SeksiSaitti
Seksi ja rentoutuminen => Maksullinen seksi => Aiheen aloitti: Vieras0263 - Syyskuu 04, 2021, 10:55:27
-
Olen tässä viime aikoina pohdiskellut, miten paljon on ihmistyypistä, sen psyykkisistä tekijöistä, persoonallisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta ja elämänkokemuksesta kiinni, kuinka avoimeksi, uteliaaksi, avarakatseiseksi ja kokeilunhaluiseksi jonkun ihmisen seksuaalisuus voi kehittyä. Onko se joillakin synnynnäistä jo luonnostaan ja onko se joillakin tietynlaisen kypsymisen seurausta, kun oppii tuntemaan mistä pitää, mistä ei ja millaisista asioista voisi syttyä, jos kokeilisi...
Pohdin tätä siitä näkökulmasta, että minulla ainakin elämänkokemus on tehnyt luottavaisemmaksi ja varmemmaksi pitää mieli avoimena uusille kokemuksille ja monipuolisuudelle kuin että se mieli toimisi rajoittuneemmin. Rajoittuneisuus oli toki omalla kohdallani riskinä sen jälkeen, kun minulle oli heikoimpina vuosina tapahtunut ns. "hirveitä" eli oli kaltoinkohtelun kokemuksia. Päätin kuitenkin säilyttää luonteenlujuuteni ja lempeyteni ei-toivotuista kokemuksista huolimatta sitä varten, että voisin yhä nykyäänkin olla ja toimia enemmän avoimin mielin ja avarakatseisuudella kokeilunhaluisesti, sillä siitä ei ole välttämättä sinällään mitään haittaa, kunhan ei ole sinisilmäinen ja levittele omaa persettä kenelle tahansa, josta voisi seurata kaltoinkohtelun kokemuksia, niin kuin minulle joskus taannoin kylläkin kävi. ;D
Lisäksi pohjana avoimuudelle uusia kokemuksia varten toimii se, että olen muillakin elämän osa-alueilla osin luonnostaan ja osin kasvun myötä pyrkinyt mahdollisimman avoimeen ja vilpittömään kommunikaatioon ihmisten kanssa. Sulkeutuneisuus ei ole oikein koskaan ollut se juttuni. Myös seksuaalinen suuntautuminen ihmisiin sukupuolesta riippumatta eli pan-seksuaalisuus on osatekijänä laaja-alaisemmalle kiinnostukselle kokeilla erilaisia asioita. Sekä ennen vaginoplastiaa että myös sen jälkeenkin, (jos vaan sinne asti kunnialla päästään).
Eli yleensäkin asiallisten ja selväpäisten ihmisten kanssa haluan olla avoin ja utelias uusille kokemuksille, jollaisia on kertynyt vuosien aikana melko laajassa skaalassa siihen nähden, mitä jotkut toiset ihmiset voisivat kokea seksuaalisella rintamalla. Siitä huolimatta en koe olevani tippaakaan parempi kuin muut; jotkin kokemukset olisin hyvin voinut jättää kokeilemattakin. :D
Hupakko ei välttämättä unohda hevillä fistauksesta syntynyttä kokemusta, vaikkei sitä olisi edes tarvinnut kokea. Mutta minä olen tyyppiesimerkki siitä, joka saattaa joskus välillä syöksyä tilanteisiin ja miettiä asioita vasta jälkikäteen. Tiedän sen ja nauran itse itselleni toki. :inlove:
Miten muilla tällainen asetelma on näyttäytynyt seksuaalisuuden saralla? Kuulisin mielelläni kommentteja sekä hupakoilta että turskilta, vaikka itse hupakko olenkin. :)
-
Kukaan ei jaksa lukea näitä sinun sadan sivun vuodatuksia.
-
Olen kokeillut alkuperäisellä alapäälläni muutaman kerran elämässäni harjoittaa vaginaalista yhdyntää. Siis nussinut joitakin naisia ja todennut, ettei se oikein antanut mitään tai joillakin kerroilla tuntunut jopa kivuliaalta.
Siksi kastraatio vaginoplastian muodossa on ihan jees, jos ei mitään maailmanloppua kumminkaan tule. Pääsenpähän sen osalta pysyvästi eroon suvunjatkamisvälineistä, joita en tarvitse, jos en näitä erikoisia geenejä välitä pistää vahinkona kiertämään. Sukurasitteiksi tahtoisin niitä joitakin geenejä sanoa, mutta en nyt kumminkaan. ;D
Ja juu, tiedän, että kaltaisillani pre opeilla ja muilla transihmisillä shemaleja unohtamatta on ne omat fanijoukkonsa. En oikein osaa sanoa heidän puolestaan muuta kuin tsemppiä ja että lähtökohtaisesti haluan ymmärtää ihmisiä kuin ihmisiä. ❤️
Ihmisiähän tässä kumminkin kaikki ollaan.
-
Jäi epäselväksi että mitä rajoja tässä rikotaan :laught:
Nuorena Vaari oli aika rajaton, mielyttämishaluinen, palveleva, uhrautuva.... siitä ei seurannut oikeastaan mitään hyvää. Nykyään Vaari on itsekeskeinen hedonisti ja nauttii....NAUTTII
"kun vetelin shemalea perseeseen Espanjassa, kylmällä betonilattialla nuuhkien kokkelia ja kuunnellen kuvaajan ohjeita - lovely blanco toro! Be rough, beeee rough! - mielessäni kävi ajatus - mitä vittua mä täällä teen
-
Röyh...
-
No kait tässä taas näitä vähemmistön rajoja rikotaan. Oikeus olla mitä ikinä haluaakin, vaikka Eiffel torni.
-
Minä rikoin mökillä kesällä rajaa kun pistin naapurin tontilla kasvaneen, kuitenkin 3/4 osaa meikäläisen tontille kaatuneen ison kuusen pölleiksi.
-
UPM on antanut noihin aina luvan. Onhan tuo enemmän gangsta style :headbang:
-
^ Minkä vitun luvan? Hommahan menee lähinnä niin että jos ei se naapuri tajua/ jaksa/ masennukseltaan tms. sitä pysty hoitamaan niin joku muu hoitaa.
Mutta vitut UPM:stä ja se säännoistä. Se masentunut tai muuten itsensä löytänyt naapuri usein kertoo tarinaa tontilta kaadetusta puustaan kylillä suurena aarteena, joka häneltä on varastettu muille lippispäille suurena vääryytenä ja totuutena. Ja näin saadaan aikaan eläämää suurempi asia, jostain vitun puusta. :laught:
-
naapureiden rajariidat kaverilla oli luumupuu sillee että noin 60 % oli sen tontilla. jokavuosi näillä oli kisa
et kunpi kerkee viedä kaikki. tyyppi lähti duunista sano tuo luumuja tänään yllättää naapurin katit meni
pihaan niin naapuri riipi viimesiä.. kun nauramiselta kerkesin sanoin mitäs jos sovitte ensvuonna tietyn
päivän kun keräätte puoliks mutta eihän noin helppoa ratkasua voi tehdä,,,
-
No kait tässä taas näitä vähemmistön rajoja rikotaan. Oikeus olla mitä ikinä haluaakin, vaikka Eiffel torni.
Niin tai oikeus haluta olla joku hullu huomiohuora, jos aikoo seuraavatkin vuodet opiskella ja tehdä töitä ihan hullun lailla. Niin se kait menee se elämän kiertokulku joillakin, minkäs teet.
Rajoja on hyvä rikkoa, mutta ei ehkä kumminkaan raajoja kannata rikkoa. Eikä enää eläessään kannata esim. mitään välirikkojakaan aiheuttaa mukaanlukien oma äiti, jonka kanssa suunnilleen viimeinen vuosi jo rauhallisempaa kuin ikinä eläessään. Kyllähän keskittymishäiriöisen hajamielinen silmä ja rauhaton mielikin lepää. Ja hei mutsi, omat ADHD-tutkimuksetkin etenee. Toivoa on, että saisi vielä hyvänä päivänä reseptinkin tukemaan yli rajojen haluavaa kasvua.
Eli nyt kai niitä raajoja eikun siis rajoja kannattaakin rikkoa hullunkiilto silmissä. Vaikka voisikin jonkun mielestä vetelehtiä ja eläköityä tahi maatua, niin silti rasitusta ja kehittymistä voi yhtä hyvin fanittaa. Ihan jo sängynkin puolella. :headphones:
Hei mitäs kaikkea muuten siellä sängyn puolella voikaan tehdä, jos mitkään riippulukot ja ketjut eivät kokeilunhalua pidättele eikä estynyt persoonallisuus rajoita kulkua, jos ei sellaista edes ole...?
Millaisia variaatioita esim. 69:ssä voisi temppuilla, ettei se tunnu niin samalta ja totutun tutulta? Voisiko jostakin BB-talosta saada lisää jännitettä, jotta leposyke olisi mahdollisimman reipas? Tykkäisin joskus kokeilla tietoisesti, miltä tuntuisi aidosti tietää olevansa tarkkailun alaisena ja silti hässisi ja hyväilisi niin kuin ei välittäisi ollenkaan, että näkikö kukaan. Kai joillakin tarkkaavaisuushäiriöisilläkin saa olla jonkinlaisia tarkkailufantasioita ja roolifetissileikkejä, joita itse ei pidä lainkaan outoina tai sairaina... Mietin vaan.
Ei ole mitään hävettävää, on vain voitettavaa. Eli elkäähän hävetkö, jos henkinen kasvu ilman kärsimystä kiinnostaa. Luotan myös siihen, että kaikki eivät jaksa lukea näitä vuodatuksia saati että joku ymmärtäisi. I'm dealing with that! :sheep: