Olen huomannut miten iän karttuminen on muuttanut omaa seksuaalisuuttani.
Lieneekö ikä tuonut ajatuksiin viisautta vai onko kaikki kiinni hormonitasojen muutoksesta, testosteronin tasojen laskusta? Onko luonnonvalinta sillä kannalla, ettei minun iässäni lapsia kannata maailmaan siittää ja säätää halujani lähemmäs yläpäätä kuin alapäätä?
Luonto ei kuitenkaan selkeästi poista haluja sinänsä, rakastan edelleen naisen lämmintä ihoa, tuoksua ja kosketusta. Muutos on tapahtunut ainoastaan libidossa, minulla ei ole enää tarvetta tyydyttää itseäni kolmea kertaa päivässä, eikä hirvittävää pakkoa tunkea itseäni naisen reisien väliin muutamaksi sekunniksi saadakseni tarpeeni tyydytettyä, ei.
Rakastan nyt kiireetöntä läsnäoloa, yksityiskohtien huomaamista, sitä vielä jännittävämpää ”henkisempää seksiä”, joka ei ole samojen halujen tyydyttymistä kuin silloin nuorempana. Vaikka seksi tähtääkin samaan lopputulokseen kuin nuorempana, siis laukeamiseen, niin itse matkasta sinne on tullut ainakin itselleni paljon merkityksellisempää. Samalla tuo matkan kiireettämyys on ainakin itsessäsi herättänyt kaikenlaisia uusia mietteitä, fantasioita, joihin pakonomaisessa tyydytyksen haussa ei olisi ollut aikaa. Voin nyt nähdä itseni selälläni maaten pääni ihanan naisen sylissä, hänen pitäessään toista kättään pääni alla, toisen käden hyväillessä ihoani ja suussani on nöpölleen nouseva nänni. Olisinko parikymppisenä kyennyt tähän? Ehkäpä kaksikymmentä sekuntia ja olisin kaiketi lauennut ilman kosketustakin. Nyt se on osa matkaa…
Yksi osa ikääntymistä on ollut häpeän väheneminen, nyt voin kokea kaikkea sitä mikä ennen oli mahdotonta. Saatan pukeutua naiseksi, saatan rauhassa nauttia kumppanin eturauhashienonnasta, saatan nauttia alistumisesta, sanalla sanoaen olen ikäni takia kokenut seksuaalisen vapautumisen! En tunne häpeää turhista asioista ja en olekaan homoseksuaali (jossa siis ei mitään pahaa) vaikka toivonkin ”matkalleni” tuollaisia ennen niin häpeällisiä asioita.
Onko myös niin että naisenkin luonto muuttuu ruuhkavuosien myötä toiseksi? Moni meistä miehistä on saattanut sen huomata lisääntyvänä vapautena keski-ikäisen naisen seksuaalisuudessa. Onko siinä kyse myös meidän miesten muuttumisesta? Siitä ettemme kulje kikkeli pystyssä hinkkaamassa itsellemme tyydytystä kaiken aikaa ja kaikkialla? Vaan pystymme paremmin tekemään sen matkan huippuun ilman pakonomaisuutta ja itse matkasta nauttien? Uskoisin niin olevan ja oikeastaan kiitän ikääntymistäni tässä asiassa.
Samalla haluan kiittää seksityöläisiä (en halua puhua hupakoista ym.) jotka ovat niin rohkeita ja avarakatseisia että voin heidän kanssaan tuntea itseni hyväksytyksi kaikkine hassuine omituisuuksineni
Rosti