[veeras]

Ettekö te vieläkään tiedä kuka minä olen 4/5

[Azazello]

Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä.

[Vieras0234]

Onkos kukaan lueskellut Ari Paulowin kirjoja? Vaikuttaa mielenkiintoiselta, ikävä kyllä äänikirjoina niitä ei juuri ole.

Ari Paulow oli ainakin vielä pari vuotta sitten krouvarina Oulun Isokadulla sijaitsevassa kapakassa Heinäpään Oluttupa. Aivan tämän hetkistä tilannetta en tiedä. Että omistaako Ari Paulow vielä sen kapakan. Heinäpään Oluttupa oli minulle tuttu kapakka vielä pari vuotta sitten, kun minulla oli se yksi tsekkiläinen vakkari, joka kämppäsi aina siinä Isokadulla. Tämä prahalainen ihanuus vihki minut näihin body to body ja muihin tantra hierontoihin. Kirjoitin tapaamisistani rapsan turskikselle ja sexwörkillekin. Muistelen, että sinä joskus kyselit lisätietoja niistä tapaamisista niissä rapsaketjuissa. Tämä prahatar käytti taiteilijanimeä Anja ja lopetti Suomen keikkailun, kun valmistui yliopistosta ammattiin Prahassa. Olen saanut tavata hänet kerran myös sen jälkeen Prahassa, ja jos vaan luoja suo niin olisi mukava touhuta vielä joskus ainakin kerran uudestaan  .

Mutta sitten itse asiaan. Siellä Heinäpään Oluttuvassa oli hyllyssä myytävänä niitä Ari Paulowin dekkareita. Niitä sai ostaa ihan sopuhintaan ja kirjailija olisi kirjoittanut omistuskirjoituksen samaan hintaan. Pyörittelin sitä yhtä kädessäni, mutta en ostanut koska se oli niin paksu (yli 600 sivua) ja minulla ei ollut mitään reppua tai muuta kassia mukanani. Ja olin menossa huoriin. Nyt se vähän harmittaakin. Siellä Heinäpään Oluttuvassa pidettiin silloin myös Ari Paulowin uusien dekkareiden julkistamistilaisuuksia. Mutta en tosiaankaan tiedä, että mikä tilanne on nykyään.

Mutta luin toisen oululaisen kirjailijan esikoisdekkarin, eli Kauko Röyhkän ja Anneli Aunolan kirjan Liian lempeä mies. Keväällä Arto Nybergin ohjelmassa Kauko Röyhkä kertoi, että kustantaja oli ottanut yhteyttä ja ehdottanut, että Röyhkä kirjoittaisi dekkarin yhdessä Anneli Aunolan kanssa. Anneli Aunola on eläkkeelle jäänyt Helsingin rikospoliisin tutkija ja hän oli kirjoittanut dekkarin ja tarjonnut sitä kustantajalle. Kustantajan mielestä se oli hyvä runko, mutta kirja tarvitsi paljon "lihaa luiden ympärille". Niinpä kustantaja halusi, että Kauko Röyhkä loisi siihen Ainolan kirjoittamaan runkoon persoonalliset ja mielenkiintoiset henkilöt ja sivujuonet sekä päähenkilöiden ja uhrien yksityiselämän.

Mielestäni Anneli Aunola ja Kauko Röyhkä ovat onnistuneet hyvin. Liian lempeä mies käsittelee pedofiliaa. Jos olen ihan rehellinen, niin mieluummin minä olisin lukenut vaikka jostakin ihan tavallisesta ystävällisestä sarjamurhaajasta. Pedofilia on vaan jotenkin niin ilskottava aihe. Ja kun tietää, että Aunola kirjoittaa ihan todellisista elämän realiteeteista, niin se tuntuu kyllä vähän ahdistavaltakin. Mutta vaikeistakin asioista täytyy uskaltaa kirjoittaa. Pedofiliahan on tällaista kansainvälistä rikollisuutta, missä liikkuu suuri raha ja mukana pedofiliaringeissä on hyvinkin vaikutusvaltaisia henkilöitä. On rahaa ja vaikutusvaltaa. Välillä biletetään Amsterdamissa. Ja netissä jaetaan kuvia ja videoita. Röyhkä ja Aunola tekevät mielestäni hyvää työtä. Röyhkä osaa vaan kirjoittaa niin sujuvasti ja luoda mielenkiintoisia ihmishahmoja ja yllätyksellisiä sivujuonia. Jos jostakin kirjaa voisin arvostella, niin siitä että Anneli Aunola kertoo niin paljon poliisitutkinnan teknisestä suorittamisesta ja uuvuttavista raporttien kirjoittamisista. Kuulusteluissahan Suomessa kuulusteltavalla on paljon enemmän oikeuksia kuin kuulustelijalla. Tällaisissa aroissa aiheissa täytyy edetä hitaasti ja varovaisesti. Eivätkä esimiehet aina ole niin kovin iloisia näitten pedofiliarinkien paljastumisesta.

Arto Nybergin ohjelmassa Kauko Röyhkä muistaakseni kertoi, että sopimus kustantajan kanssa tehtiin kolmesta dekkarista. Oikeastaan odotan ihan suurella mielenkiinnolla että minkälaisen rikoksen Aunolan Ja Röyhkän päähenkilöt saavat ratkaistavakseen seuraavassa dekkarissa, ja sitä että miten päähenkilöiden yksityiselämä kehittyy  .   

[Aallonpohja]

Jack Londonin Pakkopaita/Tähtivaeltaja kirja luku vuorossa.

[kilikello]

Edellinen Arto Paasilinna (Ihmiskunnan loppulaukka) tuli eilen maaliin, joten onkin hyvä hetki aloittaa vaihteeksi tietokirja: Susanne Schötz, Kissojen salainen kieli. Toivottavasti pian mulla on hanskassa kaikki kattien miukunat, maukunat ja viserrykset vivahde-eroineen!

Jonkun äänikirjapalvelun voisin ehkä myös tohtia tilata näin pitkästä aikaa, kun virkistysvaroja on vähän jo ylimääräisiäkin 

[Hetvield]

Jonkun äänikirjapalvelun voisin ehkä myös tohtia tilata näin pitkästä aikaa, kun virkistysvaroja on vähän jo ylimääräisiäkin 

Bookbiitin sai ainakin palaavana asiakkaana ekaks kuukaudeks eurolla. Jos lopettais sen ennen kuin eka täysmaksu tulee, niin alkaakohan ne pommittamaan taas tarjouksilla. On vaan Hobitti pahasti vielä kesken...

[kilikello]

Jonkun äänikirjapalvelun voisin ehkä myös tohtia tilata näin pitkästä aikaa, kun virkistysvaroja on vähän jo ylimääräisiäkin 

Bookbiitin sai ainakin palaavana asiakkaana ekaks kuukaudeks eurolla. Jos lopettais sen ennen kuin eka täysmaksu tulee, niin alkaakohan ne pommittamaan taas tarjouksilla. On vaan Hobitti pahasti vielä kesken...

Bookbeat maistiaisjakson taisin käyttää jo alkuvuodesta, mut nyt kun mietin niin ainakin storytel ja nextory ois korkkaamatta Hyvä kyllä että on noin paljon kilpailua, ei hetkeen tarvii maksaa mistään kun käy vaan ilmaisjaksot läpi palvelu kerrallaan  Pitkillä kävelyillä, rauhallisilla lenkeillä ja auton ratissa äänikirjat on kyllä 5/5! Muuten suosin silti ihan paperisia, tuntuu että sisäistää jotenkin paremmin luetun kuin kuullun tekstin.

[Vieras0242]

Pitkillä kävelyillä, rauhallisilla lenkeillä ja auton ratissa äänikirjat on kyllä 5/5! Muuten suosin silti ihan paperisia, tuntuu että sisäistää jotenkin paremmin luetun kuin kuullun tekstin.

Lennoilla (silloin kun niitä vielä oli..) äänikirjat oli pakkaamisen kannalta ihan loistavia - mutta jos kirjan ääreen sattuu nukahtamaan, perinteisestä paperikirjasta löytyy aika paljon helpommin se viimeksi luettu (ja ymmärretty) kohta… 😅 Sängyssä lukiessa vähän sama juttu, vaikka sängyssä voi tietty olla parempaakin tekemistä kuin lukeminen. 😜 Ja kesällä riippumatossa paperikirjan kanssa pääsee jotenkin paremmin lomafiilikseen.. Mutta auton ratissa äänikirjalle ehdoton 👍🏻!

[Azazello]

Ensimmäinen kosketukseni äänikirjaan oli joskus Ylen tekemä äänitys Käsikirja linnunradan liftareille missä Heikki Kinnunen oli loistavana kertojana, tässä pieni maistiainen https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/24/linnunradan-kasikirja-liftareille.

Jos jollain on postata tänne linkin koko äänitykseen, saa musta elinikäisen ystävän. (voi olla painajainen)

[Hetvield]

Ensimmäinen kosketukseni äänikirjaan oli joskus Ylen tekemä äänitys Käsikirja linnunradan liftareille missä Heikki Kinnunen oli loistavana kertojana, tässä pieni maistiainen https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/24/linnunradan-kasikirja-liftareille.

Jos jollain on postata tänne linkin koko äänitykseen, saa musta elinikäisen ystävän. (voi olla painajainen)

Tää on siis oletettavasti se kuunnelma. Kirjastosta löytyy, ei muuta kun verodollarit hyötykäyttöön.

[Vieras0242]

Ensimmäinen kosketukseni äänikirjaan oli joskus Ylen tekemä äänitys Käsikirja linnunradan liftareille missä Heikki Kinnunen oli loistavana kertojana, tässä pieni maistiainen https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/24/linnunradan-kasikirja-liftareille.

Jos jollain on postata tänne linkin koko äänitykseen, saa musta elinikäisen ystävän. (voi olla painajainen)

https://youtu.be/leITzbBPlNU

You’re welcome!

[Azazello]

Tänks dudes 🔥 Lupaan että en ikinä vittuile tai ole eri mieltä teidän kanssa. Kovin paljon.

[Hottis puuma]

Navettasurma tässä kirjassa oli mielenkiintoinen siinä missä muutkin murhat. Nainen tunnusti 60 vuotta myöhemmin kuolinvuoteella murhanneensa miehensä ja talon piian vuonna 1919. Luku/kuuntelusuositus ehdottomasti.

[Hetvield]

Reijo Mäen Tatuoitu taivas. Jopa pieni yllätys, ei tää mikään mestari teos ole, mutta parempi kuin yksikään lukemani Vares kirja.

[Venla]

Kuuntelen: Uskollinen Naapuri - Keigo Higashino

Tässä ei tarvitse arvailla murhaajaa, mielenkiinnolla odotan miten tarina päättyy.

[Kati]

Hytti nro 6 kun se on pari vuotta tossa hyllyssä ollut lukemattomana, mutta nythän se tietysti täytyy lukea asap  Odotan elokuvan näkemistä niiiiin paljon 

[Hetvield]

Jessikka Aron Putinin Trollit.
Loistava sukellus siihen miten itänaapurimme trollailee menemään.

[joey_t]

Taavi Soininvaara: Ebola-Helsinki

[RobertLey]

Risto Niku: Ministeri Ritavuoren murha.

Saatu luetuksi, luettu kerran aikaisemmin mutta markkinoille ilmestymässä lähiaikoina laajempi teos aiheesta joten kertasin koska tämäkin melko kattava. Käyty tarkasti läpi Vapaussodan jälkeisen Suomen epävakaat olot 1920-luvun alussa, Ritavuoren presidentti Ståhlbergilta omaksuttu tiukka perustuslaillinen linja sekä seikat jotka johtivat tuohon kohtalokkaaseen tekoon 14.2.1922. - Myös ampujan, ruotsinkielisen Knut Ernst Robert Tandefeltin taustat tuotu esiin perusteellisesti; aatelissukunsa ns musta lammas, opinnoissaan epäonnistunut degeneroitunut ylioppilas jolla ollut nuoruudessaan mm uhkapeli-  sekä muita elämänhallintaongelmia. Sortovuosina tosin isänmaallinen mies ja aktivisti jota ryss... venäläiset kiduttivat Katajannokalla seurauksella että Tandelfelt yritti kahdesti itsemurhaa, murtui henkisesti eikä koskaan palannnut oikein entiselleen. Tässä suhteessa Tandefelt ei ollut ainoa, vrt mm Kalterijääkärit. Hän pysyi kuitenkin lujana eikä hakkaamisista huolimatta ilmiantanut ainoatakaan aktivistitoveriaan.

Ritavuori joutui tuolloin mm rajavartiostosta vastaavana sisäasiainministerinä helposti myrskynsilmään oikeiston piireissä vastustamalla nuoren tasavallan suojeluskuntajärjestön itsenäistämistä sekä epäämällä jo entuudestaan luvatut määrärahat käynnissä oleville heimosotaretkille sekä kannattamalla avoimestii Tarton nk "häpeärauhaa." Kahtiajakautuneessa kansassa Ritavuori nähtiin vasemmistoliberaalina, mitä hän käytännössä kyllä olikin vaikka kuuluikin porvarilliseen Edistyspuolueeseen.

Mutta mitä ampujaan, Tandefeltiin tulee niin ei hänestä kyllä ihannoimansa Eugen Schaumanin saappaisiin ollut. Poliittiset tietonsa tämä hankki käytännössä lukemalla pelkkää Hufvudstadsbladetia joten hänen käsityskykynsä jäi erittäin yksipuoliseksi. Hänen aktivistikaverinsa näkivät yllytyshullussa miehessä kuitenkin tervetulleen toimijan jota ei tarvinnut juuri suostutella hoitelemaan Ritavuorta pois päiviltä.

Vaikka Ritavuoren murha ei ollut suoranainen yllätys, oli se silti järkytys joka tuomittiin useimmilla tahoilla. Tandefeltin oikeudenkäynti venyi viiden käsittelyn mittaiseksi raastuvanoikeudessa jonka lopullinen tuomio oli elinkautinen ja kansalaisluottamuksen menetys. Tämän jälkeen juttu käsiteltiin vielä Turun hovioikeudessa sekä Korkeimmassa oikeudessa missä tuomio lieveni 12 vuoteen kuritushuonetta. Tandefelt pääsi ehdonalaiseen vapauteen 8,5 vuoden jälkeen mutta otettiin välittömästi kiinni ympäristölleen vaarallisena henkilönä ja suljettiin Nikkilän mielisairaalaan missä vietti elämänsä viimeiset seitsemäntoista vuotta.

[Kapu]

Aloittelen tätä:
Virpi Pöyhönen: Noidankehästä pois