Olin pitkään seurannut saitin yhtä sanavalmista ja positiivista naiskirjoittajaa Ronjaa, jolla on lukemani mukaan mukava asenne ja punainen tukka. Harmittavasti hän vain majailee kaukana Itä-Suomessa, joten seuranta jäi kirjoitusten seurannan asteelle. Kunnes taannoin havainnoin, että hänhän on tulossa Turun lähistölle pariksi päiväksi! Siitä heti pistin viestiä ja kahden tunnin aika saatiin sovittua samalle päivälle, kun hän oli ajanut satoja kilometrejä Suomen entiseen pääkaupunkiin. Olin tarjonnut tutkimuspöytähoitoakin, mutta ymmärrettävästi hän halusi ensitapaamiseksi perinteisemmän, joka sopi minulle mainiosti.
Pääsin työpäivän jälkeen paikalle ja ovikoodi oli tiedossani, taloon sisään ja oikea ovikin oli kutsuvasti raollaan. Siellä hän istuskeli nättinä mustassa mekossa ja tukka oli todella kauniin punainen. Heti alussa hän sanoi, että häntä on jännittänyt tapaamiseni, johon sanoin, että ihan turhaa, minussa ei ole mitään jännitettävää. Jo aika mones palveluntarjoaja sanoo jännittäneensä minua. Mutta minusta on hyvä, jos heti sanoo sen, niin se helpottaa parhaiten tilannetta. Ja siinä puhuttiin niitä näitä laskukoneista, päässä laskemisesta ja muista olennaisen tärkeistä asioista. Vinkkasin hänelle, että melko lähistöllä on sitten ensiapupoliklinikka, jonne hän voi kantaa sairauskohtauksen saaneet asiakkaansa.
Hän tuli lähelle. Hän kosketti käsillään vartalooni ja olinkin saada sydänkohtauksen, kun kädet olivat varsin kylmät. Tästä tietenkin huolestuin ja piti ruveta Ronjan käsiä lämmittämään ja sitä teinkin ahkerasti siinä määrin, että piti sänkyyn asti mennä lämmitysoperaatiota suorittamaan. Tosiasiassa lämmityskohteet siirtyivät puolin ja toisin vähän muihinkin ruumiinosiin kuin käsiin. Vaatteita piti vähän (eli kaikki) ottaa pois lämmittämisen tieltä. Ronja oli kova suutelija ja sen hän tosi hyvin tekikin. Kysäisin siinä sivussa saako häntä lämmittää kielellä sieltä alhaalta, paikasta joka tosin valmiiksi oli jo lämmin. Mutta ajattelin, ettei lisä pahaa tee. Vastaus tuli empimättä, että saa. Ja siitä hommasta hän todella osasi nauttia useamman kerran ja sen kyllä tunsi ja kuuli. Harvinaisen voimakkaita ja pitkäkestoisia kouristeluja. Ja minä nautin niistä sydämeni pohjasta. Tässä vaiheessa Ronja sanoi, ettei häntä enää jännitä. Siihen naureskelin ja sanoin, että minähän sanoin, ettei tarvitse jännittää.
Sain sitten osakseni mukavaa suuhoitoa ja vähän tai oikeastaan paljonkin muuta. Lähetyssaarnaajasta pidän, kun siinä saa katsella kasvoja ja silitellä kasvoja ja tukkaa. Minulla on jonkinlainen tukkafetissi ja Ronjalla oli harvinaisen värinen ja kaunis tukka. Taidokasta ratsastusta, joka päätyi Ronjan ties kuinka monenteen laukeamiseen. Varmaan puolet tapaamisesta vain halailimme, suutelimme ja juttelimme. Siinä kaiken ohessa lähestulkoon sovimme vuoden päähän Lapin vaelluksen, mutta taitaa olla niin, että olen yli-ikäinen, siihen hommaan, vaikka seura olisi mitä mieluisinta.
Mutta Ronjan tapaamiseen en ole yli-ikäinen ja hän lupasikin ilmoitella, jos tänne Lounais-Suomeen tulee. Ainakin yksi varma asiakas häntä odottaa. Ronjan tapaamisesta jäi tosi hyvä ja iloinen fiilis. Kiitos Ronjalle tästä koetusta hetkestä!
Ylilääkäri
Pääsin työpäivän jälkeen paikalle ja ovikoodi oli tiedossani, taloon sisään ja oikea ovikin oli kutsuvasti raollaan. Siellä hän istuskeli nättinä mustassa mekossa ja tukka oli todella kauniin punainen. Heti alussa hän sanoi, että häntä on jännittänyt tapaamiseni, johon sanoin, että ihan turhaa, minussa ei ole mitään jännitettävää. Jo aika mones palveluntarjoaja sanoo jännittäneensä minua. Mutta minusta on hyvä, jos heti sanoo sen, niin se helpottaa parhaiten tilannetta. Ja siinä puhuttiin niitä näitä laskukoneista, päässä laskemisesta ja muista olennaisen tärkeistä asioista. Vinkkasin hänelle, että melko lähistöllä on sitten ensiapupoliklinikka, jonne hän voi kantaa sairauskohtauksen saaneet asiakkaansa.
Hän tuli lähelle. Hän kosketti käsillään vartalooni ja olinkin saada sydänkohtauksen, kun kädet olivat varsin kylmät. Tästä tietenkin huolestuin ja piti ruveta Ronjan käsiä lämmittämään ja sitä teinkin ahkerasti siinä määrin, että piti sänkyyn asti mennä lämmitysoperaatiota suorittamaan. Tosiasiassa lämmityskohteet siirtyivät puolin ja toisin vähän muihinkin ruumiinosiin kuin käsiin. Vaatteita piti vähän (eli kaikki) ottaa pois lämmittämisen tieltä. Ronja oli kova suutelija ja sen hän tosi hyvin tekikin. Kysäisin siinä sivussa saako häntä lämmittää kielellä sieltä alhaalta, paikasta joka tosin valmiiksi oli jo lämmin. Mutta ajattelin, ettei lisä pahaa tee. Vastaus tuli empimättä, että saa. Ja siitä hommasta hän todella osasi nauttia useamman kerran ja sen kyllä tunsi ja kuuli. Harvinaisen voimakkaita ja pitkäkestoisia kouristeluja. Ja minä nautin niistä sydämeni pohjasta. Tässä vaiheessa Ronja sanoi, ettei häntä enää jännitä. Siihen naureskelin ja sanoin, että minähän sanoin, ettei tarvitse jännittää.
Sain sitten osakseni mukavaa suuhoitoa ja vähän tai oikeastaan paljonkin muuta. Lähetyssaarnaajasta pidän, kun siinä saa katsella kasvoja ja silitellä kasvoja ja tukkaa. Minulla on jonkinlainen tukkafetissi ja Ronjalla oli harvinaisen värinen ja kaunis tukka. Taidokasta ratsastusta, joka päätyi Ronjan ties kuinka monenteen laukeamiseen. Varmaan puolet tapaamisesta vain halailimme, suutelimme ja juttelimme. Siinä kaiken ohessa lähestulkoon sovimme vuoden päähän Lapin vaelluksen, mutta taitaa olla niin, että olen yli-ikäinen, siihen hommaan, vaikka seura olisi mitä mieluisinta.
Mutta Ronjan tapaamiseen en ole yli-ikäinen ja hän lupasikin ilmoitella, jos tänne Lounais-Suomeen tulee. Ainakin yksi varma asiakas häntä odottaa. Ronjan tapaamisesta jäi tosi hyvä ja iloinen fiilis. Kiitos Ronjalle tästä koetusta hetkestä!
Ylilääkäri
