^ No mutta tykkäsitkö? Ei haittaa jos joo, eikä myöskään jos et...
Uutiset:
Areenasta tuli katsottua "Mississippi burning" v:lta 1988. - Olikin aikaa kun näki viimeksi. Gene Hackman ja Willem Dafoe pääosissa, Frances MacDormand naissivuosassa. - Hackman veti roolin kovaotteisena, toisena FBI:n tutkijana kotiin - mutta ei Dafoekaan nuorempana esimiehenä jäänyt jälkeen. - Tosielämässä näiden kahden FBI-miehen esikuvat (Sullivan ja Proctor) iät olivat kyllä päinvastaiset, Sullivan vanhempi ja Proctor nuorempi. Mutta hyvin oli amerikkalaisittain saatu esiin myöskin näiden miesten toisistaan poikkeavat luonteet, esimies edusti Northia siinä missä vanhempi oli syntyjään Dixien miehiä.Oli kyllä hyvä elokuva, varsinkin tällaiselle joka ei ole Dafoen aikaisempaa tuotantoa juuri nähnyt. Samaan pötköön katsoin myös Juoksuhaudantien, joka myös löytyy Areenasta.
Stanley Kubrickin klassikko vuodelta 1964 joka on tietenkin Tohtori Outolempi: Eli Kuinka Lakkasin Olemasta Huolissani ja Opin Rakastamaan Pommia
Löysin tämän erikoisjulkaisu eilen paikallisesta divarista DVD:lle ja olihan tämä farssi taas hauska katsoa. Peter Sellers kolmoisroolissa sekä muutama muukin tuttu näyttelijä kuten George C. Scott, James Earl Jones sekä aina äreän oloisista rooleistaan tuttu Keenan Wynn. Minulta ennestään löytyy Kubrickin leffaboksi mutta tätä elokuvaa ei siinä ole joten olen iloinen että ostin tämän. ✌️
Eilen tuli katsottua Areenasta hiljattain edesmenneen elokuvaohjaaja Ilkka Järvi-Laturin esikoisohjaus "Kotia Päin" v:lta 1989. Perustuu tositapahtumiin, esim Murhainfon sivuilla on siitä hyvin taustatietoa otsikolla "Palkkamurha Oulussa 1986." Näin tuon leffan ensikerran kloppina tv:stä joskus 90-luvun alkupuolella ja jossain kätköissä lienee edelleen VHS-kasettina (tuli hommattua aikanaan parikymmentä vuotta sitten muistaakseni Kallion Karhupuiston kulmilta leffadivarista, vastapäätä Kallion kirjastoa.)
Mieleen olivat jääneet pääosien esittäjien, tuolloin vielä nuorten näyttelijänalkujen Ilkka Koivulan sekä Jonna Järnefeltin panokoht... intiimi kanssakäyminen. Samoin Risto Tuorila ilmeisesti uransa ainoassa selkeässä pahiksen roolissaan vankilasta vapautuneena sadistisena venkulana. Tuli mieleen, että Tuorila ja esim v 1992 Veikko Aaltosen ohjaamassa elokuvassa "Tuhlaajapoika" kieroutunutta psykiatria esittänyt Esko Salminen saisivat ehkä jopa Sir Anthony Hopkinsin Hannibal Lecterin kalpenemaan; sen verran tiiviisti sairaiden tyyppien nahkoihin näyttivät menevän.
Olihan ainakin jollakin tasolla nostalginen raina.