Muistuttaisin tähän väliin, että naisviha ei tarkoita todellakaan pelkästään suoranaista vihaa, joka kohdistuu naisiin. Vaan kyseessä on laajempi käsite, jonka ymmärtäminen vaatii henkilöltä jonkin sortin ei-yksinkertaisuutta. Harmillisesti kyseinen sana helposti typistää sen kuulostamaan nimenomaan vihalta. Mutta käsite on siis laajempi ja useat täällä käyttävät sanaa vain sen yhdessä tarkoituksessa. Naisvihalla siis tarkoitetaan sitä, että miehet syrjivät, vähättelevät, ahdistelevat ja pahimmillaan jopa raiskaavat sekä murhaavat naisia. Sitä, että naisiin ja naiseuteen liitetään negatiivisia ajatuksia. Eli ainakin tuon määritelmän (voi löytyä myös muita vaihtoehtoisia) mukaan mieshenkilö voisi syyllistyä naisvihaa esimerkiksi kohtelemalla naisia alentavasti ja ahdistelemalla heitä. Kyseinen henkilö ei välttämättä tai edes todennäköisesti vihaa naisia, mutta kohtelee heitä huonosti.
Naisten äänioikeutta vastustettiin aikoinaan sen vuoksi, että naisia pidettiin naiseutensa vuoksi sopimattomina äänestäjinä. Ei sen vuoksi, että heitä nimenomaan vihattiin. Silti voitaisiin sanoa, että kyseessä oli naisviha, sillä naisia vähäteltiin ja pidettiin alempiarvoisena miehiin nähden.
Mutta naisvihan määritteleminen on selvästi hieman kinkkinen juttu ja se kuulostaa vähän rajulta varsinkin vähättelyn/solvaamisen tms. yhteydessä tai vaikkapa sen äänioikeuden, koska viha on hyvin voimakas tunne. Itse ajattelen, että sekä miehet ja naiset voivat oppia ns. naisvihaajiksi(käsitteen laajassa mielessä) ihan vain kasvamalla siihen. Eli kyseessä ei ole aktiivinen valinta tai huonon kokemuksen laukaisema radikalisoituminen, vaan tottumus. Jos kasvaa ympäristössä missä naisista puhutaan yleisesti alentavaan tai halventavaan sävyyn ja lähestymisyritykset ovat esim. kuorimisia ja dickpickejä, niin sitä todennäköisesti pitää normaalina ja mahdollisesti alkaa itse toimimaan sen mukaisesti. Sitä ei välttämättä kyseenalaista, koska siihen on kasvanut. Naisilla se voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että ei itse arvosta itseään, tuntee alemmuutta (nämä siis opittuja ympäristöstä). Sitten hän kohtelee myös muita naisia rumasti ja meuhkaa heille.
Esiintuomani käsitteen määritelmä perustuu lukemaani kirjallisuuteen ja en väitä sen olevan absoluuttinen totuus. Siten se kuitenkin suurimmaksi osaksi määritellään. Myös Venlan jaottelu kuulosti hyvin järkevältä, kuten kaikki tekstinsä myös muutenkin. Olen aikalailla samaa mieltä kaikesta. Myös siitä, että asioita kannattaa lähestyä suht. neutraalisti ja ennakkoluulottomasti, vaikka itse teen niin vain välillä. Provosoijia vastaan vain on niin helppo vastata samalla mitalla. Toki provosoin ja aloitan myös itse usein. Mikäli Venlan viestissä oli kritiikkiä nimenomaan minua kohtaan, niin ymmärrän sen täysin. Siitäkin huolimatta suurin ongelma ei mielestäni ole liittynyt tuohon, vaan siihen miten tähän naisvihan aiheeseen on suhtauduttu. Osa kumoaa mutulla tutkimukset, yksi tapaus todistaa kaikkien olevan jonkinlaisia, kun argumentit loppuvat aletaan syyttämään ja käännetään puheenaihe johonkin keskittyyn juttuun. Kumotaan argumentit pilkkaamalla, ei valideilla vasta-argumenteilla. Puhutaan eri asiasta, koska käsitettä ei olla ymmärretty. Käytännössä syyllistytään juuri niihin asioihin eli vähättelyyn ja halveksuntaan, joista siinä samalla yritetään kuitenkin irtisanoutua. Keksittynä esimerkkinä: "Minä en mikään sovinisti ole. Sinulla on taas kuukautiset ja tarvit kyrpää. Mielenvikainen miesten vihaaja! Mitään ei saa mies enää tehdä. Todellinen ongelma on miesviha!".