Ajattelin tämmöiseen osallistua. Minulla kun on motivaatio tutustua toisiin seksityöntekijöihin eli rakkaisiin kollegoihin, joista jo muutamia tunnen.
Jos jollakulla tällä saitilla kirjoittelevista kollegoista herää kokemuksia tuohon Discord-ryhmään liittyen, saa toki jakaa. Ja jos tämmöinen keskustelunavaus on jo avattu samasta aiheesta, niin sen saa yhdistää.
Ja siis verkostoitumistapojahan on useammanlaisia. Ei sen tarvitse olla tosiaankaan foorumi. Eihän yksityiset foorumit edes välttämättä rajaa mahdollisuuksia tutustua toisiin seksityöntekijöihin. Kun on Pro Tukipiste ja sen Discord-ryhmä, tämä Seksisaitti, naapurit sun muut opistot. Kaikkien näidenkin kautta periaatteessa saa yhteyden toisiin kollegoihin. Ketään ei kannata dissata tai suosia, ainakaan omasta mielestä, joka on vain oma näkemys asiaan. Itse ajattelen, että kaikki ovat samalla viivalla eikä kukaan ole toistaan parempia ja ettei ketään kannattaisi meistä alan kollegoista syrjiä tai jättää porukan ulkopuolelle. Vaikka olisi poliitikko versus aloittelija, niin kukaan ei siltikään ole toistaan parempi ihmisenä, joka yleensäkin on tottunut elämässään ja ihmiskunnassaan välillä töpeksimään, sähläämään ja tekemään virheitä. Kaikkia tulisi pyrkiä ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä kantapään kauttakin voi oppia.
Olen sellainen ihminen, joka on aiemmassa elämässään töppäillyt ja jolla on vuorovaikutus joskus ajoittaisesti kärsinyt, mutta koittaa siltojen polttamisen sijaan mahdollisimman hyvällä myötäelämisen taidolla nykyään rakentaa niitä siltoja. Kun on sitä elämänkokemusta. Mikäli on mahdollista vielä tänäkin päivänä verkostoitua, niin aion ottaa edellisen elämän virheistä opiksi. Nythän eletään tätä päivää, ja toisaalta menneille voisi kunkin meistä olla hyvä koittaa vaan antaa anteeksi, vaikka sellaisen ajatteleminenkin olisi ehkä aikaisemmin saattanut tuntua pahalta. Ja koitan hioa luottamusta ja tietynlaista vaitiolovelvollista ja muita ymmärtävämmällä sävyllä puhuttelevaa ilmapiiriä kenellekään enempiä kettuilematta, vaikka joskus mieli tekikin käyttäytyä ehkä kuin apina. Tiedän, että ihminen voi käyttäytyä varsinkin kiireellisessä ja stressaavassa elämäntilanteessa kuin pikkukakara, mutta voi henkisen kasvun ja psyykkisen itsesäätelykeinojen kehittämisen myötä myös muuttua ja valistua sivistyneemmällä tavalla aikuismaisemmaksi ja kypsemmäksi toisia ihmisiä kohtaan! Nykyään ei tämmöisiä asioita hävetä myöntää, koska on nykyään kasvanut juurikin sitä kärsivällistä nöyryyttä myöntää oma kehityskelposuutensa. 
Toki minulle ei tarvitse antaa anteeksi. Jokaisella on oikeus siihen ja minä annan tässä hetkessä eläjänä anteeksi muille niin hyvin kuin armollisuudessani pystyn, mutta ymmärrän senkin, jos historia vaikuttaa joihinkin muihin ihmisiin eri tavoin ja siksi leimaisi reagoimaan minuun torjuvasti. Sekin on ok. Mutta toisaalta, jos seksityöntekijää ja hänen kehittymisen haluaan kokemustensa kautta oppineena haluaa ymmärtää, voi hänelle antaa myös uuden mahdollisuuden ja antaa menneet anteeksi, sekä ottaa mukaan vertaistuelliseen porukkaan ja verkostoon, jossa voi myös aloittaa puhtaalta pöydältä tietäen samalla, ettei enää haluaisi mistään hinnasta töpeksiä omia mahdollisuuksiaan.
Välitän ja kunnioitan sekä rakastan teitä, toiset kollegat, jotka olette tässä skenessä mukana! ❤️ Sillä ilman teitä ja minua yhdessä, eli meitä, ei olisi varmaankaan tätä alaa.
Jos jollakulla tällä saitilla kirjoittelevista kollegoista herää kokemuksia tuohon Discord-ryhmään liittyen, saa toki jakaa. Ja jos tämmöinen keskustelunavaus on jo avattu samasta aiheesta, niin sen saa yhdistää.
Ja siis verkostoitumistapojahan on useammanlaisia. Ei sen tarvitse olla tosiaankaan foorumi. Eihän yksityiset foorumit edes välttämättä rajaa mahdollisuuksia tutustua toisiin seksityöntekijöihin. Kun on Pro Tukipiste ja sen Discord-ryhmä, tämä Seksisaitti, naapurit sun muut opistot. Kaikkien näidenkin kautta periaatteessa saa yhteyden toisiin kollegoihin. Ketään ei kannata dissata tai suosia, ainakaan omasta mielestä, joka on vain oma näkemys asiaan. Itse ajattelen, että kaikki ovat samalla viivalla eikä kukaan ole toistaan parempia ja ettei ketään kannattaisi meistä alan kollegoista syrjiä tai jättää porukan ulkopuolelle. Vaikka olisi poliitikko versus aloittelija, niin kukaan ei siltikään ole toistaan parempi ihmisenä, joka yleensäkin on tottunut elämässään ja ihmiskunnassaan välillä töpeksimään, sähläämään ja tekemään virheitä. Kaikkia tulisi pyrkiä ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä kantapään kauttakin voi oppia.
Olen sellainen ihminen, joka on aiemmassa elämässään töppäillyt ja jolla on vuorovaikutus joskus ajoittaisesti kärsinyt, mutta koittaa siltojen polttamisen sijaan mahdollisimman hyvällä myötäelämisen taidolla nykyään rakentaa niitä siltoja. Kun on sitä elämänkokemusta. Mikäli on mahdollista vielä tänäkin päivänä verkostoitua, niin aion ottaa edellisen elämän virheistä opiksi. Nythän eletään tätä päivää, ja toisaalta menneille voisi kunkin meistä olla hyvä koittaa vaan antaa anteeksi, vaikka sellaisen ajatteleminenkin olisi ehkä aikaisemmin saattanut tuntua pahalta. Ja koitan hioa luottamusta ja tietynlaista vaitiolovelvollista ja muita ymmärtävämmällä sävyllä puhuttelevaa ilmapiiriä kenellekään enempiä kettuilematta, vaikka joskus mieli tekikin käyttäytyä ehkä kuin apina. Tiedän, että ihminen voi käyttäytyä varsinkin kiireellisessä ja stressaavassa elämäntilanteessa kuin pikkukakara, mutta voi henkisen kasvun ja psyykkisen itsesäätelykeinojen kehittämisen myötä myös muuttua ja valistua sivistyneemmällä tavalla aikuismaisemmaksi ja kypsemmäksi toisia ihmisiä kohtaan!
Nykyään ei tämmöisiä asioita hävetä myöntää, koska on nykyään kasvanut juurikin sitä kärsivällistä nöyryyttä myöntää oma kehityskelposuutensa. Toki minulle ei tarvitse antaa anteeksi. Jokaisella on oikeus siihen ja minä annan tässä hetkessä eläjänä anteeksi muille niin hyvin kuin armollisuudessani pystyn, mutta ymmärrän senkin, jos historia vaikuttaa joihinkin muihin ihmisiin eri tavoin ja siksi leimaisi reagoimaan minuun torjuvasti. Sekin on ok. Mutta toisaalta, jos seksityöntekijää ja hänen kehittymisen haluaan kokemustensa kautta oppineena haluaa ymmärtää, voi hänelle antaa myös uuden mahdollisuuden ja antaa menneet anteeksi, sekä ottaa mukaan vertaistuelliseen porukkaan ja verkostoon, jossa voi myös aloittaa puhtaalta pöydältä tietäen samalla, ettei enää haluaisi mistään hinnasta töpeksiä omia mahdollisuuksiaan.
Välitän ja kunnioitan sekä rakastan teitä, toiset kollegat, jotka olette tässä skenessä mukana! ❤️ Sillä ilman teitä ja minua yhdessä, eli meitä, ei olisi varmaankaan tätä alaa.
Tärkeintähän minun mielestäni tutustuessa olisikin muodostaa se käsitys toisesta ihmisestä nykyhetkessä, mikäli vain mahdollista, ja luottaa sen pohjalta. Tiedän, että jos voisin matkustaa ajassa taaksepäin, olisin itsekin fiksaillut ja korjaillut asioita toisinaan aivan toisin, varsinkin silloin, kun en ollut kyllin viisas toimimaan toisella tavalla kuin mitä kokonaisvaltaisemmin nykyään. En sinänsä odota keneltäkään keskinäistä anteeksiantoa, vaikka itse armahtaisin kaikkia, mutta jos joku kollegoistani, joille se molemminpuolinen armollisuus olisikin ollut joskus haaste, pystyy siihen, niin täytyy kyllä nostaa hattua ja peukkua.❤️