Hei taas ja oikein aurinkoista kevättä kaikille saittilaisille tasapuolisesti (ja kaikille muillekin).
Nyt psykologian opiskelijana ja seksityöläisenä pomppaa aika ajoin pintaan mielessäni juuri tuollainen sananparsi kuin suvaitsevaisuus ja toisten ihmisten ymmärtäminen sekä pyrkimys mahdollisimman suvaitsevaan, lojaaliin ja solidaariseen käyttäytymiseen muita kohtaan.
Olen itse luonnonsuojelija ja ympäristönsuojelija sekä sitoutunut vegaanisiin ja antirasistisiin periaatteisiin, toivon mukaan loppuelämäkseni, tai siltä tämä ainakin vaikuttaa seistä omien sanojensa ja periaatteidensa takana niin hyvin kuin mitä luonnosta ja muista ihmisistä voi toivoa ja kehittää omaa suhtautumistaan.
Voitte siis haukkua suvakkihuoraksi aina kun siltä tuntuu. Pyrin rauhaisaan ja sopuisaan lopputulokseen sosiaalisessa ja tunneälyllisessä mielessä enkä haluaisi tarkoituksenmukaisesti riidellä kenenkään kanssa. Lisäksi haluan myös oppia ymmärtämään eri kulttuureista ja niiden lähtökohdista mahdollisimman paljon uusia oppimiskokemuksia. Haluan myös oppia paremmin ymmärtämään luonnon biosfääriä, eliöstöä, eläimistöä, ilmakehän suojelua. Mutta ennen kaikkea myös alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan.
Olen alkanut tosissani omilla älynystyröillä pohtia, että mihin tämä teknologinen kehitys oikein johtaa. Maapallolla kuolee uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja sukupuuttoon, rakennetaan hirveästi teollisuutta, synnytetään paljon lapsia tänäkin päivänä, rakennetaan suurkaupunkeja ja lisää sähköä sekä teleliikennettä. Tuntuu siltä kuin luonto ja sademetsät sekä jäätiköt alkavat hiljalleen kaikota. Puhumattakaan alkuperäiskansoista, joista ennen vanhaan tuli vahingossa puhuteltua täysin väärillä ja ehkä solvaavillakin nimikkeillä, kun ei tajunnut kieliopillista ja siveellistä ilmaisutapaa.
Tästä maailmasta tuntuu puuttuvan jotakin ja häviävän vauhdilla jotakin myös. Tuntuu myös, että tässä maailmassa näyttää olevan paljon sellaista, jota haluaisi oppia ymmärtämään paremmin, mutta jonka uhanalaisuutta ei oikein näytä yksistään pystyvän estämään ja ennaltaehkäisemään. Tästä maailmasta tuntuu ehkäpä puuttuvan myös rakkautta ja sopusuhtaista asennoitumista ja kohtelua toinen toisiamme kohtaan.
Tässä vaiheessa sepustusta varmaankin ihmetellään, mikä tämän tekstin punainen lanka oikein on. Minä sen kuitenkin sanon näin: Haluan oppia ymmärtämään entistä enemmän toisia ihmisiä, erilaisia kansoja, lähtökohtia, kulttuureja, luonnon monimuotoisuutta, eri eläinlajeja, eri ihmisoikeuksia.
Haluan myös muistuttaa, että tykkään siitä sanomasta, jossa meitä ihmisiä kehoitetaan pitämään huolta toinen toisistamme ystävällisessä ja lähimmäisenrakkaassa hengessä. Ainakin sen jonkun Jessen hyviin ja vertauksellisiin opetuksiinkin kannattaa uskoa jatkossakin. Haluan itsekin ihmisenä kehittyä pitämään entistä parempaa huolta toinen toisistamme sekä edistää luonnon ja ihmiskunnan hengissä säilymistä mahdollisimman hyvin.
Valitettavasti vain se on välillä helpommin sanottu kuin tehty. Tarvitsen siihen myös toisia ihmisiä ja yhteistyötä. Sikäli mikäli älykkäitä ja viisaita päitä voi elävässä elämässä saattaa yhteen ja toimia tilanteiden edellyttämillä tavoilla.
Nyt psykologian opiskelijana ja seksityöläisenä pomppaa aika ajoin pintaan mielessäni juuri tuollainen sananparsi kuin suvaitsevaisuus ja toisten ihmisten ymmärtäminen sekä pyrkimys mahdollisimman suvaitsevaan, lojaaliin ja solidaariseen käyttäytymiseen muita kohtaan.
Olen itse luonnonsuojelija ja ympäristönsuojelija sekä sitoutunut vegaanisiin ja antirasistisiin periaatteisiin, toivon mukaan loppuelämäkseni, tai siltä tämä ainakin vaikuttaa seistä omien sanojensa ja periaatteidensa takana niin hyvin kuin mitä luonnosta ja muista ihmisistä voi toivoa ja kehittää omaa suhtautumistaan.
Voitte siis haukkua suvakkihuoraksi aina kun siltä tuntuu. Pyrin rauhaisaan ja sopuisaan lopputulokseen sosiaalisessa ja tunneälyllisessä mielessä enkä haluaisi tarkoituksenmukaisesti riidellä kenenkään kanssa. Lisäksi haluan myös oppia ymmärtämään eri kulttuureista ja niiden lähtökohdista mahdollisimman paljon uusia oppimiskokemuksia. Haluan myös oppia paremmin ymmärtämään luonnon biosfääriä, eliöstöä, eläimistöä, ilmakehän suojelua. Mutta ennen kaikkea myös alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan.
Olen alkanut tosissani omilla älynystyröillä pohtia, että mihin tämä teknologinen kehitys oikein johtaa. Maapallolla kuolee uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja sukupuuttoon, rakennetaan hirveästi teollisuutta, synnytetään paljon lapsia tänäkin päivänä, rakennetaan suurkaupunkeja ja lisää sähköä sekä teleliikennettä. Tuntuu siltä kuin luonto ja sademetsät sekä jäätiköt alkavat hiljalleen kaikota. Puhumattakaan alkuperäiskansoista, joista ennen vanhaan tuli vahingossa puhuteltua täysin väärillä ja ehkä solvaavillakin nimikkeillä, kun ei tajunnut kieliopillista ja siveellistä ilmaisutapaa.
Tästä maailmasta tuntuu puuttuvan jotakin ja häviävän vauhdilla jotakin myös. Tuntuu myös, että tässä maailmassa näyttää olevan paljon sellaista, jota haluaisi oppia ymmärtämään paremmin, mutta jonka uhanalaisuutta ei oikein näytä yksistään pystyvän estämään ja ennaltaehkäisemään. Tästä maailmasta tuntuu ehkäpä puuttuvan myös rakkautta ja sopusuhtaista asennoitumista ja kohtelua toinen toisiamme kohtaan.
Tässä vaiheessa sepustusta varmaankin ihmetellään, mikä tämän tekstin punainen lanka oikein on. Minä sen kuitenkin sanon näin: Haluan oppia ymmärtämään entistä enemmän toisia ihmisiä, erilaisia kansoja, lähtökohtia, kulttuureja, luonnon monimuotoisuutta, eri eläinlajeja, eri ihmisoikeuksia.
Haluan myös muistuttaa, että tykkään siitä sanomasta, jossa meitä ihmisiä kehoitetaan pitämään huolta toinen toisistamme ystävällisessä ja lähimmäisenrakkaassa hengessä. Ainakin sen jonkun Jessen hyviin ja vertauksellisiin opetuksiinkin kannattaa uskoa jatkossakin. Haluan itsekin ihmisenä kehittyä pitämään entistä parempaa huolta toinen toisistamme sekä edistää luonnon ja ihmiskunnan hengissä säilymistä mahdollisimman hyvin.
Valitettavasti vain se on välillä helpommin sanottu kuin tehty. Tarvitsen siihen myös toisia ihmisiä ja yhteistyötä. Sikäli mikäli älykkäitä ja viisaita päitä voi elävässä elämässä saattaa yhteen ja toimia tilanteiden edellyttämillä tavoilla.
