[HeppiniHei]

Jos sota syttyisi ja olisi todella pulaa kaikesta perustarvikkeista lähtien, lähes joka naisesta tulisi potentiaalinen palveluntarjoaja. Tarkoitan että jos mies on rintamalla tai kuollut ja ei ole lapselle (tai itselle) ruokaa niin varmasti jokainen ottaa kaikki keinot käyttöön. Uskoisin että seksistä tulisi verrattain yleinen vaihtokaupan elementti.

[Pekonen]

Sota-aikana elettiin paljon enemmän hetkessä koska rintamalla jokainen päivä saattoi olla viimeinen. Näin myös seksiä haettiin mistä sitä saatiin vailla huolta huomisesta. Näin varmaan useat ajattelivat.
Luin kirjan marskin ritareista joista yksi Mannerheimin ristin saatuaan ryyppäsi ja hummasi mukana tulleet rahat samantien seurahuoneella eikä kyseessä ilmeisesti ollut mikään pikkuraha. Se oli kuulemma ollut aikoinaan laajalti levinnyt tarina kuinka perusteellisesti joku marskin ritari juhli seurueineen päiväkausia seurahuoneella ja pisti kaiken sileäksi😄.

[RobertLey]

^ Se oli Ritari n:o 89 eli kersantti Toivo Ovaska. Sai Ristinsä elokuussa 1942 ja teki todellakin sileetä 50000 silloisesta markasta yhden ainoan lomaviikon aikana Imatran Valtionhotellissa. - Poikamies ajatteli juhlia kerrankin kunnolla jos vaikka sattuisi kaatumaan 👍

[Pekonen]

^Niinhän se olikin että Imatran Valtionhotellissa.
"Miehän se olin joka ne ritarrahat ryyppäsin."😄

[Ronja]

Naisia olen aina auttanut Pillu & Pulla palkalla. Korvapuustien pitää olla itseleivottuja!!!!!

Koska en oo mikään leipuri, niin sois sit pillu-linjalla mentävä..

[Ronja]

Osa täältä maksaa jo nyt mikroaaltouuneilla, joten ei se välttämättä sotaa tarvii😁

Tämä on totta! Eilen kävin kans keskustelua siitä, että mulle voi joissain tapauksissa korvata osan rahasta työllä tai hyödykkeellä - jostain syystä koin, että vastapuoli piti sitä jotenkin outona, vaikka mulle se oli ihan selviö eikä se alenna minun työni arvoa mitenkään.

Itselleni vaihtokaupan tekeminen ei oo mitenkään outoa. Mutta yllättävän moni kokee, että mun asenne on itseäni ja muita kohtaan alentava... vaikka itse en näin koe.
Siksi olikin hauska reflektoida sitä sotaan, jolloin vaihtokauppa yhtäkkiä onkin hyväksyttävää ja joskus jopa ainoa keino selviytyä.

Jotenkin ihmiset kokee että raha on aina paras ja arvokkain -vaikka ei välttämättä ole (esim. Juurikin sodassa.). Toki raha on siinä mielessä hyvä, että se on yleismaailmallinen ja käy kaikkeen vaihtoon yleisesti normaali oloissa.

Ruuat, kaljat ja tupakat, sekä asuntovaunu raksalle niin voisin rakentaa hupakolle omakotitalon jos sais kylkeen kerta päivään pillua

Mulla saattais olla kohde, joka kaipas ihan pikkasen ”pientä” pintaremonttia..

[mattssonni]

Aiheen asetelma on kyllä eettisesti paljon haastavampi kuin normaaliaika. Mielestäni maksullisen seksin puolella kaikkein olennaisin juttu on palveluntarjoajan täysi vapaaehtoisuus, oma halu ja oma valinta (niin, että on myös olemassa vaihtoehto olla myymättä). Tämä kattaa siis myös sen, että olosuhteet eivät pakota myymään seksiä, eikä se perustu myyjän hädänalaisen tilanteen hyödyntämiseen.

Valitettavasti sodan aikana tämä taitaa toteutua vain harvoin ja kyse on useammin vähintäänkin olosuhteiden pakosta. Jos esimerkiksi seksiä täytyy myydä saadakseen ruokaa, siinä ei ole kysymys täydestä omasta valinnasta ja vapaaehtoisuudesta. Jos nälkäisen ihmisen on myytävä seksiä ruokaa saadakseen, siinä on kyse siitä, että ostaja käyttää toisen hädänalaista tilannetta hyödykseen.

[Vieras0260]

Sota-aikana elettiin paljon enemmän hetkessä koska rintamalla jokainen päivä saattoi olla viimeinen. Näin myös seksiä haettiin mistä sitä saatiin vailla huolta huomisesta. Näin varmaan useat ajattelivat.

Tämä varmasti pitää paikkansa. Isot pojat, jotka ovat palvelleet YK-joukoissa, ovat kertoneet, että levottomuuksien keskellä turvaa ja vakautta tuoville YK-soltuille on pildeä tarjolla ihan riittävästi Välillä näitä sitten putkahtelee uutisiinkin ”seksuaalisena hyväksikäyttönä” tai miksi niitä nyt sitten media nimittääkään. Usein kyseessä taitaa olla kuitenkin kahden kauppa vaihtoipa raha omistajaa tai ei.

Varmaankin tuossa on kyse myös ihmislajin säilymiseen tähtäävästä alitajuisesta käyttäytymisestä. Pikkutarkkaa moraalin kyttäystä ei juuri esiintyne, kun jokainen päivä saattaa olla viimeinen. Tuskin on niin tarkkaa kuka pani ketä ja missä ja oliko se kumikaan nyt just silloin käytössä. Sikäls kun niitä kumeja marketissa nyt oliskaan sodan aikana. Väestötasolla tämä näkyy mm. sotien jälkeisinä baby boomeina. Syntyy niitä kuuluisia boomereita

Mutta SonjaSisun kysymykseen vastaus. Ihan takuulla kävisin sodan aikana huorissa kuin viimeistä päivää Ja jos raha olisi menettänyt arvoaan hyperinflaation takia, niin varmaankin maksaisin esim. työsuorituksella tai polttopuilla. Puut saattais tulla tarpeeseen, jos sähköt on poikki joka toinen päivä. Ja olen jo sitä ikäluokkaa, että jos rintamalle joutuisin, niin Suomen kaikki uudet F-35:t olisi taivaalta alas ammuttu ja maa korviaan myöten kusessa. Pitäis varmaan nuoria leskiä vähän lohdutellakin kotirintamalla

[Gentleman]

^ Se oli Ritari n:o 89 eli kersantti Toivo Ovaska. Sai Ristinsä elokuussa 1942 ja teki todellakin sileetä 50000 silloisesta markasta yhden ainoan lomaviikon aikana Imatran Valtionhotellissa. - Poikamies ajatteli juhlia kerrankin kunnolla jos vaikka sattuisi kaatumaan 👍

Varmaan minäkin lykkäsin koko summan hupakon sukanvarteen, juuri kun ei tiedä onko viikon päästä enään elossa

[HarryPotter]

Mihin se pillunpuute sodan aikana häviäisi, joten kaipa paneskellaan niin kauan kuin tuubi on pystyssä 

Vaikea sanoa, miten kysynnän ja tarjonnan laki osuisi sodan aikana? Mutta varmaan molemmille sopiva vaihtokauppaväline löytyisi tarvittaessa.

[RobertLey]

^ Se oli Ritari n:o 89 eli kersantti Toivo Ovaska. Sai Ristinsä elokuussa 1942 ja teki todellakin sileetä 50000 silloisesta markasta yhden ainoan lomaviikon aikana Imatran Valtionhotellissa. - Poikamies ajatteli juhlia kerrankin kunnolla jos vaikka sattuisi kaatumaan 👍

Varmaan minäkin lykkäsin koko summan hupakon sukanvarteen, juuri kun ei tiedä onko viikon päästä enään elossa

Luin joskus jostain tuosta Ristin mukana tulleessta 50000 markan summasta. Kun se myönnettiin Ritareille valtion varoista niin Jatkososdan aikaisen eduskunnan käsittelyssä tuo aiheutti jonkin verran keskustelua - mikä tietysti oli luonnollista. Taisi olla niin, että erityisesti ns. konservatiivisimmat puheenvuorot puhuivat sen puolesta, että tuo summa tulisi maksaa Ritarille pienissä erissä/kuukausittain. Pohjimmiltaan kyse taisi olla siitä että kun Ristin saajiin kuului runsaasti aliupseereihin ja miehistöön kuuluvia niin ns. "kristilliset piirit" pelkäsivät, että nämä hukkaavat noin ison summan taivaan tuuliin (eivätkä he tietysti täysin väärässä olleetkaan, esimerkkinä juuri tuo Ovaskan tapaus.) - Kaikista holhoavimmat taisivat olla asettamassa jo jotakin rajaa sotilasarvojen välille siitä, keille tuo summa maksettaisiin könttänä ja kuka saisi tipoittain. - Sitten kumminkin ns. terve järki voitti ja todettiin, että kun koko Mannerheimin Ristin periaate perustui siihen että se oli mahdollista jakaa Marsalkasta sotamieheen, puhumattakaan siitä että juuri miehistö ja aliupseerit (sekä luonnollisesti myös alemmat upseerit) tienasivat sen suurimmassa hengenmenon vaarassa niin touhu menisi hiustenhalkomiseksi ja aiheuttaisi pelkkää katkeruutta - eli juuri päinvastoin mikä oli alkuperäinen tarkoitus. Lopputuloksena oli sitten tuo koko summan maksaminen kerralla.

Tuo 50000mk oli rahamäärä jolla kuulemma saattoi ostaa kohtalaisen maatilankin "jossei ny aivan kirkolle tupannu...", jotkut hankkivat sotien jälkeen tyyliin auton (taksikuskiksi), maansiirtokoneen tai saivat tuosta alkupääoman opiskeluihinsa. Kukin taipumustensa mukaan.

Mutta joskus on tullut mieleen että omalla kohdallakin (mikäli moinen ihme olisi kohdalle sattunut) olisi tehty hyvin todennäköisesti ovaskat ja potin olisivat loppuviimeksi korjanneet annsikeluravintolat, viinatrokarit ja huor... yleiset naiset.

[Wanha Turska]

^ Se oli Ritari n:o 89 eli kersantti Toivo Ovaska. Sai Ristinsä elokuussa 1942 ja teki todellakin sileetä 50000 silloisesta markasta yhden ainoan lomaviikon aikana Imatran Valtionhotellissa. - Poikamies ajatteli juhlia kerrankin kunnolla jos vaikka sattuisi kaatumaan 👍

Varmaan minäkin lykkäsin koko summan hupakon sukanvarteen, juuri kun ei tiedä onko viikon päästä enään elossa

Olen jo sitä ikäluokkaa etten joutuisi rintamalle vaan suorittaisin palveluni kotirintamalla toimien kyläsonnina.Minua vedettäisiin vesikelkalla talosta toiseen etten väsyisi kävellessäni.Tehtävänäni olisi siittää uusia taistelijoita kun valitettavasti rintamalla tulisi miestappioita.
Alkuperäiseen viestin kysymykseen vastaan.Käyttäisin tietysti palveluntarjoajia,luulempa että se olisi paljolti vaihtotaloutta kun voin olettaa että sodan aikana kärsitään puutteesta,ruuasta ym.materiaalista.

[RobertLey]

^ "Sää et sit kans ole yhtäkkä hetke ku se o vaan se yks asia sul ain miäles. - Sää ole simmone miäs Rahikaine, ett jos mee tästä henkis selvittän ni mää torell viänk sut meiti kylil sonniks..." 

[Vieras0290]

Miten muut ajattelette aiheesta? Voisitko kuvitella käyttäväsi palveluita sodan aikana, mikäli se olisi mahdollista?

Minä olen jo sodassa. Sodassa modernin maailman kanssa.

[MrNaisKai]

Aiheen asetelma on kyllä eettisesti paljon haastavampi kuin normaaliaika. Mielestäni maksullisen seksin puolella kaikkein olennaisin juttu on palveluntarjoajan täysi vapaaehtoisuus, oma halu ja oma valinta (niin, että on myös olemassa vaihtoehto olla myymättä). Tämä kattaa siis myös sen, että olosuhteet eivät pakota myymään seksiä, eikä se perustu myyjän hädänalaisen tilanteen hyödyntämiseen.

Valitettavasti sodan aikana tämä taitaa toteutua vain harvoin ja kyse on useammin vähintäänkin olosuhteiden pakosta. Jos esimerkiksi seksiä täytyy myydä saadakseen ruokaa, siinä ei ole kysymys täydestä omasta valinnasta ja vapaaehtoisuudesta. Jos nälkäisen ihmisen on myytävä seksiä ruokaa saadakseen, siinä on kyse siitä, että ostaja käyttää toisen hädänalaista tilannetta hyödykseen.

Näinpä juuri. Vapaaehtoisuus saattaa olla kaukana vaikka silloin kun siviiliväestö kärsii nälkää tai puutetta on muusta elintärkeästä, eli en pitäisi seksin myymistä sellaisissa oloissa vapaaehtoisena (tai ostamista oikeana), vaikka päällisin puolin kuinka sovussa tehtäisiin kaupat. Amerikkalainen kirjailija Frank McCourt kertoo muistelmakirjoissaan jotenkin niin, että toisen maailmansodan jälkeen raunioituneessa Saksassa paikalliset nälkiintyneet naiset myivät henkensä pitimiksi seksipalveluja amerikkalaisille sotilaille, joilla huolto pelasi Atlantin takaa eli heillä oli millä maksaa. Ostajana oli muistaakseni myös McCourt, mutta eipä hän siitä mitenkään ylpeänä kerro.

[Vieras0260]

^ Tuollaista on ollut historia ja varmasti myös esihistoria aina. Voittaja on joko raiskannut tai muuten hyväksikäyttänyt sodan hävinneen osapuolen naisia. Ei mitään uutta auringon alla, vain Homo Sapiensin lajityypillistä käytöstä.

Niille jotka eivät tiedä, niin latinankielinen Homo Sapiens = viisas ihminen

Pyh, pah ja vitulla päähän. Oikeasti lajimme ei ole kovin viisas noin kollektiivisessa mielessä. Ollaan yksiä saatanan savanniapinoita, joilla on ydinaseet 🙈💀

[Seepeli]

Katselin Netflixistä The Defeated sarjan. Siinä päätarinankaaren ohessa avautuu näkymiä sodan runtelemaan Saksaan ja siihen kuinka elämä ei suinkaan ollut entisenlaista Berliinissä vaikka sota oli "ohi". Ei sodan voittajat kaikilta osin olleet mitään pyhimyksiä vaan kyllä sitä ihmisten hätää, puutetta, nälkää, jne osattiin hyödyntää. Missämäärin maksullinen seksi oli vapaaehtoista tuolloin, niin ainakin tuon sarjan perusteella vastaus on aika selvä.





 

[RobertLey]

^ Ensin tulivat venäläiset ja sitten amerikkalaiset. - Ehkä jälkimmäiset eivät olleet läheskään niin raakoja kuin puna-armeija mutta halvalla saivat mitä halusivat. - Toisaalta tuon ajan Saksalaisten Naisten kesken saattoi kuulua sanonta; "Parempi jopa ... vatsan päällä kuin jenkkien pommi takapuolessa..." (viittaus amerikkalaisten ja kanadalaisten järjestelmällisiin kaupunkipommituksiin, esim Dresden.) - Että helppoa ei ollut olla voitetun osapuolen Naisena tuolloin (jos se on liiemmin helppoa ollut koskaan hävinneitten kohdalla.)

[jussi66]

Aihetta käsitelty jossain määrin Aake Jermon kirjassa "kun kansa eli kortilla". Löytynee kirjastosta. Käsittelee elämää sota-ajan kotirintamalla. Kirjan mukaan mm. turkulaisilta 17-vuotiailta neidoilta sai estoitta sasksalaisella juno tupakka-askilla kun tuonikäiset eivät vielä saaneet omaa tupakkakorttia. Tupakka taas tarvittiin vaihdon välineeksi mm. mustaan pörssiin vaikkei itselle olisi maistunutkaan.

Seksiä vaihdettiin erilaisiin hyödykkeisiin etenkin saksalaisten sotilaiden kanssa. Suomalaiste miesten "saanti" oli kuulemma siksi eriomainen (suvun vanhemmat jäsenet kertoilleet aikoinaan meheviä juttuja..) että maksupuoli saattoi toisinaan mennä vähän toisinpäin, morsianehdokas saattoi esim. tarjota koko illan kunhan päädyttiin sänkyyn. Aina ei lomalla päästy edes kotiin saakka kun matkalla tuli niin paljon vientiä. Syynä oli luonnollisesti suuri puute miehistä joista suurin osa rintamalla.

[RobertLey]

^ Tuo "Kun kansa eli kortilla" onkin hyvin ja sujuvasti pitkän linjan lehtimiehen, Aake Jermon ammattitaidolla tehty reportaasi. Jermo taisteli itse Jatkosodassa mutta haavoittui hyokkäysvaiheessa sen verran pahasti, että hänet siirrettiin sotasairaalajakson jälkeen esikuntatehtäviin missä oli tilaisuus nähdä tiiviimminkin sota-ajan kotirintaman arkea.