaan riskiarvio parissa minuutissa. Maksimipistemäärä on 8 ja ja arvo on vähintään 3-4 uniapnean todennäköisyys on kohtalainen ja jos arvo 5-9 suuri, niin todennäköisyys on suuri. StopBang kyselyssä saa pisteen seuraavista: 1. kuorsaus, 2. hengityskatkot, 3. päiväväsymys, 4 kohonnut verenpaine, 5. ikä >50, 6. miessukupuoli, 7. aulan ympärys >43 cm, 8. BMI >35.
Jos pisteet ovat vähintään 4 kannattaa tehdä unipolygrafiatutkimus kotioloissa. Se varmistaa sairauden. Yleisin hoito on CPAP-laite, jossa johdetaan ylipaineella ilmaa letkun ja maskin kautta hengitysteihin. Asentohoitoa ja kuorsauskiskoja käytetään, jopa kirurgiaa. CPAP on hoidon valtavirtaa sen erinomaisen tehon vuoksi. Olen tiennyt sen ja määrännyt kymmenille potilailleni hoidon. Kun ostin laitteen itse, olin äimistynyt. Ensimmäisen käyttöyön jälkeen outo aamupäänsärky oli poissa, kun nousi sängystä aamulla ei tuntenut itseään 100-vuotiaaksi ja olo oli virkeä koko päivän. Eikä yöllä tarvinnut rampata vessassa.
Jos tutkimukseen menee lähetteellä sairaalaan, laite huoltoineen ja kuluvine osineen on ilmainen. Yksityissektorilla joutuu maksamaan unipolygrafian noin 250 euroa ja laitteen 770 + letkut ja maskit 200-300. Näin homman saa toimimaan parissa viikossa. Kunnallisella menee kuukausia ja nyt koronatilanne pidentää vielä huomattavasti.
Jos ja kun täällä on ylipainoisia keski-ikäisiä 35-75 -vuotiaita kuorsaavia turskia, kehotan tutkituttamaan asiaa. Yv:llä saa ohjeita.
Ylilääkäri
Uniapneassa unen aikana ilmenee hengitystietä ahtauttavia hengityskatkoja, jotka voivat olla kestoltaan yli minuutin. Katkon aikana valtimoveren happipitoisuus tietysti laskee ja aivokudoksen hapetus vähenee. Vaikeissa tapauksissa sydän- ja verisuonitautiriski kasvaa 3-6-kertaiseksi, ilmenee aivojen toiminnan heikkenemistä (esim. muistin ja keskittymiskyvyn häiriöitä). Ennenaikaisen kuoleman riski lisääntyy. Uniapnea mielletään ylipainoisten keski-ikäisten miesten sairaudeksi ja heillä sen esiintyvyys onkin suurin, liki 20 %, mutta naisetkaan eivät ole turvassa, sillä heillä esiintyvyys on 10 %. Kaikki uniapneapotilaat eivät suinkaan ole lihavia. Ylipaino kyllä lisää voimakkaasti uniapnean riski, mutta 1/3- osa on normaalipainoisia. Jos potilaalla on verenpainetauti, uniapnean todennäköisyys on 25 %.
Koska sitten on syytä epäillä uniapneaa? Yöllisistä oireista voimakas kuorsaus on yleisin ja sitä on 70-95 %:lla, unenaikaisia hengityskatkoja 75%. Niitä ei välttämättä havaitse, jos nukkuu yksin. Levoton uni, lisääntynyt virtsaneritys (=usein kuselle), yöhikoilu kuuluva usein kuvaan.
Päiväaikaan oireena on sitten voimakas päiväväsymys, pakkonukahtelu, aamupäänsärky, muistihäiriöt ja erektion heikkeneminen ja seksuaalisen halun heikkeneminen 30 %:lla.
Ns.Stop-Bang- kyselyllä saadaan riskiarvio parissa minuutissa. Maksimipistemäärä on 8 ja ja arvo on vähintään 3-4 uniapnean todennäköisyys on kohtalainen ja jos arvo 5-9 suuri, niin todennäköisyys on suuri. StopBang kyselyssä saa pisteen seuraavista: 1. kuorsaus, 2. hengityskatkot, 3. päiväväsymys, 4 kohonnut verenpaine, 5. ikä >50, 6. miessukupuoli, 7. aulan ympärys >43 cm, 8. BMI >35.
Jos pisteet ovat vähintään 4 kannattaa tehdä unipolygrafiatutkimus kotioloissa. Se varmistaa sairauden. Yleisin hoito on CPAP-laite, jossa johdetaan ylipaineella ilmaa letkun ja maskin kautta hengitysteihin. Asentohoitoa ja kuorsauskiskoja käytetään, jopa kirurgiaa. CPAP on hoidon valtavirtaa sen erinomaisen tehon vuoksi. Olen tiennyt sen ja määrännyt kymmenille potilailleni hoidon. Kun ostin laitteen itse, olin äimistynyt. Ensimmäisen käyttöyön jälkeen outo aamupäänsärky oli poissa, kun nousi sängystä aamulla ei tuntenut itseään 100-vuotiaaksi ja olo oli virkeä koko päivän. Eikä yöllä tarvinnut rampata vessassa.
Jos tutkimukseen menee lähetteellä sairaalaan, laite huoltoineen ja kuluvine osineen on ilmainen. Yksityissektorilla joutuu maksamaan unipolygrafian noin 250 euroa ja laitteen 770 + letkut ja maskit 200-300. Näin homman saa toimimaan parissa viikossa. Kunnallisella menee kuukausia ja nyt koronatilanne pidentää vielä huomattavasti.
Jos ja kun täällä on ylipainoisia keski-ikäisiä 35-75 -vuotiaita kuorsaavia turskia, kehotan tutkituttamaan asiaa. Yv:llä saa ohjeita.
Ylilääkäri
