Jos jotain sopivaa keksin niin vien. Yhden kerran olen vienyt suklaata mennessä, en kerro hupakon nimeä mutta oli kauppaan tullut lumous nimistä suklaata niin oli pakko ostaa ja viedä
Vein viikko sitten Eve opiskelijatytölle kissanruokaa, kun ilmeni, että hänellä on kissoja. Oli oikein ilahtunut. EveEden on saanut kukan, joka ei koskaan kuihdu. Ymnä muuta joskus.
Aina olen jotain vienyt. Kerran jäi antamatta kun tilanne vei ns. mennessään ja tajusin vasta autolla että taskut on vielä täynnä. (Kassit oli sitten taas hyvinkin tyhjät ). Seuraavalla kerralla sitten paikkasin unohduksen
”Opi rakastamaan vihaa. Syleile sitä. Nauti siitä. Olet ansainnut sen. Jokainen on oikeutettu omaan mielipiteeseensä ja jokaisella tulisi olla mielipide sinusta. Vihaajat ovat positiivinen ongelma. Kukaan ei vihaa hyviä, he vihaavat parhaita.” - Kobe Bryant
Tavallaan. Minä olen se lahja, jonka sihteeri saa määräajaksi käyttöönsä. Olen usein kysynyt: ”mitäs pidät lahjasta?” Johon olen saanut osakseni ihmettelyä: ”mistä ihmeen lahjasta?” sihteerit teeskentelevät ikään eivät näkisi edessään olevaa Daavidin patsasta (johtuu jäykästä käytöksestä). Lord Nelson-tee; the best women can get.
Meinasi unohtua, yhdelle parturille vein kerran kukkia, mutta se on toinen tarina.
Harvemmin, kerran vein vodkapullon Keikkailijoille tuskin kannattaa kukkia tai muuta viedä, kukaan tuskin kantaa niitä paikkakunnalta toiselle. Tai voisihan sitä joskus ruusun viedä, ajatushan se on tärkein
Oulussa vien yleensä suomalaista suklaata tsekkisihteeriköille. Prahassa ostan aina kimpun kukkia, jos vaan siinä privattimatkalla sattuu olemaan sopivasti joku kukkakauppias myymässä kojussaan. Jablko tämän aikoinaan lanseerasi ja otin neuvosta vaarin. Oli muuten aivan mahtava neuvo jablkolta. Se kukkakimpun ojentaminen poistaa jotenkin heti sen kaiken kohtaamisen pienen alkujännityksen, jos sellaista vaan on. Kiitokseksi tulee aina ihastunut hymy, lämmin halaus ja suukot poskille. Siitä se sitten lähtee kehkeytymään eteenpäin. Se seikkailu. Naiset pitävät kukista ja tällaisesta pienestä huomionosoituksesta, ja kyllä korvaavat sen varmasti sitten siellä sänkykammarin puolella. Olen ajatellut että se muutaman euron hintainen kukkakimppu on Prahassa tosi hyvä sijoitus omaan hyvinvointiin .
Olen vienyt kahvia ja teetä. Suklaata ja joskus kukkia. En tiedä ovatko horonomit myös hortonomeja ja osaavatko hoitaa viherkasveja. Siksi niitä harvemmin. Tuliaiset toimivat ainakin venäläisillä naisilla. Tykkäävät hemmottelusta.