Olavi Lempinen ja Manu Paajanen: Pääkallosotilas - SS-vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana.
- Sain juuri luetuksi. Voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille ja henkilökohtaisesti olen iloinen, että yksittäisenkin taistelijan näkökulma vielä tänä päivänä otetaan huomioon motiiveineeen, inhimillisyyksineen, rankkoine koulutusjaksoineen, kuolemanpelkoineen lukemattomissa taisteluissa (kuten esimerkiksi Malgopekissa jonka valtausyrityksissä suomalaisen vapaaehtoispataljoonan riveistä poistui kaatuneina ja haavoittuneina lähes kaksi kolmasosaa - erityisesti kukkula 701 lokakuussa 1942 kuului verisimpiin paikkoihin.) - Kaksi vuotta kestäneen sopimuskauden jälkeen nämä samat suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat vielä Suomessa suurhyökkäyksen torjumiseen kesällä 1944 Kähärän tavoin esimerkiksi Valkeasaaressa mihin venäläisten suurin painostus osui 9.6.1944. - Ja sodan jälkeen näitä samoja miehiä kohdeltiin lähinnä toisen luokan kansalaisina vaikka Suomessa heitä ei tuomittukaan sillä he olivat toimineet valtion hyväksymän linjan mukaan. Mutta julkisista viroista heitä kyllä savustettiin, vainottiin kommunistisen sisäministeri Leinon alaisuuteen kuuluneen punaisen Valpon taholta sekä haukuttiin julkisessa sanassa - jopa sotainvalideja. - Ja nykyään tilanne näyttää palautuneen valitettavasti samalle tasolle.