[Vieras0361]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Eikös se säätövoima ydinvoimalassa perustu vesihöyryn ohivirtaukseen niinä hetkinä kun on ylituotantoa?

[Pekonen]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Ei jaksa kirjoitella niin kopsasin tämän pätkän wikipediasta, (ydinreaktori). Ydinreaktorin tehonsäätäminen ei ole mikään kummoinen temppu ja hyvin nopeaa.

"Reaktorin säätöä varten reaktorisydämestä voidaan poistaa tai sinne voidaan käytön aikana lisätä neutroneja absorboivia säätösauvoja. Täten reaktorin teho voidaan valita vapaasti suunnitellulta tehoalueelta ja ydinvoimalan energiantuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaisesti. Toisaalta reaktori voidaan sammuttaa milloin tahansa työntämällä tarpeeksi säätösauvoja reaktoriin. Sammuttaminen kestää parhaimmillaan vain noin sekunnin."

[Vieras0361]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Ei jaksa kirjoitella niin kopsasin tämän pätkän wikipediasta, (ydinreaktori). Ydinreaktorin tehonsäätäminen ei ole mikään kummoinen temppu ja hyvin nopeaa.

"Reaktorin säätöä varten reaktorisydämestä voidaan poistaa tai sinne voidaan käytön aikana lisätä neutroneja absorboivia säätösauvoja. Täten reaktorin teho voidaan valita vapaasti suunnitellulta tehoalueelta ja ydinvoimalan energiantuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaisesti. Toisaalta reaktori voidaan sammuttaa milloin tahansa työntämällä tarpeeksi säätösauvoja reaktoriin. Sammuttaminen kestää parhaimmillaan vain noin sekunnin."

En tiedä saako tähän huudella, mutta vastaan: Ok. Eli tapauksessa jossa vesihöyryä, joka pyörittää turbiinia, tuotettaisi yli tarpeen olisi vahinko ja se vesihöyryn ohivirtaus tapahtuisi ikään kuin varoventtiilin kautta, mutta ei kuitenkaan tarkoituksellisesti.

Sähköverkkohan on itseasiassa todella tarkka sähkön tuotossa eli nollan pitää pystyä ottamaan vastaan kaikki sähkö mitä vaihe tuo jos se ei mene kiertoon talossa, tai missäpähän vaan, missä se hiustenkuivain kytketään päälle.

Varmaan se muuntaja pystyy tuon sekunnin viiveen ottamaan vastaan. Olenette oikeassa

[Pekonen]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Eikös se säätövoima ydinvoimalassa perustu vesihöyryn ohivirtaukseen niinä hetkinä kun on ylituotantoa?

Sitä en tiedä, mahdollisesti ja ainakin sellaisissa voimalaitoksissa joissa kattilassa poltetaan jotakin koska lämmöntuotantoa on vaikeampi hallita.
Sen tiedän että ydinvoimalan tehoa säädellään ainakin reaktorin säätösauvoilla koska se on nopeaa ja helppoa. Sauvat vaan alas niin vettä lämmittävä reaktio pysähtyy. Ei tarvi alkaa valkeaa pesästä sammuttelemaan.

[Vieras0361]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Eikös se säätövoima ydinvoimalassa perustu vesihöyryn ohivirtaukseen niinä hetkinä kun on ylituotantoa?

Sitä en tiedä, mahdollisesti ja ainakin sellaisissa voimalaitoksissa joissa kattilassa poltetaan jotakin koska lämmöntuotantoa on vaikeampi hallita.
Sen tiedän että ydinvoimalan tehoa säädellään ainakin reaktorin säätösauvoilla koska se on nopeaa ja helppoa. Sauvat vaan alas niin vettä lämmittävä reaktio pysähtyy. Ei tarvi alkaa valkeaa pesästä sammuttelemaan.

No kerpele. Kun tässä nyt on tehnyt tuon selibaattilupauksen ainakin hupakkojen osalta (älä huoli, olet Veera ensimmäinen jolle uusneitsyyteni menetän ja Elli toinen) niin joutaa vaikka opettelemaan ydinfysiikan Kauhean kiinnostavasti Pekonen tuot asian keskusteluun. Ehdottomat propsit siitä sinulle

"dear Eki. Pitääkö huolestua jos atomin halkaisu ja ydinfuusio kiinnostaa enemmän kuin pillu?"

[joey_t]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Ei jaksa kirjoitella niin kopsasin tämän pätkän wikipediasta, (ydinreaktori). Ydinreaktorin tehonsäätäminen ei ole mikään kummoinen temppu ja hyvin nopeaa.

"Reaktorin säätöä varten reaktorisydämestä voidaan poistaa tai sinne voidaan käytön aikana lisätä neutroneja absorboivia säätösauvoja. Täten reaktorin teho voidaan valita vapaasti suunnitellulta tehoalueelta ja ydinvoimalan energiantuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaisesti. Toisaalta reaktori voidaan sammuttaa milloin tahansa työntämällä tarpeeksi säätösauvoja reaktoriin. Sammuttaminen kestää parhaimmillaan vain noin sekunnin."

Käytetäänkö tuota ominaisuutta joskus ja vaikuttaako se ydinvoimalan käyttökustannuksiin?

[Pekonen]

^Reaktorin tehoa tarkkaillaan ja säädellään koko ajan sähkönkulutuksen mukaan.

[Vieras0361]

Usko nyt jo Joey että kyllä sitä ydinvoimaa säädellään.

Uskon sen verran että ydinvoimalaa voidaan ajaa vähemmälläkin kuin 100% teholla mutta sitä en usko että ydinvoimalaa voitaisiin käyttää säätötarpeisiin vaihtuvan sähkön kulutustarpeen mukaisesti koska tuotantoa ei voida säädellä kyllin nopeasti.

Ei jaksa kirjoitella niin kopsasin tämän pätkän wikipediasta, (ydinreaktori). Ydinreaktorin tehonsäätäminen ei ole mikään kummoinen temppu ja hyvin nopeaa.

"Reaktorin säätöä varten reaktorisydämestä voidaan poistaa tai sinne voidaan käytön aikana lisätä neutroneja absorboivia säätösauvoja. Täten reaktorin teho voidaan valita vapaasti suunnitellulta tehoalueelta ja ydinvoimalan energiantuotantoa voidaan säätää kulutuksen mukaisesti. Toisaalta reaktori voidaan sammuttaa milloin tahansa työntämällä tarpeeksi säätösauvoja reaktoriin. Sammuttaminen kestää parhaimmillaan vain noin sekunnin."

Käytetäänkö tuota ominaisuutta joskus ja vaikuttaako se ydinvoimalan käyttökustannuksiin?

Nyt en todellakaan päde mitenkään vaan kysymykseni perustuu puhtaasti mielenkiintoon ja oppimiseen. Onko siis niin, että yksi sauva tuottaa x määrän energiaa ja riippuen sen tarpeesta lämmittää vettä, riippuu se, että paljonko sillä sauvalla on elinkaarta?

[Villerius]

^Reaktorin tehoa tarkkaillaan ja säädellään koko ajan sähkönkulutuksen mukaan.

Oli aivan pakko soittaa yhdelle ystävälleni, joka toimii OL2 valvomossa ja kysyä tätä asiaa ja menee joinkuin juuri näin.

[Vieras0361]

^Reaktorin tehoa tarkkaillaan ja säädellään koko ajan sähkönkulutuksen mukaan.

Oli aivan pakko soittaa yhdelle ystävälleni, joka toimii OL2 valvomossa ja kysyä tätä asiaa ja menee joinkuin juuri näin.

Pystytkö mitenkään pyytämään häntä liittyä saitille vaikka nimimerkillä "Mr. Nuclear" ja selittämään koko ydintuotantoketjun louhimisesta lopputuotantoon?

[Pekonen]

No kerpele. Kun tässä nyt on tehnyt tuon selibaattilupauksen ainakin hupakkojen osalta (älä huoli, olet Veera ensimmäinen jolle uusneitsyyteni menetän ja Elli toinen) niin joutaa vaikka opettelemaan ydinfysiikan Kauhean kiinnostavasti Pekonen tuot asian keskusteluun. Ehdottomat propsit siitä sinulle

"dear Eki. Pitääkö huolestua jos atomin halkaisu ja ydinfuusio kiinnostaa enemmän kuin pillu?"

Maallikko minä olen näissä asioissa.
Tv-sarja Tshernobyl oli hyytävän hyvä ja herätti kiinnostusta ydinvoimaan kun on muutenkin kiinnostusta fysiikkaan ja matematiikkaan.

https://youtu.be/s9APLXM9Ei8

Sitten Löytyi Illinois EnergyProf
Joka osaa selittää asiat hämmästyttävän kansantajuisesti, toki englannin kielen ymmärrys täytyy olla kohtalainen

https://youtu.be/_mJ3S-VQuHY

[Vieras0361]

Sitten Löytyi Illinois EnergyProf
Joka osaa selittää asiat hämmästyttävän kansantajuisesti, toki englannin kielen ymmärrys täytyy olla kohtalainen

https://youtu.be/_mJ3S-VQuHY

Ei pysty. Ihan vitun ärsyttävää jotain Texasin murretta. Tuli mieleen ku oltiin exän kanssa Roomassa sellaisella yksityisellä kolosseum kierroksella ja meillä oli sellaiset kuulokkeet päässä niin se opas selitti sitä historiaa Skotlannin murteella 1,5x nopeudella.

Ok, tuosta tuli perusperiaate selville, mutta ei kyllä pysty ymmärtämään ydinvoimajuttuja Englanniksi. Normaalikielessä pärjään Englannilla 100%:sesti, mutta täytyy sanoa, että rakennusmaailmassakin on paljon sellaisia termejä, että pitää kysyä: "excuse me, can You spell it more specific, i did´nt understand.".

Ei kyllä ole Englanti tuollaisella tasolla, pakko myöntää

[jurzantaa]

^Laita tekstitys päälle, helpottaa kummasti.

[Pekonen]

Nyt en todellakaan päde mitenkään vaan kysymykseni perustuu puhtaasti mielenkiintoon ja oppimiseen. Onko siis niin, että yksi sauva tuottaa x määrän energiaa ja riippuen sen tarpeesta lämmittää vettä, riippuu se, että paljonko sillä sauvalla on elinkaarta?

Kyllä se käsittääkseni näin on. Esin Uraani 235-isotoopin atomissa on enemmän neutroneja atomin ytimessä kuin normaalissa uraaniatomissa eli sillä on taipumus hajota eli neutronit ytimestä lähtevät mieluusti lätkimään. Tämä on säteilyä. Ajan mittaan säteily vähenee kun isotooppiatomit harvenevat. Puhutaan puoliintumisajoista missä ajassa säteily on puolittunutn
Tähän perustuu esimerkiksi radiohiili ajoitusmenetelmät eli orgaanisen aineen, esim luun ikä saadaan selville luussa olevan hiilen isotooppiatomien säteilyn perusteella koska tiedetään säteilyn puolittumisaika.
Silloin tosin kun ydinreaktori toimii täysillä uraani 235 atomien puoliintumisaika on nopeampi kuin normaalisti johtuen lähellä olevien muiden atomien neutronipommituksesta eli polttoainesauvojen teho hiipuu joka tapauksessa mutta ydinreaktorin käydessä suurella teholla ne kuluvat nopeammin.

[joey_t]

^Reaktorin tehoa tarkkaillaan ja säädellään koko ajan sähkönkulutuksen mukaan.

Tarkkailuita varmasti tehdään kokoajan mutta mitenkähän lienee säätelyn kanssa. Ydinvoimaloiden käyttö perustuu tasaiseen tuotantoon.

[Vieras0361]

^Laita tekstitys päälle, helpottaa kummasti.

En löytäny. Vitun vaikee siviilissä, mutta sitä vartenhan meillä on tulkit vaikka ymmärettäisiinkin Englantia.. Itse tykkään ainakin

[Vieras0361]

Nyt en todellakaan päde mitenkään vaan kysymykseni perustuu puhtaasti mielenkiintoon ja oppimiseen. Onko siis niin, että yksi sauva tuottaa x määrän energiaa ja riippuen sen tarpeesta lämmittää vettä, riippuu se, että paljonko sillä sauvalla on elinkaarta?

Kyllä se käsittääkseni näin on. Esin Uraani 235-isotoopin atomissa on enemmän neutroneja atomin ytimessä kuin normaalissa uraaniatomissa eli sillä on taipumus hajota eli neutronit ytimestä lähtevät mieluusti lätkimään. Tämä on säteilyä. Ajan mittaan säteily vähenee kun isotooppiatomit harvenevat. Puhutaan puoliintumisajoista missä ajassa säteily on puolittunutn
Tähän perustuu esimerkiksi radiohiili ajoitusmenetelmät eli orgaanisen aineen, esim luun ikä saadaan selville luussa olevan hiilen isotooppiatomien säteilyn perusteella koska tiedetään säteilyn puolittumisaika.
Silloin tosin kun ydinreaktori toimii täysillä uraani 235 atomien puoliintumisaika on nopeampi kuin normaalisti johtuen lähellä olevien muiden atomien neutronipommituksesta eli polttoainesauvojen teho hiipuu joka tapauksessa mutta ydinreaktorin käydessä suurella teholla ne kuluvat nopeammin.

Vähän alkaa vaikuttaa siltä, että saa Veera, Elli ja naisten orgasmit odottaa hetken, on parempaa tekemistä..

[Pekonen]

^
Hienoa että voi jakaa tämän kiinnostuksen ydinfysiikkaan.
Seuraava askel on käytännön kokeilut.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-niksi-nain-valmistat-atomipommin-kotona-kokeilkaa-esimerkiksi-takapihallanne-u/
Tässä kun onnistuu niin katu-uskottavuus nousee huimasti.

[Vieras0361]

^
Hienoa että voi jakaa tämän kiinnostuksen ydinfysiikkaan.
Seuraava askel on käytännön kokeilut.
https://tekniikanmaailma.fi/tm-niksi-nain-valmistat-atomipommin-kotona-kokeilkaa-esimerkiksi-takapihallanne-u/
Tässä kun onnistuu niin katu-uskottavuus nousee huimasti.

Tämä.

Yritäppä tuulimyllyllä hyökätä..

[Reynhard Kaltenbrunner]

Mitäs se raskas vesi on?
Mä tiedän että Saksalaisilla oli jotain raskaan veden laitoksi Norjassa atoml pommia varten ja niitä koetettiin tuhota.