SeksiSaitti
Seksi ja rentoutuminen => Maksullinen seksi => Aiheen aloitti: Vieras0263 - Kesäkuu 03, 2021, 11:26:08
-
Niin, voidaanko meitä asettaa paremmuusjärjestykseen ja kannattaako kilpailla huomiosta toisten kanssa, toisiinsa verraten? Nykyään olen siinä suhteessa havahtunut tilanteeseen, ettei se edes ole järkevää jokaisen omista ja erilaisista taustoista johtuen, koska ne nallekarkit eivät ihmisten elämässä mene tasan. Jokainen on omanlainen individuaaliselta kontekstilta tarkastellen.
Ja sitten miettii asiakaskuntaa. Kullekin turskalle kelpaa omanlainen naisvalikoima. Minulle on aivan ok, jos jotkut eivät esim. ymmärrä minua palveluntarjoana niin kuin jotakuta toista. Se on todellakin ok! :-*
Tiedän taas senkin, että sitten on ne toiset, jotka saattavat aidosti kiinnostua ihastelemaan ja nauttimaan sielukkaasta kosketuksesta ja puhtaasta ihosta omalla kohdallani. Sekin on ok. Olemme jokainen ainutlaatuinen emmekä siksi välttämättä toinen toistaan parempia tai huonompia.
Tunnen sielussani taas tuoreimman egokuoleman merkityksen. Se lakkaa asettamasta ihmisiä paremmuusjärjestykseen. Jokaisellahan meillä ihmisillä on ne omat haasteensa koluttavana elämässään. Minulla on ollut oma kärsimysteni tie, jonka kautta oman kärsimättömän lähtötilanteeni sisäistäen olen pystynyt kasvattamaan elämässäni lopulta kärsivällisyyttä, nöyryyttä jne.
Toivottelen vain teille kaikille saittilaisille oikein ihanaa alkanutta kesää täydellä sydämellä! ❤️💋
-
Jokaisella asiakkaalla on omat paremmuusjärjestyksensä, listat ja tavat valita palveluntarjoaja. Yksikään tyttö ei istu jokaisen makuun ja se on ihan ok.
Vertailu ja kilpailu hampaat irvessä ei kannata. Oman palvelun parantaminen kannattaa. Kollegat ovat minulle voimavara, ei uhka.
Mukavaa kesää sinullekin! 🌺
-
Ei missään nimessä kannata alkaa vertaamaan itseään muihin tässäkään mielessä. Itseään toki voi kehittää ja pitää itsensä hyvässä kunnossa. Jokainen ihminen on omanlaatuisensa hyvine ja huonoine puolineen.
Asiakaskunnassakin jokaisella on vähän erilainen mielikuva mitä on hakemassa ja millaiselta palveluntarjoajalta. Tämä näin turskan näkökulmasta. Ei ole olemassa yhtenäistä näkemysta kuka on paras palveluntarjoaja tai huonoin.
-
Silmien yhteensopivuushan on kaiken a ja o, muulla ei ole hirveästi merkitystä. Tuossa ollaan yhden kaupan kassan kanssa silmäilty. Jännä miten tietyn katseen edessä ei edes havainnoi kroppaa kuten juuri hänen kanssaan on käynyt. Tokihan senkin tsekkasi, mutta vasta kakkosena. Sekin on jännä, että ei mitään hajua onko hänellä edes hampaita ;D
-
Mä en rehellisesti sanottuna nauti mistään kilpailu asetelmista. Kaiken lisäksi, en edes jaksaisi käyttää aikaani vertaillakseni itseäni muihin tällä alalla. Omien epävarmuuksieni takia teen sitä kyllä muissa hommissa jatkuvasti.
Jotenkin kuitenkin koen, että hupakoinnissa asiakkaita riittää kaikille, sillä jokainen meistä on erilainen ja se itsessään on jo alaa rikastava ominaisuus. Se, että pt:itä on monia tuo alalle lisää asiakkaita, jotka etsivät omaa mieltymystään. Etsinnän aikana, he saattavat käydällä muutamalla hupakolla ennen kuin löytävät vakkarin. Tosin, voihan osa asiakkaista haluta kokeilla montaa erilaistakin tyttöä - mikä sekin on mielestäni hyvä asia.
Toki tämän ollessa tietysti vielä sellainen ala, jota ei kovin hyvällä katsota, niin toisaalta ymmärrän myös sen jos kilpailu asetelmaa ja vertailua löytyy.
Itselle suuri tekijä, miksi en vertaile itseäni muihin on se, etten edes oikeastaan halua verkostoitua muiden alalla olijoiden kanssa. - tämä johtuu juuri omasta epävarmuudesta muiden naisten kanssa (aiemmin mainitsemani vertailu, jota siviilissä harjoitan jatkuvasti). Tiedän, että jos verkostoituisin kilpailuasetelma syntyisi pään sisällä.
Toki tämä on vain omaa "sosiaalista vammaisuutta" :D Vaikka monelle näyttääkin siltä, että mulla on hyvä itsetunto ja olen itsevarma, niin se on täysin tilanne sidonnaista ;)
Eli siis yhteenvetona: epävarmat ihmiset vertailee itseään muihin eikä uskalla loistaa omalla tavallaan, koska pelkäävät sen olevan väärin.
Sori, kommentti saattaa paikoitellen olla hieman off topic,mutta anyhow :D
-
Mä en rehellisesti sanottuna nauti mistään kilpailu asetelmista. Kaiken lisäksi, en edes jaksaisi käyttää aikaani vertaillakseni itseäni muihin tällä alalla. Omien epävarmuuksieni takia teen sitä kyllä muissa hommissa jatkuvasti.
Jotenkin kuitenkin koen, että hupakoinnissa asiakkaita riittää kaikille, sillä jokainen meistä on erilainen ja se itsessään on jo alaa rikastava ominaisuus. Se, että pt:itä on monia tuo alalle lisää asiakkaita, jotka etsivät omaa mieltymystään. Etsinnän aikana, he saattavat käydällä muutamalla hupakolla ennen kuin löytävät vakkarin. Tosin, voihan osa asiakkaista haluta kokeilla montaa erilaistakin tyttöä - mikä sekin on mielestäni hyvä asia.
Toki tämän ollessa tietysti vielä sellainen ala, jota ei kovin hyvällä katsota, niin toisaalta ymmärrän myös sen jos kilpailu asetelmaa ja vertailua löytyy.
Itselle suuri tekijä, miksi en vertaile itseäni muihin on se, etten edes oikeastaan halua verkostoitua muiden alalla olijoiden kanssa. - tämä johtuu juuri omasta epävarmuudesta muiden naisten kanssa (aiemmin mainitsemani vertailu, jota siviilissä harjoitan jatkuvasti). Tiedän, että jos verkostoituisin kilpailuasetelma syntyisi pään sisällä.
Toki tämä on vain omaa "sosiaalista vammaisuutta" :D Vaikka monelle näyttääkin siltä, että mulla on hyvä itsetunto ja olen itsevarma, niin se on täysin tilanne sidonnaista ;)
Eli siis yhteenvetona: epävarmat ihmiset vertailee itseään muihin eikä uskalla loistaa omalla tavallaan, koska pelkäävät sen olevan väärin.
Sori, kommentti saattaa paikoitellen olla hieman off topic,mutta anyhow :D
Oli jotenkin hassua kun minulla oli reilu parikymppinen tyttöystävä (ikäero 15 vuotta) niin kun sen paras kaveri laihdutti, niin se tokaisi: "se on laihduttanut jo niin paljon, että tässähän pitää alkaa olla huolissaan kilpailusta"
-
Ei missään nimessä kannata alkaa vertaamaan itseään muihin tässäkään mielessä. Itseään toki voi kehittää ja pitää itsensä hyvässä kunnossa. Jokainen ihminen on omanlaatuisensa hyvine ja huonoine puolineen.
Asiakaskunnassakin jokaisella on vähän erilainen mielikuva mitä on hakemassa ja millaiselta palveluntarjoajalta. Tämä näin turskan näkökulmasta. Ei ole olemassa yhtenäistä näkemysta kuka on paras palveluntarjoaja tai huonoin.
Tämä 😌❤️
-
Ei missään nimessä kannata alkaa vertaamaan itseään muihin tässäkään mielessä. Itseään toki voi kehittää ja pitää itsensä hyvässä kunnossa. Jokainen ihminen on omanlaatuisensa hyvine ja huonoine puolineen.
Asiakaskunnassakin jokaisella on vähän erilainen mielikuva mitä on hakemassa ja millaiselta palveluntarjoajalta. Tämä näin turskan näkökulmasta. Ei ole olemassa yhtenäistä näkemysta kuka on paras palveluntarjoaja tai huonoin.
Tämä 😌❤️
Aamen!
-
Itselle suuri tekijä, miksi en vertaile itseäni muihin on se, etten edes oikeastaan halua verkostoitua muiden alalla olijoiden kanssa. - tämä johtuu juuri omasta epävarmuudesta muiden naisten kanssa (aiemmin mainitsemani vertailu, jota siviilissä harjoitan jatkuvasti). Tiedän, että jos verkostoituisin kilpailuasetelma syntyisi pään sisällä.
Toki tämä on vain omaa "sosiaalista vammaisuutta" :D Vaikka monelle näyttääkin siltä, että mulla on hyvä itsetunto ja olen itsevarma, niin se on täysin tilanne sidonnaista ;)
Eli siis yhteenvetona: epävarmat ihmiset vertailee itseään muihin eikä uskalla loistaa omalla tavallaan, koska pelkäävät sen olevan väärin.
Tosi rohkeasti kirjoitat omista ajatuksistasi! Mun kokemuksen mukaan moni aidosti yllättyy kollegoita enemmän tavatessaan, miten ihan oikeasti me ollaan yleensä ihan tavallisia tyyppejä. Ja totta tosiaan, tosi erilaisia keskenään.
Iso osa on hyvin solidaarisia ja kollegiaalisia - yhden kollegan sanoin, meillä kun ei oikeastaan ole kuin toisemme.
Mä jotenkin kaikesta huolimatta toivon, että jossain vaiheessa uskaltautuisit lähestymään kollegoita, ja löytäisit semmosta seuraa, jossa tuntisit olosi hyväksi. Aika moni meistä on sellaisia, jotka ei siviilissä istu moneenkaan muottiin, mutta kollegoista on löytynytkin hyvin saman henkisiä ihmisiä.
Verkostoitumisessa on paljon hyviä puolia, ja ainakin itselläni nimenomaan verkostoituminen on nostanut itsetuntoa, tuonut itsevarmuutta ja auttanut myös siviilissä. On saanut merkityksellisyyttä ja muita kokemuksia, jotka kantaa myös työn ulkopuolella. Mulla on ollut ikävämpiäkin kokemuksia, mutta niiden jälkeen olen löytänyt vielä läheisempiä ihmisiä. Vertaistuki on mittaamattoman arvokasta, kun paska osuu tuulettimeen, tai on muuten vaan kurja päivä.
Epävarmuus ja vertailuhan tulee yleensä jostain syvältä sisäistetyistä uskomuksista, jotka sitten rajoittaa elämää. Mulla seksityö on muuttanut mun koko elämän juuri osaltaan siksi, että tabuisuuteen ja stigmojen takia tää tekee niin paljon näkyväksi omia kipupisteitä (jos on valmis niitä katsomaan, kaikkeahan voi myös paeta tai jos ei vaan ole valmis). Tämä on antanut mahdollisuuden tutustua itseen ihan uudella tavalla ja ihan eri tulokulmista. Sen, mitä olisin joskus kutsunut epävarmuuden lisääntymiseksi, ymmärrän nykyään olevan esim. itseni suojelua, ja siten siitä on tullut enemmän tiedostettua -> autonomia on lisääntynyt suhteessa omaan elämään. Tämä näin pikku esimerkkinä vain :)
Olisi hassua sanoa, ettei vertailu kannata (vaikka tottahan se on, koska kuten sanottu ettei ole mitään kaikille sopivaa pt:aa), koska jos sitä tekee, sitä tekee. Sen sijaan kannustankin pohtimaan, mitä se antaa? Mihin ongelmaan se antaa itsellä vastauksen? Saako siitä turvaa, kontrollia, mitä? Voisiko niitä asioita saada jotenkin muuten? Jos niitä asioita alkaa antamaan itselleen, väheneekö vertailu? Meidän itsekin ärsyttävimmillä tavoilla ja tottumuksilla on yleensä jokin funktio siinä, että pysymme toimintakykyisinä ja hahmotamme maailmaa. Joskus se kuva maailmasta on alun alkaen vähän vääristynyt, ja pysähtymällä itsensä äärelle sitä kuvaa voi alkaa haastamaan. Haluanko elää tämän näköisessä maailmassa? Miten voisin itse siihen vaikuttaa?
-
Mielestäni palveluntuottajia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Minä käyn esim. sihteerin luona jolta saa aivan ihanaa GFE:ä, mutta häneltä ei saa roolileikkejä.
Toiselta tytöltä saan taas aivan mahtavaa DD/LG:ä mutta häneltä ei saa GFE:ä. Molemmat ihanuudet ovat minulle tärkeitä eikä heitä voi vertailla.
Erilaiset palveluntuottajat tekevät tästä harrastuksesta monipuolisen. Minusta se on tämän elämäntavan suola ja sokeri.
-
Ihan pätevän oloista tekstiä, sillä tosiaan, voiko meitä edes mitenkään paremmuusmielessä verrata edes toisiinsa kovinkaan vakuuttavasti; Jokaisellahan on se oma persoonallinen tyylitaju, tapa tulkita asioita miten nyt kukin tulkitsee. Niin ja jokaisella on se oma musiikkimaku et cetera. ;)
-
Toki tämän ollessa tietysti vielä sellainen ala, jota ei kovin hyvällä katsota, niin toisaalta ymmärrän myös sen jos kilpailu asetelmaa ja vertailua löytyy.
Itseasiassa mä luulen, että se ettei tätä alaa aina hyvällä katsota, oikeastaan vähentää kilpailuasetelmaa ja pikemminkin luo kollegojen kesken sellaista "me vastaan muut" asennetta.
Mä en ole itse kokenut missään niin lämmintä vastaanottoa kuin seksityössä olen saanut toisilta kollegoilta.
Kilpailuhenkisyys on siitä aika kaukana. :)
Jos koskaan vähänkään tuntuu että haluaisit ottaa kontaktia kollegoihin, niin kannustan siihen lämpimästi.
Kun, huolimatta siitä minkä näköinen, ikäinen tai kokoinen on, niin haasteet (ja myös hyvät kokemukset) on kaikille tällä alalla aikalailla samat. On välillä ihan hassua kun tapaa ekaa kertaa jonkun kollegan, kuinka nopeasti juttu alkaa luistamaan. Vaikka mitään muuta yhteistä ei olisi kuin seksityö. Mutta seksityö on aika voimakas yhdistävä tekijä, ehkä juuri se, ettei loppujen lopuksi mun kokemuksen mukaan kukaan muu kuin toinen seksityöntekijä pysty täysin ymmärtämään millaista tämä duuni oikeasti on. Jutut joita joutuu selittelemään ikuisuuksia siviilikavereille ei vaadi kollegojen kesken mitään pohjustusta vaan toinen vain nyökkäilee "että joo, tuttu juttu, noinhan se just menee". On ihana fiilis kun joku tajuaa! :inlove:
-
Jokaiselle löytyy jotakin. Toisen inhokki on toisen suosikki
-
Olet veeras aivan oikeassa. Kaikille löytyy mieleisensä ja onhan niitäkin, jotka vaan ei kaikesta tykkää... kiitos viimeisestä ihanasta hetkestä ja nähdään taas... kerroinkin tuolla toisella foorumilla hetk.....
-
Tottakai laitan palveluntarjoajat valintaa tehdessäni paremmuusjärjestykseen. Omasta näkökulmastani ja kriteereilläni, jotka saattavat vaihdella päivittäin.
Tää on ihan vitun hyvin sanottu
epävarmat ihmiset vertailee itseään muihin eikä uskalla loistaa omalla tavallaan, koska pelkäävät sen olevan väärin.
-
Minulla on aina ollut selkeät ja varsin muuttumattomat kriteerit. Hupakoiden laittaminen paremmuusjärjestykseen käy varsin helposti kun tietää mitä haluaa.
-
Me sammakot olemme tienneet jo kautta aikojen että kaikissa ihmisissä on sekä hyviä että huonoja puolia. Yin ja Yang.
-
Toki tämän ollessa tietysti vielä sellainen ala, jota ei kovin hyvällä katsota, niin toisaalta ymmärrän myös sen jos kilpailu asetelmaa ja vertailua löytyy.
Itseasiassa mä luulen, että se ettei tätä alaa aina hyvällä katsota, oikeastaan vähentää kilpailuasetelmaa ja pikemminkin luo kollegojen kesken sellaista "me vastaan muut" asennetta.
Mä en ole itse kokenut missään niin lämmintä vastaanottoa kuin seksityössä olen saanut toisilta kollegoilta.
Kilpailuhenkisyys on siitä aika kaukana. :)
Jos koskaan vähänkään tuntuu että haluaisit ottaa kontaktia kollegoihin, niin kannustan siihen lämpimästi.
Komppaan kyllä niin 100% mitä Venla ja JennySnow ovat tässä kirjoittaneet ❤ Kollegojen tapaaminen on nimenomaan karistanut multa kaikki fiilikset mistään kilpailuasetelmista, ollaan loppujen lopuksi oikeasti ihan vaan kukin omammelaisia, erilaisia, tavallisia, ja sellaisinaan just hyviä.
-
Ihmisenä en ole yhtään sen parempi kun muut. Hupakkona, en juuri tunne muita hupsuja, niin paha mennä sanomaan mitään. Luultavasti en ole parempi, mutta riittävän hyvä ja kiva, kun se asiakkaille riittää.
Tuota en tajua, että hupakot sanoo olevansa tavallisia. En minä ole tavallinen ja millainen sitäpaitsi on tavallinen.
-
Minäkin olen ihmisille sanonut, että vaikka ihmisenä en olisikaan sen parempi tai huonompi, koska kaikkihan me tehdään virheitä ja opitaan kypsymisen kautta tavalla ja toisella kasvamaan. Niin siitä huolimatta tiedostan samalla, että olen aika kaukana stereotyyppisestä "tavallisesta" tai "normaalista". Parasta on sanoa, että olen kaikkea muuta kuin normaali. Poikkeuksien poikkeus. Neurokirjon ihminen, joka on käynyt nyt tämän sukupuolenkorjausprosessin loppuun, ja joka tykkää samaan aikaan motivoituneesti hoitaa sekä psykologian opintoja että huorata. Plus muu musisointi ja luonnonsuojelu sekä vegaanisuus kaupan päälle. Tai pukeutuminen. Erotun sen verran räikeästi juuri omanlaisella erilaisuudellani ja massasta poikkeavuudella, ettei ole mikään häpeä sanoa olevansa jotakin ihan muuta kuin ns normaali.
Sitähän suuremmalla syyllä nimenomaisesti en katso olevani vertailukelpoinen paremmuusasteikolla toisiin ihmisiin nähden, koska jo :inlove:lähtökohtaisesti vaikutan sen verran erilaiselta kuin muut ja todellakin nautin tästä kunniasta...
...Saada olla se kuka on. :kiss:
-
Jokainen ihminen on omalainen ja ainutlaatuinen sekä yhtä arvokas.
Jos asiakkaan näkökulmasta vastaan esitettyyn kysymykseen olen tavannut vain upeita ihmisiä.
Rehellisesti toki myönnän, että toisten kanssa olen viihtynyt enemmän kuin toisten, mutta yhtään kokemusta en kuitenkaan vaihtaisi ikinä pois.
Kenenkään ei kannata kuvitella olevansa mitenkään erityinen. Sillä kukaan ei ole erityisen hyvä eikä erityisen huonokaan. Joku voi olla porukkansa fiksuin, mutta se ei vielä tee kenestäkään yli-ihmistä. Todennäköisemmin ollaan vain iso kala pienessä lammikossa.
-
Vastataan tähän kun näköjään tätä saittia selailen, pyrin olemaan rehellinen ja asiallinen. Itse en itseä turskaksi kutsu sanan sisältöä tuntematta. Vaikea olla sanoilla leikkimättä, mutta yritän. Asiakkailla on erinäköisiä tarpeita sanon ihan yleisen elämän elämännkokemuksen perusteella. Se tietysti asettaa jo heti eri määreet. Moottoripyörällä ja kaivinkoneella on eri paremmuus määreet vaikka molemmissa on pyörät. Nopea super kyykkypyörä on surkea kaivinkoneena vaikka kyllä silläkin hiekkatiehen kouppia saa tehtyä... jätän jatkamatta jos jollekin ei selvinnyt niin kysyköön. Minulla on omat mieltymykseni ja gfe ei toimi kun joku on korkokengillä mun päällä ja piiskaa. Minusta voin paremmuus järjestykseen laittamisessa puhua vain oman makuni perusteella ja ihan vain valkoisenvyön haltijana maksullisissa käymisen perusteella, ainakin voin kevyesti omassa mielessäni luokitella erittäin hyvä kokemus= uudestaan ihan ok=ei hukkareissu ja ei ollut kivaa=opi katsomaan tarkemmin. Joku josta on muulla kuin Google kääntäjällä tehtyjä arvioita, ei ole minin juttuni. Aivan kuin autot ( en esineelistä on vain vertauskuva) ei kaikki ole samannäköisiä ja värisiä niin makuja on monia ja ulkonäölliset seikat ei minusta merkityksellisiä kunhan ei harhauteta ostajaa. SILLOIN VOI OLLA VAIN HYVÄ KUSETTAJA, joilla voi olla Omat fooruminsa. Sivu huomautuksena Tulen jatkossa kääntymään ovelta, jos ei ole edes tunnistettavissa, enkä ole arvailemaan onko 1985 bikinikuvat ja oven avaaja sama henkilö. Vähän kuin olisin laittavinani täyden summan piirongin päälle? Takaisin, niin mulla on gfe tyylinen pehmeän ihon hivelyn ja illuusion puoliuskottavasti läpivieminen kokonaisuutena se kriteeri millä päätän ostaa uudestaan saman kokemuksen. Jos ostan kokeeksi uutuus jäätelön, enkä pidä siitä, niin en osta sitä uudestaan huomenna. Ulkoiset seikat katson ennen kuin soitan ja loppu arvio tulee ilmi soitanko uudestaan. Niin ja kyse on kuitenkin kahden ihmisen kohtaamisesta, jos olen ylimielinen muikku ja käyttäydyn itse huonosti niin tuskin minulle gfe tyyppinen kokemus kuten itse sen miellän. Ellei jollekin se huonokåytös ole ollut hänen tyttöystäväsä palkkio ha syy että sellaisia ei sen koommin ole ollut. Eivätkä kemiatkaan kohtaa kaikilla ihmisillä, se mistä minä jossain naisessa pidän, voi toiselle olla ärsyttävää ja päinvastoin. Eli minusta se että tekee työnsä hyvin ja pitää kokonaisuuden kunnossa on parempi työssään kuin se joka ei niin tee. Tuli vielä mieleen, että vaikka olisi tosi hyvä päivän alussa, mutta jo ihan poikki ja eikä jaksa enää olla niin mukava/ mukana loppu työpäiväivästä ja vetää sen läpi väkisin irvistellen niin ottaa liikaa asiakkaita tms. Vähän kuin parturista saisi hyvän hiukan leikkauksen ennen puolta päivää ja loppupäivän poistaisi rikkalapiollisen hiuksia sieltä täältä. Ja kun asiakas kehtaisi valittaa, niin näyttäisi lattialla olevaa hiusläjää ja sanoisi etkö dorka huomaa noista hiuksista, että ole leikannut, vai luuletko idiootti että ne vai putosi tuohon mun lattialle. Näin minulla ja jos on vain tarkoitus saada siemenet ulos letkusta niin osaan kyllä ihan itse ne vatkata ulos, ilmaiseksi eikä tarvi lähteä kotoa ajelemaan pitkin suomea. Olen mä sentään useamman danin mustan yön runkkaa. 8)
-
Syökää lääkkeenne, vastatkaa siihen kyselyyn että: Ovatko suomalaiset maailman onnellisin kansa? Joo.
Ja menkää nukkumaan.
-
Kiitos että sanoit, olin juuri soittamaisillani äidilleni ja vanhana ihmisenä on juuri syvässä unessa ja sanoa hei mutsi me en ole (kai) syönyt mun lääkkeitä "Pariisin kevät". Mut nyt laitan vaan textarin et hei hei mutsi mä just söin kun ykx mutiaisen turska ihanasti muistutti ja nyt menen muka nukkumaan, vaikka laitan valot pois ja pidän nukkumisen ääntä ja räppään kännykästä tuhmaa foorumia ja ehkä katson jos löytyis tissi kuvia.
-
Lopeta se Pariisin Kevään kuuntelu ja vedä vaikka Black Sabbathin N.I.B.
Tällä se Suomi rakennettiin tai oikeemmin tuhottiin 90- luvun alkuun.
-
Pariisin Kevät on ihan turha yhtye. Samoin on Zen Cafe.
-
^ Näin on ja Black Sabbath on parempi kuin ne kaikki muut mielialalääkkeet ja Suoumi on maailman onnelisin kansa paska jargoni.
https://www.youtube.com/watch?v=2qinFmrgOZw
-
Ei joskus noita mainittuja olen radiosta autossa kuunnellut, tuli vaan tuo biisi mieleen lääkeitteni oton muistutuksesta ja ihan kuulkaa googlasin että menikö sanat noin? En olisi koko pumppua muistanut. Rauhaa ja puristelkaa itseänne vai mitä se Frank Pappa sanoi? Henkinen, Nikula ja kaikki muut Suomen "äijät" äänestää Suomen takaisin metalli musiikin tahdissako?
-
EI varmaan ole hyvä laittaa uutta ketjua, enkä voi sanoa kuin omalta osaltani. Liittyen hyvyyteen, aikakin itseäni häiritsee voihkiminen nautinnosta jos mun rankataan, sillä olen hyvin varma että pelkkä mun kikkeliin koskeminen ei laita voihkiminen. Sama suihin otossa en hyväile nappulaa. Vähän kuin elokuvissa niin pysyminen mahdollisuuden ja loogisuuden sisällä voi itse leikkiä mukana. Jos elokuvassa juuri tuhannella luodilla kuoliaaksi ammuttu henkilö palaa seuraavassa kohtauksessa ilman selitys mukaan kohtaukseen, niin vaikka olisi parhaat näyttelijät ja kultaiset kamerat. Niin voi pilara muuten hyvä leffaan?
-
Jokaiselle löytyy jotakin. Toisen inhokki on toisen suosikki
Hmmm... Hetkinen? Oliko tuossa juuri silmille pistävä vihjaus siitä, että jokaiselle löytyy samalla myös se omanlaisensa markkinarako...? :inlove: :kiss:
-
Vastaan kaikille yhteisesti ja jokaiselle erikseen:
Toiset vaan on parempia kuin toiset - yritä vaan tulla sen kanssa toimeen.
"Vaikka uskoisit itseesi, voit silti olla aivan paska"
-
"Vaikka uskoisit itseesi, voit silti olla aivan paska"
Tää on aina ollu hauska. Asetelmat muuttuvat kun älykkö joutuu autiolle saarelle ihmisen kanssa jolla ei ole kuin kaksi alkukantaista taitoa. Kalastaa keihäällä ja sytyttää nuotio kivien avulla. Siinä kultturellille runoilija älykölle saattaa tulla nälkä ja se on vittumainen tunne se ;D
-
"Vaikka uskoisit itseesi, voit silti olla aivan paska"
Tää on aina ollu hauska. Asetelmat muuttuvat kun älykkö joutuu autiolle saarelle ihmisen kanssa jolla ei ole kuin kaksi alkukantaista taitoa. Kalastaa keihäällä ja sytyttää nuotio kivien avulla. Siinä kultturellille runoilija älykölle saattaa tulla nälkä ja se on vittumainen tunne se ;D
Eihän vegaanit luonnonsuojelijat edes halua kalastaa, vaikka osaisivatkin. ;D Ne popsivat luonnon antimia eli sieniä ja marjoja. :inlove: Tai muuta suuhun sopivaa. Tai istuttavat saarella kasvavia yrttejä ja tekevät salaatin tai kypsennystä vaativissa tapauksissa keittävät niistä sopan. Osaavat vaikkapa yksin silmät ummessa vain maata paikoillaan ja meditoida sekä elää läsnä tässä hetkessä, jotta aikaan sidotun mielen yksinäisyys ei vaivaa, mikäli saarella ei elä muita ihmisiä. Hyväksyy vain kaiken sellaisenaan kuin on, vaikka tilanne olisi tilanteellisesti "aivan paska", sallien sen itselleen sisimmässään. Tai jos silloinkaan ei selvittäisi, niin tilanne vain hyväksyttäisiin ilman kielteisyydestä aiheutuvaa ylimääräistä henkistä saati psyykkistä kärsimystä. Elämä silti voittaa! ;)
Ja nuotiota voi opetella sytyttämään, mutta ei ole välttämätöntä, mikäli saarella ei ole liian viileää tai jos saarella on sellaista ravintoa, joka ei edellytä kypsentämistä. Mikäli edellyttää, niin akateemikko luonnonsuojelija todennäköisesti osaisi jo valmiiksi tai sitten kekseliäällä ja luovalla alkukantaisellakin tavalla opetella tekemään tulen. Ja tulee toimeen alkuperäiskansoihin kuuluvan yhteisön kanssa saarella, mikäli sellainen löytyy, eli omata yhteisen kielitaidon puutteestakin ystävällisen sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ilman ristiriitoja. Ottaa osaa heidän kanssaan yhteistyöhön, mikäli haluaa olla sosiaalinen, sivitynyt ja suvaitsevainen suvakkihuora, joka ei pidä muita ihmisiä parempina eikä itseään muita parempina. :D
"Vaikka uskoisit itseesi, voit olla paska."
Niin, tiedän sen. Hyväksyn sen. Jokaisella on oma oikeus asettaa paremmuusjärjestykseen haluamallaan tavalla hupakot. Jos kommentin kirjoittanut ei itse arvosta minua paremmuusjärjestyksessään, joku muu saattaa silti arvostaa. Ja minä tiedänkin jo nykyään sen. :kiss:
Ja itseensä uskomisen psykologiasta vielä:
Todellisuudessahan monet ihmiset onnistuvat elämässään ja urallaan paremmin juuri siitä syystä, koska uskovat ja luottavat itseensä. Jos näin ei olisi, tuskin työn jälkikään olisi yhtä toivottavaa kuin silloin, kun uskoo omiin kykyihinsä, vaikka mahdollisuudet olisivatkin rajalliset.
Uskon lisäksi kannattaa varmaankin myös vain hyväksyvällä läsnäololla aina suhtautua asioihin sellaisina kuin ne ilmenevät ja tuomitsematta. Vasta sen jälkeen voi kaikella läsnäolon älyllä toimia täydemmin kuin silloin, jos oma mieli temppuilisi ja olisi samastunut sen temppuiluun ja kärsimykseen.
Myöskin sekin kannattaa hyväksyä, että kaikki muodon tasolla on rajallista. Me vihreät sammakothan tosin tajuamme sen. Eikös vain, Jani? :)
-
"Vaikka uskoisit itseesi, voit silti olla aivan paska"
Tää on aina ollu hauska. Asetelmat muuttuvat kun älykkö joutuu autiolle saarelle ihmisen kanssa jolla ei ole kuin kaksi alkukantaista taitoa. Kalastaa keihäällä ja sytyttää nuotio kivien avulla. Siinä kultturellille runoilija älykölle saattaa tulla nälkä ja se on vittumainen tunne se ;D
Voisi tulla ikävä äitiä😁