Tiedän tuon tunteen paskan tyhjennyksen jälkeen. Ja löysin siihen lääkkeen: viritin huora-tutkan äärimmilleen, annoin kunnon litsarit itselleni ja pakotin aivot töihin ja tekemään pika-arvioinnin eteisessä: mikäli vähänkin epäilytti pt:n käytös, vaatetus, asunnon valaistus, sukkien väri tms. sanoin "nou kän duu" ja lähdin käelle.
Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että maksajalla on päätösvalta, ja sitä voi käyttää vielä kynnyksen yli astuttuaan.
Sama päätösvalta on myyjällä, tapaamisen voi keskeyttää milloin vain. Jos asiakas osoittautuu joksikin joka ei kunnioita paveluntarjoajaa, ei mitään rahoja myöskään tarvitse palauttaa.
Toisaalta taas, jos myyjä on mitä on ilmoituksessa kertonut olevansa, niin asiakkaan taas tulisi maksaa joka tapauksessa. Mitkään fiilispohjaiset ovelta kääntymiset eivät ole hyväksyttäviä ilman korvausta. Muissakin paikoissa joutuu maksamaan varaamastaan ajasta, vaikka tulisikin toisiin aatoksiin.
Tullaan siihen, että ei kannata rakentaa omassa päässään mitään toiveita ja odotuksia sen yli mitä ilmossa on esillä. Tai jos haluaa vain käydä epävarmana hakemassa jotain mitä ei ole edes tarjottu, niin silloinkin pitää maksaa.
Nyt kannattaa Venla lukasta aloitus ajatuksella läpi.