Jospa jaan vähän omia kokemuksia vaikka lähtöasetelmat ovatkin aika erilaiset. Jollain asteella olen seksiriippuvainen ollut varhaisteinistä asti. Siitä huolimatta, että harrastin seksiä ensimmäisen kerran vasta viime syksynä 27-vuotiaana, syistä joita en tässä ketjussa lähde erittelemään. Kuitenkin mulla tämä on ilmennyt sellaisena
nettipornon parissa sellaiset 2-5x päivä eli varsin yliaktiivisesti. Vuosia sitten jo tajusin homman olevan riippuvuuden tasolla, mutten ole pyrkinyt tekemään asialle mitään kun mitään merkittävää haittaa ei ole ollut (paitsi tasan yksi josta alempana). Tyypillisin haitta on ollut joltain muulta asialta viety keskittyminen. Kaiken lisäksi
ei ole koskaan ollut mikään korvike
vaan olen aina jotenkin nauttinut hommasta. Jos aloittaisin parisuhteen niin varmaan neuvottelisin tilanteen jossa molemmat saavat runkutella mille haluavat, siitäkin huolimatta että molemmilta riittäisi energiaa moneen yhteiseen sessioon päivässä. Kunhan se ei vaan vähennä toiselle annetun huomion määrää.
Tietysti mitä aiheesta olen lukenut niin tunteet voivat laukaista seksiriippuvuutta. Eli runkataan tai nussitaan kun ahdistaa. Runkataan tai nussitaan lisää kun on yksinäinen olo. Mikäli jokin tunne tätä nettitumputtelua laukaisee, siihen varmaan kannattaa keksiä jotain korvaavaa toimintaa. Jotakin mikä ei liity seksiin millään tavalla.
Tää on muuten hyvä tiedostaa. Jotenkin sitä päätyy tekemään juuri sellaisina hetkinä kun on jotain negatiivista mielenpäällä ja mullakin se että tuleeko tumputettua 2 kertaa vai useammin riippuu aika lailla onko hyvä vai huono päivä. Tänään aamupäivällä piti olla pari menoa. Ensimmäinen viivästyi ja toinen peruuntui toisten osapuolien perseilyn vuoksi. Jotenkin nousi stressitasot sen vuoksi sen verran että tuli kolme hanskallista heitettyä ennenkuin jaksoi taas tunkea naaman matikankirjaan (digitaaliseen).
Minun ehdotus on totaalikieltäytyminen pornosta ja runkkauksen vähentäminen 90 %.
Keskity pelkästään seksiin naisen kanssa, kun sinulla kerran nainen on.
Hetken porno- ja runkkupaaston jälkeen alkaa oma rakas kiinnostaa jälleen.
Netissä on todellisuuteen verrattuna liian stimuloivaa sisältöä ja kättä lävistäessä saattaa menettää jormasta herkkyyden. Ihanainen pillu ei enää tunnukaan paljon miltään ja oma kulta ei ole yhtä kuuma kuin nettipornominkki.
Tän voin vahvistaa omasta kokemuksesta. Kuten todettu niin normaali tahti oli reilusti yli vuosikymmenen ajan päivittäistä 2-5x tumputtelua samalla otteella ja välipäiviä vähemmän kuin kerran viikossa. Leluja on hommattu aika paljonkin mutta 90% tilanteista se oli helppouden takia se vanha kunnon oikea käsi. Kuten todettu niin viime syksynä sitä uskaltautui ensimmäistä kertaa maksulliselle, ja samaan aikaan ensimmäinen kerta naisen kanssa ylipäätänsä. No sehän meni sitten niin että kun päästiin hommiin niin se ei tuntunutkaan fyysisesti läheskään niin hyvältä tai oikeastaan miltään mitä oli etukäteen odottanut. Kun oli tottunut saamaan stimulaatiota vain yhdellä tavalla niin toisen ihmisen kanssa sitä ei sitten vaan ollutkaan tarpeeksi. Onneksi PT kuitenkin suhtautui tilanteeseen ammattimaisesti ja yhdessä arvattiinkin oikein mistä tilanne johtui. Kahden tunnin aika enkä lauennut... tai no hoitelin itseni loppuun samalla kun PT katseli vieressä. Tavallaan hassua että viimeinen kerta tuhansien ja tuhansien kertojen jälkeen vanhalla otteella oli ensimmäinen kerta kun sitä käytti toisen ihmisen seurassa.
Siitä sitten suoraan perään viikon runkkupaasto. On pitänyt myös opetella hoitamaan homma kuin olisi ympärileikattu eli liukkaria joka kerta ja lelutkin ovat paljon useammin käytössä. Vanhaa "death grip" otetta en ole käyttänyt kertaakaan. Noin kuukautta myöhemmin menin uudelleen samalle palveluntarjoajalle ja tuntuma oli jo aivan erilainen. Kolmannella kerralla ero oli jo niin selvä että kun vertasi sitä ja ensimmäistä niin eka kerta oli kuin olisi saanut puudutuspiikistä suoraan alakertaan ja siinä sitten yrittänyt laueta.
Toi paasto oimii myös päähän ja haluihin. Otin 10 päivän tauon ennen tokaa tapaamista. Tavoite oli mennä tapaamiselle tilanteessa missä nuppi on jo räjähtämäisillään mutta noin viikon kohdalla olikin halut jotenkin lähteneet lähes kokonaan. Jotenkin menee hormoonihanat kiinni kehossa kun ei altista itseään kiihokkeille pitempään aikaan. Ei siten että haluaisinkaan elää sellaisessa tilassa mutta ainakin se on mahdollista jos itsehillintää riittää tarpeeksi pitkään. Tapaamiselle päästyä halut kyllä tuli äkkiä takas kun suihkusta tullessa löytyikin alaston nainen sängystä.
Joskus kun mulla nuorempana oli vähän pakollinen tarve katsoa pornoa, yritin Hesen taktiikkaa, mutta mulla se ei toiminut, tuotti vaan surkeemman mielen
Joo oon kokeillut kans. Ei toiminu mullakaan. xD
Eihän tässä sinänsä kyllä ole kyse juuri seksistä, vaan riippuvuudesta yleensä, joka taas on kai oire josain muusta.
Vaihtaisin tämän mielelläni johonkin vähemmän haitalliseen riippuvuuteen.
Se riippuu tietenkin siitä miten paljon asia haittaa elämää. Mä oon kai jotenkin onnekas kun asia ei ole haitannut samalla tavalla. Eli en myöskään lähde oman kokemuksen takia vähättelemään ongelmaa. Riippuvuus voi olla jo henkisten vaikutusten takia todella haitallinen. Ja yleensä ne ovat oireita jostain muusta. Sanoisin kans että lähde vaan puhumaan asiasta ammattilaisen kanssa. Seksuaaliterapeutti osaa vähintäänkin ohjata toiselle ammattilaiselle jos taustasyyksi paljastuukin jotain ihan muuta. Ja niitä riippuvaisia tapoja voi yrittää siirtää muualle. Mä oon esim. usein iltaisin lähtenyt salille tai pyörälenkille ja vaikutukset ihan jo ulkomuotoonkin on tähän mennessä olleet varsin positiivisia. Mitä nyt omikron (salit kiinni) ja talvi ovatkin tuoneet ison takapakin.
Toki jos sitä vaihtaisi addiktion vaikka juoksulenkkeihin niin voi siitäkin tulla haittaa jos on koko ajan lähdössä lenkille kun pitäisi tehdä jotain muuta.
Vaikka toisten isommat ongelmat eivät tee omasta ongelmasta merkityksetöntä niin sanon kyllä että paljonkin haitallisempi riippuvuus voisi olla. Mä en ole koskaan harrastanut
vaan pelkästään
enkä aineisiin ole koskenut koskaan, mutta mulla on tällä hetkellä ympärillä paljon alkoholisteja ja huumeriippuvaisia. Niissä lähtee rahojen lisäksi myös terveys ja pahimmillaan henki. Pahin mihin nuo ovat omassa lähiympäristössäni viime aikoina johtaneet on lähes kidutuksen tasoinen väkivaltainen henkirikos. Vaikka tapaus ei henkilökohtaisella tasolla itseäni koske niin se sivusi omaa elämääni sen verran läheltä että tulee hirvittämään vielä pitkään. Tämän halusin lisätä siksi että loppujen lopuksi kannattaa kuitenkin käsitellä oma riippuvuus sellaisena kuin se on eikä miettiä, että olisipa se jokin toinen.
Joo olkaa vaan hyvät kun pääsitte lukemaan toisen runkuttelusta näin seikkaperäisesti. Melkeen jätin julkasematta.