[Vieras0242]

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina

Apua, tää on niin hyvä, että pakahdun ❤

😍

[Waterman2]

Maon punaista kirjaa, jospa täältä löytyisi ratkaisu koronaepidemian pysäyttämiseksi. Nimittäin kaikella inhimisellä on alku ja loppu; joka alkaa jostain myös päättyy samaan paikkaan.

Loppuun vielä mainos. Tällä viikolla koronajackpotissa on ennätysmäärä tartuntoja 500 000 luvassa. Päävoittona kasvomaski ja käsidesiä 300 ml. Terveisin koronaveikkaus OY; THL.   

[Kapu]

Kalevalaa. Aihe liittyy etäopetukseen.

[RobertLey]

Miika Siironen: "Mustan lipun alla - Elias Simojoen elämä ja utopia"

Luettu. Yllättävän sujuvasti kirjoitettu elämänkerta ja jonkin sortin psykologinenkin henkilökuvaus erään aikakauden eräästä kuuluisasta miehestä, Kiuruveden körttihenkisestä papista, Sinimustat-järjestön puheenjohtajasta, IKL:n kansanedustajasta sekä AKS:n perustajajäsenestä. Simojoki kuului ilmeisesti siihen koulupoikien ikäluokkaan, jolle Vapaussota merkitsi sitä käännekohtaa mikä määritti vahvasti myöhempien elämänvaiheiden suunnan. Ei hän ollut suinkaan ainoa, mutta ehkä kuitenkin tunnetuin. Simeliuksen pappissukuun ja äitinsä puolelta Snellmaneihin kuuluneen perheen poika oli selkeästi yltiöpäinen äärimmäisyyksien ihminen; toisaalta uskollinen "...vihassaan", toisaalta hyvinkin kanssaihmisiään sekä esimerkiksi 1930-luvun pulavuosien vuoksi vaikeuksiin joutuneita pientilallisia ymmärtävä. Vaikka mies ei ollut varakas, oli valmis auttamaan henkilökohtaisesti useampaa taloa joutumasta vasaran alle. Tästä häntä kiitettiin - toiset pitivät naiivina.

Vapaussodan ja kahden heimosotaretken veteraani ei myöhemmin asepalvelustaan suorittaessaan ylennyt korpraalia pidemmälle. Lienee ollut enemmänkin luonne- ja tahtokysymys, sillä kaiken nuoruuden sotimisensa lomassa oli jo ehtinyt suorittaa teologian opintonsa loppuun ja saada jo pappisvihkimyksenkin - siihen aikaan automaattiset meriitit Reserviupseerikouluun. Henkilökohtaisesti pelkäämättömyytensä mies oli todistanut jo 19-vuotiaana Oulun ja Satakunnan rintaman taisteluissa. Muutenkin aikalaisten kuvaukset ovat ristiriitaisia, jopa IKL:n puoluekavereidenkin arviot. Eräs arvioi Simojoen menneen liian pitkälle arvostellessaan suoraan Mannerheimia 1930-luvulla "Miekkavalansa" lupauksen pettämisestä, mistä mies joutuikin henkilökohtaisesti Mannerheimin nuhdeltavaksi. Toinen taas oli sitä mieltä, että Simojoen kaltaisia villitsijöitä on aina tarvittu "nuorten vänrikkien" innostamiseen, mistä tuloksena olivatkin sitten näiden raskaat tappiot Talvi-, ja Jatkosodassa. V. 1941 (Simojoen ollessa jo kuollut) Mannerheim julkaisi kuuluisan "Miekantuppipäiväkäskynsä" suureksi osaksi halutessaan lunastaa lupauksensa vanhemman polven rintamamiehille.

Talvisotaan Simojoki osallistui JR 39:n eli rykmentin pastorina. Takana oli tuolloin jo yksi päättynyt kausi eduskunnassa, maallisten ja kirkollisten oikeuksien tuomiot mm. osallisuudesta Viron vapsien eli äärioikeiston vallankaappausyritykseen. Vast`ikään solmittu avioliitto ja isäksi tuleminen lienevät hieman rauhoittaneen tuolloin jo 40-vuotiaan miehen mieltä. Tekijä väittää Simojoen pelänneen sotaa mutta pelko ei ollut henkilökohtaista; moni rykmentin taistelija muistaa miehen velvollisuudentuntoisena ja samalla hyvinkin kansanomaisena. Sodan alun suuret tappiot Laatokan Karjalassa järkyttivät ja masensivat, mutta kaiken kaikkiaan Simojoki kuului ilmeisesti siihen ihmistyyppiin, joka kotiutui nopeammin poikkeusoloihin kuin ns. rauhan ajan tasaiseen elämään. Siinä suhteessa hän ei ole poikkeus muiden useamman sodan veteraanien keskuudessa. - Pessimismi sai kuitenkin yhä enemmän jalansijaa ja ehkä jonkinlainen loppuunpalaminen tapahtui kun keski-ikää lähentelevä pastori lähti kieltelyistä huolimatta lopettamaan Laatokan jäälle haavoittunutta hevosta. Lopetettuaan eläimen pistoolilla ryss... venäläiset saivat yksinäisen hiihtäjän jyvälle ja ampuivat tätä konekiväärillä selkään. Simojoki olisi kolmea päivää myöhemmin täyttänyt 41 vuotta.

Kaiken kaikkiaan kattava kuvaus eräästä ideologista ja oman tiensä kulkijasta. Vähän särähtää loppupuolella tekijän vertaukset ja uhkakuvien maalailut nykypäivän "äärioikeistoon" sekä "natseihin." Kirjoittajan oma agenda paistaa joissakin kohdin kyllä häiritsevästikin läpi. - Tämä vain meikäläisen mielipiteenä, mutta kyllä Simojoen omissa, usein yliampuvissakin julistuksissa riitti aivan tarpeeksi; ei siihen enää toisen äärilaidan esiintuomista ja väliin "opettavaa" sävyä olisi enää tarvittu.

Mutta suosittelen.

[Vieras0068]

Aloin lukemaan Iain Banksin Muista Flebasta ja hokasin, että hei, mähän olen jo lukenut tän joskus😳. No, siitä on sen verran että voihan tän tavata uudestaankin😁

[Make2004]

50-luvulla julkaistua A Night to Remember -teosta joka kertoo siis Titanicin kohtalonyöstä 14-15.4 2013

[Kapu]

Esko Laukko: Kuolemanlotossa kuusi oikein
Painettu 1974

Selvitellään lottokuponkiin liittyviä henkilöitä, pankkiryöstöä ja murhaajaa.

Mauri Sariola kirjoitti Laukot salanimellään.

[Vieras0095]

J.Michael Cleverley - Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi

Vähän vasta alusta lukeneena en tiedä onko tässä sitten jotain jota ei jo tiedettäisi tästä kommunismin vihollisesta. Aika näyttää.
 
Late oli äijä numero 1.

[Viktor]

Hallie Rubenhold: Viisi - Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit. Historiateos, jossa syvennytään Viiltäjä-Jackin uhrien elämänkulkuihin ja korostetaan sitä, että ainakaan kaikki uhrit eivät olleet prostituoituja tai "vain prostituoituja" toisin kuin asia on usein yksinkertaistetusti kuitattu. Mielenkiintoista sosiaalihistoriaa 1800-luvun loppupuolen Britanniasta.

[Vieras0265]

Aloin juuri lukemaan George R.R Martinin yli tuhatsivuista kirjaa A Dance with Dragons.

[Kapu]

Alexander Solzenitsyn: Ensimmäinen piiri

Kirja kertoo Neuvostoliiton ojennustyöleireistä. Se julkaistiin NL:n ulkopuolella. Kirjailija oli vangittuna 1945-53.

[Vieras0265]

Täällä luetaan paljon todella mielenkiintoisia kirjoja. Osa on jopa tosi rankoista aiheista kuten kommunismin uhreista sekä urheasta kansallissankaristamme Törnin Laurista josta olen itsekin lukenut pari kirjaa.

[Vieras0265]

Löysin kirpputorilta Stephen Kingin IT kirjan sekä Frank Herbertin Dyynin josta David Lynch on tehnyt scifi elokuvan 80-luvulla. En ole vielä alkanut lukemaan näitä koska minulla on kirja kesken.

[Vieras0068]

^
Tosta Dyynistähän on tulossa loistavan Denis Villeneuven ohjaama leffa. Toivottavasti onnistuu 🙂

[Seepeli]

^
Kiitti vinkistä 👍

[lprman1]

Tällä hetkellä en lue mitään, mutta äänikirjana on menossa Jarkko Sipilän kirjoittama kirja Mika ”Immu” Ilmenistä.

[Vieras0087]

Mökkikirjahyllystä tarttui luettavaksi Bohumil Hrabalin kirja Tarjoilin Englannin kuninkaalle. Olen kyllä lukenut kirjan aikaisemminkin, mutta Hrabalin hersyvän hauska kirja naurattaa oikeastaan nyt vieläkin enemmän. Sen luettua voi kuvitella matkustaneensa läpi Prahan lähihistorian. Tarjoilin Englannin kuninkaalle on veijarikertomus siitä kuinka uskomaton muuttuu todeksi. Päähenkilö on köyhä pikkolonkloppi hienossa Hotel Parisissa, joka oveluuttaan ja ahkeruuttaan etenee hotellin omistajaksi asti. Matkalla hän tapaa kyllä aika originelleja persoonia ja joutuu mitä omituisimpiin tilanteisiin, kuten esim. saksalaisen rotulääkärin spermatarkastukseen. Milan Kundera on sanonut Hrabalista, että "Hrabal on maagisen Prahan aidoimpia ruumiillistumia, uskomaton sekoitus maanläheistä huumoria ja barokkimaista mielikuvitusta".

Joka Prahan reissulla tulee käytyä Husova kadulla U Zlateho Tygrassa (http://www.uzlatehotygra.cz/cs/) juomassa Pilsner Urguellia ja kunnioittamassa Bohumil Hrabalia. Bohumil Hrabal oli Kultaisen Tiikerin kanta-asiakas, jolla oli kapakassa aina varattuna oma yksityinen pöytänsä. Kultaisessa Tiikerissä Pilsner Urguell on mielestäni Prahan maukkainta. Mitään muuta kuin Pilsner Urguellia siellä ei sitten tarjoillakaan. U Zlateho Tygra on lisäksi se aivan ensimmäinen oluttupa, jonka raskaan tammioven minä työnsin auki kauan sitten ensimmäisellä Prahan reissullani. Vuonna 1994 USA:n presidentti Bill Clinton oli Tsekeissä valtiovierailulla, ja hän halusi tutustua Prahassa paikalliseen oluttupaan. Václav Havel vei hänet U Zlateho Tygraan. Herrat presidentit olivat kyllä onnekkaita, ja pääsivät molemmat istumaan Bohumil Hrabalin pöytään. Tapahtumasta muistuttaa jonkun räpsäisemä pieni mustavalkoinen valokuva, joka on Hrabalin kantapöydän yläpuolella seinässä. Vaatimattomassa puukehyksessä. Tsekit eivät turhia pikku asioilla elvistele. Minun pitää aina nähdä se valokuva, koska siitä tulee niin hyvälle mielelle. Herroilla näyttää olevan niin hauskaa ja olut erinomaisesti maistuvan  .

Kävin viime syksynä katsomassa Elokuva-arkiston (tai oikeastaanhan se on nykyisin KAVI, eli Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) sarjassa olleen Jiri Menzelin ohjaaman elokuvan Tarkoin vartioidut junat (https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkoin_vartioidut_junat). Elokuvan käsikirjoitus on Bohumil Hrabalin. Todella hyvä elokuva, jota suosittelen kaikille Prahan ja tsekkien ystäville. Elokuva sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 1967.

 

[joey_t]

Olen lukemassa Mikko Porvalin kirjoittamaa kirjaa Sinisen kuoleman kuva. Kirja on Karelia Noir nimisen trilogian avausteos. Kirjassa eletään Tarton rauhan mukaisissa maisemissa 1920-luvulla Viipurissa. Tuolloinhan sekä Viipuri että Petsamo kuuluivat Suomelle. Kirjan päähenkilöinä ovat Viipurin Etsivän Osaston komisariot Jussi Kähkönen ja Salomon Eckert.

Kirjan alussa kaksikko selvittää kuolleen kolleegansa surmaa. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Samanaikaisesti eletään kieltolain aikaa ja kirjan toisessa osassa kaksikko taistelee pirtutrokareita vastaan Viipurissa ja Karjalan Kannaksella. Porvali on tietokirjailija jonka juuret ovat Karjalassa. Nimenomaan tässä toisessa osassa käy ilmi mielenkiintoisia seikkoja tuolta ajalta: salakuljetus oli tuolloin alueen huomattavin elinkeino jonka moni politiikko haluaa säilyttää. Myöskin kirjan avausosan poliisisurmat perustuvat tositapahtumiin.

Vahva suositus Porvalin teoksille, ovat mainiota kesälukemistoa.

[IlonaTequila]

Kevyttä kesälukemista, Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys.

Tää on vielä paljon parempi kuin muistin. ❤

[Vieras0242]

^ huomaan, että minut on vallannut kaipaus Macondoon... 😍 Pitäisiköhän minunkin kaivaa Buendiojen sukukronikka esiin...