[Aurora Mature]

Moni hutsu tunnistaa kokemukseni että mies kertoo että hutsuilu on pelastanut avioliiton, avoliiton.

En koe olevani pettäjän ns toinen osapuoli, olen siinä dynamiikassa väline ja hyvä niin.

Mutta toisaalta - en koe luokseni tulevia miehiä koskaan potentiaalisiksi miehikseni, joista voisin kiinnostua. Liian moni umpisolmu on. Siitä huolimatta kerran, tai 20 kertaa voimme tavata ja meillä on aivan ihanaa.

[Vieras1660]

Tilanteita on niin monenlaisia. Jokin liitto voi pysyä koossa osin sen avulla, että liitossa täyttymättömät toisen osapuolen tarpeet täyttyvät palveluntarjoajan luona.

Jos ei jää kiinni, niin silloin se ei ainakaan muutu pettämiseksi ja aiheuta kriisiä.

Varaventtiili saattaa auttaa jaksamaan muuten ok puolisona oloa. Toki "petetyllä" voi olla kirjo erilaisia tuntemuksia, yhtä varteenotettavia kaikki. Onko 'petetylle' neutraalimpaa nimikettä seksityöyhteyteen? "Sijaistettava osapuoli"?

Ihmiset voivat kasvaa pitkän suhteen aikana hyvinkin erilaisiksi. Osan se pääsee yllättämään. Vuodet tuovat hormonaalisia muutoksia, kremppoja ja lopulta raihnaisuutta.
Kukin pärjäilee elämän kiertokulussa tavallaan. Osalla seksi tippuu kokonaan pois kauan ennen kumppania.

Olis julmaa pakottaa kumppani elämään ilman seksuaalista läheisyyttä ja vaatia silti  pihtiotemaista uskollisuutta, mikäli ei itse ole kykenevä tai valmis minkäänlaiseen kanssakäyntiin. Olettaen, että kumppani on siisti ja kommunikoiva.

- Asiaa mutkistaa, jos intiimiä läheisyyttä välttelevä on sekä keskustelu- että erotiikkakielteinen, ties mitkä vanhoilliset asenteet ja lukot omaksunut. 

Toki ulkoisen palvelun haku voi näyttäytyä liiton tekohengittämisenä, mut se on enemmän tapaus- ja asennekysymys. Veikkaan useimpien hakevan palvelua salaa, sillä seksityöntekiköiden pelkkä olemassaolo raivostuttaa yhä niin monia (etenkin naisia) eikä palvelunkäyttöä eroteta  (tai osata erottaa  ) peruspettämisestä.

Kaikkien liittojen lopullinen pointti ei olekaan totaalinen pariuskollisuus. Pihtiote voi ajan ja asenteiden höltymisen myötä hellittää!

 Elämä on siitä hienoa, että muuttujia riittää. Harvoinpa kiintymys loppuu sillä sekunnilla, kun toisen penis tai vagina lakkaa olemasta käytettävissä.

Jos yksi kallion lohkeama sammaloituu, vesi patoutuu...ja etsiytyy lopulta muuta reittiä.

Tilanteita on niin monenlaisia. Jokin liitto voi pysyä koossa osin sen avulla, että liitossa täyttymättömät toisen osapuolen tarpeet täyttyvät palveluntarjoajan luona.

Jos ei jää kiinni, niin silloin se ei ainakaan muutu pettämiseksi ja aiheuta kriisiä.

Varaventtiili saattaa auttaa jaksamaan muuten ok puolisona oloa. Toki "petetyllä" voi olla kirjo erilaisia tuntemuksia, yhtä varteenotettavia kaikki. Onko 'petetylle' neutraalimpaa nimikettä seksityöyhteyteen? "Sijaistettava osapuoli"?

Ihmiset voivat kasvaa pitkän suhteen aikana hyvinkin erilaisiksi. Osan se pääsee yllättämään. Vuodet tuovat hormonaalisia muutoksia, kremppoja ja lopulta raihnaisuutta.
Kukin pärjäilee elämän kiertokulussa tavallaan. Osalla seksi tippuu kokonaan pois kauan ennen kumppania.

Olis julmaa pakottaa kumppani elämään ilman seksuaalista läheisyyttä ja vaatia silti  pihtiotemaista uskollisuutta, mikäli ei itse ole kykenevä tai valmis minkäänlaiseen kanssakäyntiin. Olettaen, että kumppani on siisti ja kommunikoiva.

- Asiaa mutkistaa, jos intiimiä läheisyyttä välttelevä on sekä keskustelu- että erotiikkakielteinen, ties mitkä vanhoilliset asenteet ja lukot omaksunut. 

Toki ulkoisen palvelun haku voi näyttäytyä liiton tekohengittämisenä, mut se on enemmän tapaus- ja asennekysymys. Veikkaan useimpien hakevan palvelua salaa, sillä seksityöntekiköiden pelkkä olemassaolo raivostuttaa yhä niin monia (etenkin naisia) eikä palvelunkäyttöä eroteta  (tai osata erottaa  ) peruspettämisestä.

Kaikkien liittojen lopullinen pointti ei olekaan totaalinen pariuskollisuus. Pihtiote voi ajan ja asenteiden höltymisen myötä hellittää!

 Elämä on siitä hienoa, että muuttujia riittää. Harvoinpa kiintymys loppuu sillä sekunnilla, kun toisen penis tai vagina lakkaa olemasta käytettävissä.

Jos yksi kallion lohkeama sammaloituu, vesi patoutuu...ja etsiytyy lopulta muuta reittiä.

Aivan mahtava analyysi, johon voi hyvin yhtyä. Toki hyvää keskustelua muutoinkin. Varmaan usein joutuu pohtimaan vakavasti, miten järkevää on jatkaa parisuhteessa, jossa ei ole kosketusta, lämpöä, erotiikkaa ja seksiäkin. Tämänkaltaisia "järkiavioliittoja" on ainakin varttuuneempaan ikään päässeillä paljon.