Tämän keskustelun ja kokoomuksen velkajarrupuheiden jälkeen herää kysymys siitä onko meillä malttia velkaantua...vai vedämmekö liinat kiinni liian nopeasti ja aikaisessa vaiheessa? Suomessa koettiin finanssikriisin jälkeen yli vuosikymmenen pituinen kituliaan talouskasvun aika. Tuolloin EU-komissio suositteli jäsenmaille talouskuripolitiikkaa. Tämän seurauksena lama paheni ja piteni Euroopassa, ja myös meillä, jonka seurauksena velkaantuminen jatkui entistäkin jyrkemmällä kulmakertoimella. Tuosta on otettu opiksi, ja koronakriisiä on hoidettu toisin kuin finanssikriisiä. Nyt ovat jäsenvaltiot elvyttäneet kukin tahoillaan, sekä vielä yhteisesti elpyvälineen kautta. Velkaantuminen on ollut vastuullista talouspolitiikkaa koronapandemian aikana. Monet maat ovat velkaantuneet Suomea huomattavasti enemmän.
[/quote]
Yllämainittu kuvaa hyvin vihervasemmiston velkailluusiota.
Enemmistö ekonomisteista jakaa ajatuksen, että matalien korkojen aika alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Syistä kirjoitin aikaisemmin. Kun luottoluokittaja antaa Suomelle varoituksen velkaantumisesta, se tarkoittaa sitä että jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, valtion velkapapereiden korko nousee ja korkomenot kasvavat. Myös tämä on faktaa.
Vihervasemmisto velkaantumishuumassaan verratessa Suomea muihin maihin unohtaa ( tai ei halua ymmärtää ) että verrokkimaiden taloudellinen tilanne on huomattavasti Suomea parempi. Esimerkiksi Ruotsi jossa demareiden johdolla on tehty vastuullista talouspolitiikkaa on tavoitteena laskea valtion velkasuhde 45 prosenttiin. Euroopan vahvimmassa talousmaassa Saksassa velkajarru on ollut käytössä jo pitkään. Mitä tulee uuteen demareiden uuteen esimerkkimaahan Hollantiin, niin maassa on parin viimeisen vuoden ajan tehty ylijäämä budjetteja eikä maassa ole samanlaisia rakenteellisia ongelmia. Suomessa on tehty ylijäämä budjetti viimeksi vuonna 2009.
Unohtaa ei pidä myöskään Suomen erittäin huolestuttavaa väestön kehitystä.
Finanssikriisin aikana taloudellinen tilanne oli hieman erilainen. Tilastollinen fakta on kuitenkin se että
Suomessa työn tuottavuuden lasku oli suurempi ja siitä toipuminen heikompaa kuin vertailumaissa. Suomen talouskasvu on ollut kymmenen vuoden ajan verrokkimaiden surkeinta. Suomen pankin ja valtiovarainministeriön mukaan Suomen talous elvytyksen ansiosta kasvaa mukavasti n. 3 prosenttia kun se jämähtää jo vuonna 2023 n. yhteen prosenttiin. Jos työikäisten määrä supistuu ennustetulla tavalla ja jos työllisyysasteen nousu riittää vain säilyttämään kansantalouden työpanoksen määrän entisellä tasolla, syntyy talouskasvu ainoastaan tuottavuuden parantumisesta. Finanssikriisin jälkeen tuottavuus on kasvanut Suomessa vaatimattomat 0,5 prosenttia vuodessa ja heikentynyt kokoajan suhteessa verrokkimaihin.
EU:n elpymispaketin vaikutuksista voidaan olla monta mieltä. Useimmat ekonomistit alkavat olla sitä mieltä ettei se juuri elvytä Suomen taloutta.
Lähtökohdat siis vihervasemmiston ajamalle illuusiolle " ikuisesti jatkuvilta " alhaisen koron velkamarkkinoilta haettavasta velasta ovat jokaisen Suomalaisen veronmaksajan kannalta todella pelottavat.