^^ ^ Juu iltamaljat... iltamaljat otetaan vielä nyt! (Ja kaffeetakin tiätysti jos on maha kumia ja kyrpä terästä.) - Kun parikymmentä vuotta sitten asuin solussa erään vissin Osakunnan kämpillä ja iski sitkeä flenssu niin samaan aikaan siellä lähiön arvauskeskuksella sattui jonottelemaan eräs silloisten takavuosikymmenien iskelmälaulaja, ei ehkä "tähti" mutta tunnettu tyyliin top-10 listalla. Saatiin asiamme toimitettua ja autoin samaan aikaan lekurilta päässeen Wanhan Herran taksiin. Kaipa minä esiinnyin kaaderimaisen luotettavasti koska kutsui meikäläisen kotiinsa missä sain sitten ihailla Hänen Kulta- ja Hopealevyjään vuosien varrelta. - Mulla oli solussa erittäin veemäinen kämppäkaveri - kaksihan niitä oli mutta tää oli kyllä pahin - meinaan harmittavin, se joka veti pilveä ei aiheuttanut koskaan mitään häiriötä mitä nyt se vastenmielinen haju vähän otti nokkiin. Mutta tää päijäthämäläinen teekkari pisti hermot välillä tiukille kun kutsui koko perheensä pyytämättä kylään ahtaaseen asuntoon ja meikäläinen joutui säännöllisen epäsäännöllisesti olemaan "työvalmiudessa" eikä paljon parantanut että meikäläisen herätessä olotilassa istui koko perheensä ihailemassa meikäläisen duunarin alastonta kroppaa....
Mutta se noista... - Tämä iskelmätähti palkkasi meikäläisen "viralliseksi" adjutantikseen epämääräiseksi ajaksi ja tehtäväksi tuli käydä päivittäin taksilla Alkossa sekä ruokakaupassa eräässä Länsi-Helsingin kauppakeskuksessa (sen paikalla on nykyään toinen, se Oikea.) Meikäläinen meni ja tuli ja hommasi. Ja kaadoin lasiin mitä tarvitsi ja otin käskystä mitä käskettiin. - Tämä mies oli liian nuori ollut varsinaisiin rintamatoimiin mutta Suojeluskuntalaisena joutui IT:ssä äkkihälytykseen Kannaksella kun tuli tieto että Viipuri oltiin vaarassa menettää. Kuorma-auton lavoilla vietiin 17v-poikia ja Stormovikit kävivät kimppuun, lapsuusvuosiensa paras kaveri kuoli syliinsä Kannaksen pölyävällä tiellä kesäkuussa 1944 ryssien maataistelukoneiden päästessä kolonnan päälle. - Sitä mies itki ja näytti VM 1:n muiden mitaliensa ohella. Ajoi vielä saksalaisia pohjoiseen Lapin sodassa josta Jatkosodan Muistomitalissa laatta. - Ei sillä, nuo vaiheet varmasti kokivat moni mutta unohtumattomasti jäi mieleen kuinka eräänä härmäisenä aamuna lauloi: "Vain kukkivat kummut nuo kalmistoiden, lie kaikki mi jäljellä on..." - Minä istuin ja kuuntelin, ottelin ryyppyjä ja luennoille ei ollut kiirettä minkäänlaista....