Moni Eurooppalainen tyttö tuntuu olevan aika avoimen keskustelun perään. Keskustelukulttuuri on avoimempaa siellä kuin täällä jurossa pohjolassa. Itsekin kyllä kertovat avoimen oloisesti kun esittää vastakysymyksen Aika avoin olen itse.
Uutiset:
-vakkari otetaan itsestäänselvyytenä ja vedetään tapaaminen puolivaloilla läpi, kun oletetaan, että asiakas tulee aina uudestaan, vaikka palvelun taso laskee. Huono päiviä sattuu joskus kaikille, mutta ei liian joka toinen kerta.
-turnausväsymys; ei osaa arvioida omia voimavaroja ja buukataan enemmän asiakkaita, kun pystyy palvelemaan kunnolla päivässä. Varsinkin pitkän turneen loppupuolella ulkkareila palvelun taso saattaa laskea kuin lehmän häntä.
-vakkari otetaan itsestäänselvyytenä ja vedetään tapaaminen puolivaloilla läpi, kun oletetaan, että asiakas tulee aina uudestaan, vaikka palvelun taso laskee. Huono päiviä sattuu joskus kaikille, mutta ei joka toinen kerta.
-turnausväsymys; ei osaa arvioida omia voimavaroja ja buukataan enemmän asiakkaita, kun pystyy palvelemaan kunnolla päivässä. Varsinkin pitkän turneen loppupuolella ulkkareila palvelun taso saattaa laskea kuin lehmän häntä.
Nämä ovat tuttuja ketutuksen aiheita. Tuo vakkarikohta toteutui yhden henkilön kohdalla ja kyseinen tapaus meni vaihtoon. Nykyisin suhtautuminen on aiempaa paneutuvampaa.
Ei mikään neutraali pikkujutustelu hommien jälkeen ärsytä, koski se nyt sitten vaikka työtä tai muuta henkilökohtaisempaa - ainahan sitä voinee itse päättää mitä vastaa jos jotain kysytään mikäli veri ylipäätään kiertää vielä yläpäässä kaiken jälkeen. - Pitää kyllä paikkansa - ja on kai se joskus aikaisemminkin tullut todettua - että monella ulkkarilla on kyllä joskus taipumusta vähän "ladella" kysymyksiä koskien juuri duunia, missä asuu, perhesuhteita tms. - Mutta olen tullut siihen tulokseen että se on heidän tapansa ja kun siihen on tottunut niin sen osaa ottaa semmoisenaan. - Itse harvoin mitään järkevää saan puhuttua, useimmiten pää lyö lopussa tyhjää mikäli kyse on ollut intensiivisemmästä ja pidemmästä (esim tunti) tapaamisesta. Puolen tunnin ajoilla ei liikoja praatailemaan juuri ehdikään.
Onhan näitä, näin palveluntarjoajan näkökulmasta katsottuna.
Yksi mistä en tykkää on se, kun tapaaminen sovittu, mitä halutaan on kerrottu.
Sitten tuntia ennen sessiota tulee viestejä joissa pyydetään eri asustetta, toivotaan lisää jotain, ei halutakaan sitä vaan tätä ja tuota. Toinen Dommekin olisi kiva saada mukaan. ”Miksi et pysty järjestämään sitä. Onhan tässä tunti aikaa.” *huokaus*
Joskus tekisi mieli sanoa Pitäkää tunkkinne. Mä lopetan.
Ylipäätään nämä lyhyellä aikataululla olevat muuttuvat tekijät se mistä en oikein tykkää.
Ehkä palaan tähän ketjuun myöhemmin.
^ Sanopa muuta! Tämä olisi niin paljon vähemmän kuormittavaa työtä, jos voisi ulkoistaa kaiken tuon muille!
Siivoojaa oon kyllä ajatellut. Hipelöin tänään automaatti-imuria kaupassa. Puhelinvaihde ei taitaisi tällä alalla olla laillista Suomessa, ja toisaalta haluan kyllä itse puhua tulevan vieraan kanssa ja kuulla hänen äänensä, ennen tapaamista.
Piti vielä lisätä karvojenpoisto! Se että on aina karvainen kuin kananmuna kaulasta alaspäin vaatii aika paljon tuunaamista ja siihen rasvaukset ja solariumit päälle.