[Vieras0260]

Joskus kävi sillai, että lyhytaikaisen comebackin tehnyt hupsukka lähetti viestin siviililuuriini, jonka numeron olin antanut vain ja ainoastaan tuolle ihanuudelle. Ensitapaamisemme paria vuotta aiemmin oli sen luokan seksin ilotulitusta, että olin vissiin jäänyt neidin mieleen parin vuoden tauonkin jälkeen. Kemiat vain pelasivat yhteen ja mulle seksikokemus oli aivan mahtava  , mutta ilmeisesti myös hupakolle vähintäänkin kohtuullisen hyvä asiakastapaaminen.

Piti vaan vastailla ensin kieli keskellä suuta, kun saman niminen tinderdeittikin oli tullut tavattua välissä 😅 Mutta kun sitten selvisi, kenestä on kyse, hän ajeli luokseni melko pitkänkin matkan päästä ja vietettiin parituntinen yhdessä. Toki maksoin, mutta ns. ystävämyyntihinnan

Taitaa olla tuo neiti pysyvämmin poissa markkinoilta, mutten pistäisi pahakseni uusintaakaan. Tiedän, mistä hänet tavoittaisi, mutta sen verran herrasmies olen, etten noin hienoa ihmistä häiriköi. Kaikkea ei elämässä saa, uusia seksikokemuksia kylläkin. Rahalla ainakin.

[Markku]

Ovatkohan nämä kyyhkyläiset löytäneet toisensa...

[moniottelija]

äkkiä en muista kuin 2 tapausta jotka olisi perääni viestitellyt ilman että olisin itse kysellyt tapaamista. kumpikin suomalaistuneita thai naisia toinen rovaniemeltä ja toinen tääältä etelästä jota tapaan ystävä hintaan muutaman kerran vuodessa vieläkin. face saattaa myös olla pätevä tapa löytää ihmisiä. kyllähän kadonnut unelma hutsu aina vähän kirpaisee. itselle on muutama iloinen jälleen tapaaminen löytynyt facen yksityisviestien kautta. on aika  kun viiden vuoden hiljais elon jälkeen, saa yllättäen viestin et voitais kyl tavata, jos vielä kiinnostaa.

[bellezza]

Jäätyäni vuosiksi paussille (oletin lopettavani täysin), lähetteli ex-asiakas sähköpostia harvakseltaan, noin vuoden verran.
Ihan hyvässä hengessä. Ei kirjoittelussa sinällään mitään. Ehkä hän jäi kaipaamaan jännitystä.

 Huomasin ekat viestinsä kirjautuessani vanhaan horomeiliin siivoustarkoituksessa. Satunnainen "jälkikirjoittelu" lähti siis entisen asiakkaan aloitteesta.

  Vastailin koska huomio imartelee ja hän oli ok, hyväntahtoinen ihminen.
Tyyppi oli varattu (toivottavasti on yhä ja onnellisesti).
Kun viestejä ei enää tullut, katsoin hänen siirtyneen elämässä eteenpäin ja lakkasin kirjautumasta k.o meiliin.  Mitään molemminpuolista kaipuuta tuskin jäi, mut oli hauskaa tuntea asiatyyppi.

[Kollikissa2]

Tää on naru, jota lukiessani taidan ymmärtää sekä aloittajaa ETTÄ kommentoijia. Ennen en missään tapauksessa olisi halunnut olla kenenkään viattomankaan kaipuun kohde, sillä anonyymius oli yksi tärkeimmistä prioriteeteistani.
Huono omatunto kaiketi tai jotain.
Nyt se ei ole niinkään tärkeä, sillä samalla elämän viivalla, kalkkiviivalla tai liki alkumetreillä sitä ollaan ja jos minua joku kaipaisi, ensi oletukseni ja vaatimukseni on silloinkin molemminpuolinen korrektius, tilannetaju ml. anonymiteetti ja "kuluttajansuoja".

Mutta ei kukaan meistä ole kone, eikä automaattinen puhelinvastaaja - en panisi pahakseni juttutuokiota, jos kaikki toimii molemmin puolin korrektisti ja arvostaen anonymiteettiiä puolin ja toisin.
Itsestäni olen varma.

Ai, onko kokemusta? On, kyllä on, ja kaikki on hoitunut äärimmäisen hienotunteisesti. Jos molemmat olemme oleet yksin, on ollut luontevaa vaihtaa kuulumisia tai jos olen ollut vaimoni kanssa liikenteessä ja olemme kohdanneet, emme ole ns. tunteneet.

Nämä pelisäännöt ovat toimineet, luontevasti ja hienosti.

Myös silloin, kun toinen pt on asunut samassa taloyhtiössä kanssani - minä siitä olin yllättynyt aluksi, mutta kaikki natsasi hienosti.

Jos pelisäännöt ovat selvät, kuten alalla on, niin eipä minua pelota kohdata palveluntarjoajaa - eikä tämän tarvitse koskaan pelätä minua, tavallistakin tavallisempaa taatiaista.