[Ville1974]

Olen suunnitellut jättäväni luontaisen mustasukkaisuuden tyystin pois seuraavasta suhteesta. Tarkoitus on jopa yllyttää naista vieraisiin koska sellainen kiihottaa minua. Sen ajatteleminen saa heti kovaksi. Tämä lienee helpompaa kun alusta alkaen haen juuri tietyllä asenteella seuraa. Ei tarvitse pitkän ajan päästä yrittää vihjailla halujaan.

[Turuntyttö]

Olen suunnitellut jättäväni luontaisen mustasukkaisuuden tyystin pois seuraavasta suhteesta. Tarkoitus on jopa yllyttää naista vieraisiin koska sellainen kiihottaa minua. Sen ajatteleminen saa heti kovaksi. Tämä lienee helpompaa kun alusta alkaen haen juuri tietyllä asenteella seuraa. Ei tarvitse pitkän ajan päästä yrittää vihjailla halujaan.

Fiksusti ajateltu!👌 Kun heti jo tapailuvaiheessa on rehellinen ja avoin omista haluistaan jne, niin silloin saa heti kättelyssä karsittua pois ne, joiden kanssa omien halujen toteuttaminen ei ole mahdollista.😊 Pitkän parisuhteen jälkeen voi olla itselleenkin vaikea lähteä ehdottamaan jotain tuollaista, etenkin jos tietää että toinen on täysin sellaista vastaan.

[Ville1974]

Kyl, mutta niitä kilttejä naisia ei sitten parane katsella kun ei heistä ajoon ole.
Jos taas haksahtaisi perinteisempään niin ennenpitkää alkaa kaikki muu taas himottaa. Onnellisempana (molemmat) pysyisi jos eukkoa pannaan kuin viimeistä päivää. Sydän haluaa mitä sydän haluaa.

[JämeräpartainenInsinööri]

Jos hän haluaisi, hyväksyisin, puhuttu jo. Samoilla ehdoilla kuin itselleni nyt -- järkevästi, turvallisesti, ei tunteita, ei uuden elämänkumppanin hakua 
(Muokkaus: Ja ei salailua!)

[DeiDei]

Jos hän toisi leivän pöytään, niin hyväksyisin. Muuten en.

[Mustelmann]

Jos hän toisi leivän pöytään, niin hyväksyisin. Muuten en.

Jos vaimollasi olisi hyväpalkkainen työ, niin antaisit hänen käydä naapurin sedän luona kylässä?

[DeiDei]

^ Kyllä minä lasken huoraamisen työksi. Ja on se aina parempi jos se käy naapurin sedällä töissä, kuin vapaa- ajallaan, niinkuin monasti sosiaalisessa Suomessa muuten tehdään. 

[Ukkom1966]

Me kanssa oltu nuoresta asti. Seksi kotona kuivui. Aloin käydä maksullisilla ja hoidin vaimolle maksuttoman petikaverin. Nyt on kotonakin kipinää pitkästä aikaa. Kaveri käy meillä ja olen katsellut aina välillä heitä.

[Taika Jim]

En hyväksy. Vain minä saan ampua siemeniä vaimoni reikiin. Uskollisuus minua kohtaan on must. Lisäksi käyn useamman kerran kuukaudessa huorissa. Vaimoni hyväksyy tämän järjestelyn. Vaimoni tietämättä petän häntä toisen naisen kanssa ja etsin koko ajan siviilipanoja. En ole koskaan ollut uskollinen seurustelukumppanilleni, enkä aio olla jatkossakaan.

[FortySexN2]

Käytännössä hyväksyn samalla tavalla miten toteutan tätä itsekin. En puhu kellekään käynneistäni. Rankinta kumppanille on jos ympäristö tietää asiasta ja hän saa tietää siitä jälkikäteen.

Ideaalisuhde olisi että kummallakaan ei ole tarvetta käydä vieraissa tai siitä tarpeesta puhuttaisiin avoimesti. Niin on kuitenkin harvoin.

[Kiimatar]

Itseä naisena kiihottaa hemmetisti ajatus että mies kävisi hupakoissa. Mietin kuinka saisin ajoittain hiipivät mustasukkaisuuden äänen vaimennettua.. itsellä ei ole fiiliksiä seksiin muiden kanssa.

[Kiimatar]

Jos hän toisi leivän pöytään, niin hyväksyisin. Muuten en.

Jos vaimollasi olisi hyväpalkkainen työ, niin antaisit hänen käydä naapurin sedän luona kylässä?

Eiks toi oo aika härskii alistamista?

[Paroni]

Mun mielestä toisen kehoa ei voi omistaa ja jos toinen haluaa touhuta muidenkin kanssa niin rajoista pitäisi vain käydä keskusteluja että miltä se itsestä tuntuu jos toinen hankkii uuden partnerin ja mitä kaikkea sitä itse sallii hänen kanssaan tehtävän.

Itse näkisin että itsellä ei olisi juuri ongelmaa jos toinen haluaisi touhuta muiden kanssa, kunhan itselle jäisi riittävästi yhteistä aikaa.

Parisuhteet ovat kuitenkin lähinnä sosiaalisia ja taloudellisia konstruktioita, joissa näkyy pitkälle vanhentuneet kulttuurimallit toisen omistamisesta.

[Houdini]

Hyväksyisin ehdottomasti ilman rajoja, koska rakastan vaimoani ja toivon hänen nauttivan ainoasta elämästään maksimaalisesti.

[häkkisen isa]

tätä ketjua oli kyllä villiä lukea, kiitos osanottajille!

ite oon nykyään ainoastaan avoimissa suhteissa. yksiavioisuus ei toimi, se on tylsää ja ankeaa ja mustasukkaisuus on aivan turha tunne mistä ei ole mitään hyötyä oikein mihinkään suuntaan, jos sitä ei kanavoi siihen, että kehittää suhdetta ja itseään. mä oon paljon mieluummin ihmisen kanssa kuka valitsee olla mun kanssa, kuin ihmisen, jota kiellän olemasta muiden kanssa.

ja sit siihen naisten halukkuuteen ja halujen eriparisuuteen: mä olen kategorisesti ollut oikeastaan kaikissa menneissä parisuhteissani (onneksi en nykyisessä) se osapuoli, kuka haluaa enemmän seksiä, ja kuka jossakin kohtaa alkaa tympääntymään, jos seksiä ei ole tarpeeksi.

oon huomannut tähän liittyen sellasen mielenkiintosen ilmiön: on aika tyypillistä, et mies on tottunut aiemmissa suhteissaan siihen et nainen sanelee sen kuinka usein seksiä on, tai jopa siihen, että nainen reagoi kielteisesti "vonkaamiseen". sitten kun tämän tottumuksen jälkeen tulee nainen, joka tekee itse aloitteita ja haluaa paljon seksiä, mies laiskistuu eikä oikein tee aloitteita enää. se ikään kuin johtaa siihen että mies ehdollistuu siihen ettei aloitteita tartte tehdä tai eikä naista vietellä. mies tulee kuin valmiiseen pöytään, eikä tee oikein enää mitään sen eteen että sitä seksiä olisi, koska minä kuitenkin teen aloitteet seksiin ja haluan sitä säännöllisesti. eli oikeastaan ihan sama dynamiikka kuin useissa sellaisissa parisuhteissa, joissa nainen haluaa vähemmän. ehkä sillä pienellä erotuksella että sain pakit harvemmin kuin mies saisi. ja voi herranjestas että se olikin tympäisevää ja tylsää.

sen takia koen kyl tosi paljon ymmärrystä niitä miehiä kohtaan keiden itsetuntoa raastaa että kotona ei ole seksiä, tai vaikka olisikin, vaimo ei koskaan tee aloitetta seksiin, tai ylipäätään tuntuu siltä ettei ole itse haluttava. kyllä sitä tunnetta että on rakkaansa mielestä hyvännäköinen, kuuma, houkutteleva ja seksikäs kaipaa meistä jokainen sukupuolesta riippumatta.

oon kyl myös miettinyt tosi paljon sitä, et miten ihmiset päätyykin niin usein suhteisiin, joissa ei olla seksuaalisesti ollenkaan samalla levelillä ja halut ja mieltymykset on ihan eripariset. parhaimmillaan se on sellasta, että kumppanista ei oikeasti edes pidetä seksuaalisesti. vakiohomma tuntuu olevan että "meillä menee muuten niin hyvin ja tullaan toimeen ja arki toimii niin ei haittaa että seksi on paskaa" ja usein se on ollut paskaa alusta saakka. koetaanks se sitten jotenkin "pinnalliseks" haluta että kumppanin kanssa hommat toimii vällyjen välissä? varsinkin monosuhteissa tää on ihan tosi absurdia, jos se idea on just se et sitä seksiä ei ole kuin sen yhden kumppanin kanssa, niin sit se yksi ainoa hyväksytty mahdollisuus saada sitä seksiä sitten hassataan.

[velihopea]

tätä ketjua oli kyllä villiä lukea, kiitos osanottajille!

ite oon nykyään ainoastaan avoimissa suhteissa. yksiavioisuus ei toimi, se on tylsää ja ankeaa ja mustasukkaisuus on aivan turha tunne mistä ei ole mitään hyötyä oikein mihinkään suuntaan….
…

oon kyl myös miettinyt tosi paljon sitä, et miten ihmiset päätyykin niin usein suhteisiin, joissa ei olla seksuaalisesti ollenkaan samalla levelillä ja halut ja mieltymykset on ihan eripariset. parhaimmillaan se on sellasta, että kumppanista ei oikeasti edes pidetä seksuaalisesti. vakiohomma tuntuu olevan että "meillä menee muuten niin hyvin ja tullaan toimeen ja arki toimii niin ei haittaa että seksi on paskaa" ja usein se on ollut paskaa alusta saakka. koetaanks se sitten jotenkin "pinnalliseks" haluta että kumppanin kanssa hommat toimii vällyjen välissä? varsinkin monosuhteissa tää on ihan tosi absurdia, jos se idea on just se et sitä seksiä ei ole kuin sen yhden kumppanin kanssa, niin sit se yksi ainoa hyväksytty mahdollisuus saada sitä seksiä sitten hassataan.

Pakko tähän kommentoida tulevia veron- ja eläkkeenmaksajiakin maailmaan siittäneenä.

Usein nuo ihan perinteiset parisuhteetkin toimivat aluksi niin, että naidaan kuin kanit. Myöhemmin sitten, etenkin lasten syntymän jälkeen, seksi hiipuu monestakin syystä. Ollaan helvetin väsyneitä, hormonitoiminta muuttuu molemmilla osapuolilla ihan biologisista syistä jne.

Jotta olotila ei jäisi pysyväksi, pitäisi seksielämän elvyttämisen eteen tehdä aika paljonkin. Usein tämä jää kaiken arkipaskan jalkoihin ja siinä se kiila on jo parin väliin lyöty. Viis vuotta aiemmin eletty kanien nainti on jo unohtunut. Sitten kun aletaan syyllistää toista omista valinnoista ja olotiloista, on erosoppa jo keitetty. Mausteeksi tarvitaan vain joku sivusuhde tai huorista narahtaminen ja käräjäoikeuden kanslia saa töitä.

Lapsiperhearki ja nykyisen työelämän (muun kuin vapaa-ajan perseenmyynnin) vaatimukset ovat aivan helvetin vaikeita yhdistää. Mutta eihän tämä selviä nuorille huorillekaan kuin kokemuksen kautta. Veronmaksajia kuitenkin tarttis lisää ja ainakin huorat tietää, miten niitä tehdään 😅

[häkkisen isa]

Pakko tähän kommentoida tulevia veron- ja eläkkeenmaksajiakin maailmaan siittäneenä.

Usein nuo ihan perinteiset parisuhteetkin toimivat aluksi niin, että naidaan kuin kanit. Myöhemmin sitten, etenkin lasten syntymän jälkeen, seksi hiipuu monestakin syystä. Ollaan helvetin väsyneitä, hormonitoiminta muuttuu molemmilla osapuolilla ihan biologisista syistä jne.

Jotta olotila ei jäisi pysyväksi, pitäisi seksielämän elvyttämisen eteen tehdä aika paljonkin. Usein tämä jää kaiken arkipaskan jalkoihin ja siinä se kiila on jo parin väliin lyöty. Viis vuotta aiemmin eletty kanien nainti on jo unohtunut. Sitten kun aletaan syyllistää toista omista valinnoista ja olotiloista, on erosoppa jo keitetty. Mausteeksi tarvitaan vain joku sivusuhde tai huorista narahtaminen ja käräjäoikeuden kanslia saa töitä.

Lapsiperhearki ja nykyisen työelämän (muun kuin vapaa-ajan perseenmyynnin) vaatimukset ovat aivan helvetin vaikeita yhdistää. Mutta eihän tämä selviä nuorille huorillekaan kuin kokemuksen kautta. Veronmaksajia kuitenkin tarttis lisää ja ainakin huorat tietää, miten niitä tehdään 😅

mä kyllä puhuin ihan siitä ilmiöstä missä löydetään kumppani kuka omasta mielestä täyttää ne hyvät kriteerit ja on paperilla täydellinen aviopuoliso mutta alusta saakka ollaan vähän sitä mieltä että seksielämässä on jotain erinäisiä puutteita, ja sitä siedetään kunnes sitä ei lopulta enää siedetä. pitkän parisuhteen seksielämän kuivuminen jommankumman tai molemminpuolisen halun loppumiseen erinäisistä stressitekijöistä johtuen ei ole mulle vieras ilmiö, kuten ei ole sekään että ruuhkavuodet on valtavan kuormittavia. väitän kuitenkin samaan aikaan että yllättävän usein siitä tulevaisuuden kuolleesta aviovuodesta on ennustusmerkit havaittavissa jo hyvissä ajoin, ja tää on erillinen ilmiönsä kuin yleinen uupumuksesta johtuva haluttomuus ja erilleen ajautuminen.

mutta jos sulle tulee hyvä olo siitä että koet opettavasi elämän realiteetteja nuorille huorille, niin anna mennä! oon silleen ihana ja asiakaspalveluhenkinen, että tarjoan tätä palvelua maksutta kaikille halukkaille. 😊

[Blain]

Valtaosa ihmisistä tyytyy.

Ei jakseta/uskalleta etsiä sitä tyyppiä, jonka kanssa kaikki tarpeet tulisi täytettyä puolin ja toisin.
Sen sijaan otetaan se ensimmäinen, joka osoittaa kiinnostusta ja viedään hänet parhaimmillaan (pahimmillaan) alttarille asti.
Pelko yksinäisyydestä on niin kova, että jämävalinnat kelpaa.

Alusta asti takaraivossa jyskyttää, että se ja se ei kyllä oikein nyt toimi ja onhan sillä paska musamakukin, mut mennään näillä.
Ja sit ihmetellään, kun ei oikein mikään toimi.

Näitä tyytymisiä on nähty ja niitä on planeetta täynnä.

[velihopea]

Joka elämän sektorilla täydellistä ihmistähän saa etsiä koko elämänsä, jos ei ihan uskomaton munkki käy. Täydellisyyden mielikuva on vain itse kunkin korvien välissä.

Vakavampaan parisuhteeseen lähtiessä parinvalintakriteerejä on niiiin monta muutakin kuin seksi. Seksi on toki tärkeää sekin, muttei suinkaan tärkein. Elämässä kun on niin monta muutakin asiaa. Kriteerejä voivat olla mm. perhetausta, koulutus- ja ansiotaso, ulkonäkö, huumorintaju, harrastukset, ystäväpiiri jne. Ehkä tärkeimpänä omalla kohdalla toisen luonne. Jos luonne on kuin kyykäärmeellä ja empatiakyky kuin ampiaisella, ihan sama millainen suihinottokone tämä on. Ainakaan oma valintani ei silloin osu tuohon suihinottokoneeseen

Itse kyllä tyydyn hiukan huonompaankin parisuhdeseksiin, jos muut asiat kumppanissa ovat kohdillaan. Puuttuvien seksijuttujen etsimiseen on sitten tämä harrastus. Ei kannattaisi hupakoidenkaan valittaa

[Lapsuuden Sankari]

Valtaosa ihmisistä tyytyy.

Ei jakseta/uskalleta etsiä sitä tyyppiä, jonka kanssa kaikki tarpeet tulisi täytettyä puolin ja toisin.
Sen sijaan otetaan se ensimmäinen, joka osoittaa kiinnostusta ja viedään hänet parhaimmillaan (pahimmillaan) alttarille asti.
Pelko yksinäisyydestä on niin kova, että jämävalinnat kelpaa.

Alusta asti takaraivossa jyskyttää, että se ja se ei kyllä oikein nyt toimi ja onhan sillä paska musamakukin, mut mennään näillä.
Ja sit ihmetellään, kun ei oikein mikään toimi.

Näitä tyytymisiä on nähty ja niitä on planeetta täynnä.

No jaa. Pikemminkin päin vastoin tänä päivänä. Todennäköisempää on metsästää loputtomiin täydellistä matchia sen hätäillen tehdyn alttarivierailun sijasta. Eihän suomalaiset edes mene enää naimisiin! Mikäs siinä, kun Tinderit ja muut tekevät deittailusta loputtoman pelin. Helppous uuden ihmisen tapaamiselle tekee sen, että 99% match ei enää riitä, joten haetaan täyttä satasta tajuamatta, että sellaista ei ole olemassakaan. Kukaan ihminen ei pysy 100% matchina läpi pitkän parisuhteen. Elämäntilanteet muuttuvat ja ihmiset eri tahtiin niiden mukana.