Suomi on hieno maa, eksyksissä, mutta hieno maa. Ja maanhan tekee kansalaiset. Kun seuraa politiikkaa niin kaikki siellä on eksyksissä, pitää jotain tehdä, mutta kukaan ei tiedä mitä. Ja poliitikothan koostuu kansalaisista.
Ratkaisut on olemassa, pitää vaan olla uskoa. Pahintahan ihmiselle on se, että annetaan toivoa, mutta toivo otetaan sitten pois. Mieluummin elää ilman toivoa kuin toivon rippeessä.
Islanti meni konkurssiin vuonna 2009, mutta sitten ihmiset vaan heräsi aamulla, teki aamupalaa ja jatkoivat elämäänsä. Ne kolhut on pikkuhiljaa hävinneet ja siitä syntyi jotain parempaa. Niin kuin filosofia menee, joku antaa filosofian niin se murretaan ja pilkotaan palasiksi ja niistä samoista palasista muodostetaan uusi ehjempi kokonaisuus. Palaset ei miksikään muutu, ne on siellä kokonaisuuden keskellä aina samat, eli ihmiset.
Mukavaa joulunodotusta!