SeksiSaitti

Seksi ja rentoutuminen => Maksullinen seksi => Aiheen aloitti: Vieras0108 - Marraskuu 27, 2019, 14:45:41

Otsikko: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 27, 2019, 14:45:41
Viime vuosina on puhuttu valtavan paljon naisiin kohdistuvista äärimmäisen ikävistä asioista. #metoo raportit, uutiset kaikenlaisista seksuaalirikoksista ja hyväksikäyttötapauksista jne jne ovat saaneet minut hyvin vihaiseksi ja surulliseksi. Tuollaisiako me miehet todella olemme :( Ei käy kiistäminen, että tämä aiheuttaa omalla kohdallani moraalista ongelmaa maksullisten seksipalvelujen käytössä. Olin pitkän aikaa ostamatta mitään, ja nyt olen hissukseen palailemassa kuvioihin. Vaikka kuinka yritän olla täydellinen asiakas, olen kohtelias, kunnioitan toisen rajoja, teen kaiken mitä pyydetään, en pyydä/vaadi erityiskohtelua, maksan tinkimättä täyden hinnan, enkä missään tapauksessa osta seksiä, jos tilanteeseen näyttää liittyvän mitään viitteitä ihmiskaupasta, niin silti tunnen olevani jonkinasteinen hyväksikäyttäjä.

Ennenkuin joku kommentoi, että sihteerit on alalla omasta halustaan (joidenkin kohdalla asia varmaan onkin näin), niin kysyn kuinka moni sitä työtä tekisi, jos ei tarvitsisi rahaa? Se että seksipalveluja myymällä saa elantonsa ehkä helpommin kuin kaupan kassana, lääkärinä tai vaikkapa yliopiston professorina, ei tarkoita että seksin myynti on vapaaehtoista. Se nyt vaan sattuu olemaan kyseisen henkilön mielestä se helpoin tapa ansaita rahaa. Koska on kysyntää, syntyy myös tarjontaa. Toki me kaikki työelämässä olevat olemme hyväksikäytettyjä, minäkin luovutan aivoni työnantajan käyttöön 150 tunniksi kuukaudessa enkä koe sitä ongelmaksi, päinvastoin. Olisinko nykyisessä työssä, jos en tarvitsisi rahaa? Melko varmasti, mutta minulla onkin käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Toisaalta, yhteenkään aikaisemmista työpaikoista en olisi jäänyt sekunniksikaan ilman taloudellista pakkoa.

Joka kerta kun huomaan ettei sihteeri ole 100% mukana touhussa, tai jos muuten tulee fiilis, että toisella ei välttämättä ole kaikki asiat ihan kunnossa, niin heti alkaa tuntea itsensä hyväksikäyttäjäksi.

Onko kukaan muu miettinyt tällaisia, vai olenko yksin ongelmani kanssa? Mielelläni kuulisin kommentteja myös vastakkaisen sukupuolen edustajilta.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0032 - Marraskuu 27, 2019, 15:29:14
Työtähän tehdään rahan takia ja seksityö, joka ei minun silmissäni millään tavalla eroa jostain muusta työstä, on kaikista tekemistäni töistä helpoin ja tuottavin. Bullshittiä, että kukaan myisi seksiä vain seksin takia, jos muuten vaan haluaisi paneskella, niin halukkaita varmaan riittäisi. Toisaalta, en harrastaisi enkä ajattelisi seksiä lainkaan, jollen myisi sitä. Minun vuoksi ei kenenkään tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, ihan sikana käytän puutteessa olevia miehiä hyväkseni.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Rene - Marraskuu 27, 2019, 15:37:22
hyviä kysymyksiä. en usko että olisin koskaan käyttänyt ketään hyväksi tässä harrastuksessa.
olen yrittänyt kohdella vosuja kuin ketä tahansa naista, ja sen takia ei ole mitään moraalisia
ongelmia tullut.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0024 - Marraskuu 27, 2019, 15:37:27
Jos huomaan että asiakas kokee olevansa osa jotain ongelmaa tavatessaan minut, että alentuva suhtautuminen jotenkin tulee läpi, että raukkaparalla ei ole muita mahdollisuuksia, muuttuu tunnelma etäiseksi.

Syyt myydä seksiä ovat monet, syyt ostaa seksiä myös monet.

Miltä sinusta Wiltzu tuntuisi, jos huomaisit että hutsu kokee sinun olevan ongelmissa, kohtelisi surkimuksena?

Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: TK70 - Marraskuu 27, 2019, 15:40:34
Nimara, olet niin ihanan rehellinen. Sen takia haluan Sinut tavatakin.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 27, 2019, 15:59:16
Miltä sinusta Wiltzu tuntuisi, jos huomaisit että hutsu kokee sinun olevan ongelmissa, kohtelisi surkimuksena?
Surkimuksena ja pelkkänä kävelevänä lompakkona olemiseen olen tottunut vuosien myötä sekä kotona että vieraissa, joten en vaivaa päätäni enää sillä ajatuksella. Äänestän jaloillani ja kävelen muualle.  8)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0140 - Marraskuu 27, 2019, 16:10:27
Et ole osa ongelmaa. Yhteiskunnassa se vika on, kun se ei hyväksy seksin myymistä ja ostamista. Kyllä ne on ihan muut tilanteet pääsääntöisesti, joissa naisia kohdellaan huonosti miesten taholta.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Kuningatar Perse - Marraskuu 27, 2019, 16:13:10
Kyllähän sitä jokainen rahaa tarvitsee, ja jokainen keksii omat keinonsa hankkia sitä. Eikö sitä voisi noin oletusarvoisesti luottaa siihen, että aikuinen ihminen osaa itse arvioida oman kokonaistilanteensa paremmin kuin kukaan muu, ja jos hän on päättänyt seksiä myydä, niin se on asiantuntijan päätös.

Minusta tuntuu ikävämmältä ajatella kaikkia niitä ihmisiä, jotka joutuvat kituuttamaan seksipakotteisissa parisuhteissa, koska ovat niin ihastuneisuuden tai yksinäisyydenpelon sokaisemia, etteivät uskalla kieltäytyä mistään kumppaninsa vaatimuksesta. Se tuhoaa ihmisen. Minä sentään olen täysin tyytyväinen omiin asiakassuhteisiini niin kauan kuin palveluistani maksetaan itse määräämäni hinta ja minua kohdellaan kuin elävää ihmistä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0043 - Marraskuu 27, 2019, 16:15:58
Yhteiskunnassa se vika on, kun se ei hyväksy seksin myymistä ja ostamista.
Koska tää laki on astunut voimaan?
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0140 - Marraskuu 27, 2019, 16:20:25
Yhteiskunnassa se vika on, kun se ei hyväksy seksin myymistä ja ostamista.
Koska tää laki on astunut voimaan?

Varmaan arvasitkin, etten puhunut laista. Iso osa ihmisistä ei hyväksy seksin myymistä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: NinniNeiti - Marraskuu 27, 2019, 16:21:26
Tuossa aloittajan tekstissä tehdään nyt aika paljon oletuksia. :D

Minulla kuten monilla muillakin tytöillä on muitakin ammatteja kuin tämä, eli oikeastaan mitään taloudellista "pakkoa" ei tähän työhön ole (pystyn hyvin elättämään itseni siviilitöillä). Toisaalta en myöskään suostu rahan takia repimään itseäni tai rajojani tässä tai muussakaan työssä vaan mulle oma hyvinvointi menee edellä.

Miksi sitten teen tätä työtä? Mulla on tavoitteita ja unelmia mihin raha auttaa ja koen tämän alan erittäin mielekkääksi tavaksi tienata ajallisesti tehokkaasti (mulla jää aikaa treeneihin, itseni kehittämiseen, sosiaaliseen elämään, meditointiin jne). Mä osaan tehdä tätä hommaa siten että voin nauttia tästä itsekin. Mä oon tarkka ketä/milloin ja minkä verran tapaan ja panostan hyviin vakioasiakkaisiin. Se on mulle toiminut hyvin.

En usko et tulen tätä loputtomasti tekemään (elämäntilanteet tuppaa muuttumaan), mutta tässä vaiheessa elämää ja tässä elämäntilanteessa en mahtavampaa tapaa tienata oikein keksi :D
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0068 - Marraskuu 27, 2019, 16:24:06
^^
Eikä ostamistakaan. Koko tää skene on iso tabu vielä tänä päivänäkin.
Hupakot lajitellaan narkkari laatikkoon ja turskat epätoivoisiksi aikamies pojiksi.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 16:42:52
Hei.

Iso kiitos aiheesta. Tosi ajankohtainen kuten aina. Oon tästä paljon puhunut vuosikaudet omissa pienissä ympyröissäni. Vaatii hullusti rohkeutta puhua niiden ulkopuolella. Musta on todella kunnioitettavaa kun joku joskus uskaltaa kyseenalaistaa seksibisneksen illuusioita ja rohkenee puhua ihan oikeista ongelmakohdista seksibisneksessä. Ja ennen kaikkea kuunnella ja ymmärtää, jopa hyväksyä ne.

Saako täällä siis kritisoida prostituutiota inhorealistisella tyylillä?

No tässä varalta *TRIGGER WARNING* herkimmille, ja niille jotka ei kestä kuulla perinteisestä moniongelmaisuudesta. Olen ihan vakavissani nyt että älkää lukeko tätä tekstiä saatikka sen linkkiä, jos ette hyväksy prostituutiobisneksen varjopuoliakin. Todennäköisesti suurin osa asiakaskunnasta ei jaksakaan tätä lukea, mutta ihmisyydestä kiinnostuneemmat ehkä. Elämää ja sen brutaalimpaakin puolta enempi nähneet ja ei-niin-helpolla hätkähtävät, olkaatte te hyvät. Teksti sisältää siis pari tositarinaa ja linkin mun tuttavani tyrkyttämään artikkeliin.

Mun ystävä, tai ei se ole ylintä ystävyyttä vaan lähinnä kuin sisaruutta lapsuudesta asti, eli mun totaalinen arkkivihollinen samoilta kulmilta, kuomani ja kaimani, taakkani ja turvani, ja henkilö jonka kanssa ollaan hyvinkin erottamattomat hyvässä ja pahassa, kirjoittaa enkuksi artikkeleita kokemuksistaan prostituutiossa (ei-kutsumusammattilaisena). Ne on jotain annettavaa perinnöksi, jotain mitä jättää jälkeensä. Siis ihan omasta näkövinkkelistään ja siitä erosta mitä prostituutio on ulospäin vs. sisäpiirissä. Ja HUOM: erilaisissa sisäpiireissä! Mulla ja kirjoittajalla on hyvin samanlaiset taustat, mm. lapsuuden, prostituutiohistorian ja addiktiohistorian suhteen. Kirjoittaja on siis suomalainen, ei kutsumusammattilainen, vaan kuuluu hiljaiseen enemmistöön jolla on melko monimutkaiset syyt prostituutioonsa. Mä ymmärrän häntä harvinaisen hyvin, ja mä tiedän että hän kirjoittaa purkaakseen sitä taakkaa minkä ongelmallinen lapsuus, addiktiot ja prostituutio on kasanneet.

Mä olen tuntenut muunlaisia seksityöläisiä kuin ns. eliitin. Mä en tunne hyvin eliittiä. Mulle muunlainen prostituutio on tutumpaa, sekä omakohtaisesti että vierestä läheltä seurattuna. Mukaan lukien ne narkomaanimiehet, entiset ystävämme ja puolisommekin, jotka joskus elossa yhä ollessaan, rikollisen elämäntapansa ohessa myös myivät seksipalveluja miehille huumeita vastaan, mm. eräässä ihan supisuomalaisessa pikkukaupungissa jonka nimeä en mainitse, sillä kyse on tosiaan pikkukaupungista jossa on yhä pienet piirit. Naisista ja lapsista puhumattakaan. Kauppa kävi, myös pienet paritusringit pyöri huumeiden voimalla. Se mitä asiakas näkee ja kokee on lähes aina eri kuin mitä palveluntarjoaja näkee ja kokee. Illuusio voi oikeastikin olla joskus äärimmäisen taidokas, jos asiakas haluaa siihen tosissaan uskoa.

Seksibisnes on kokonaisuudessaan todellakin epäeettinen.

Tää armas vihulaiseni kirjoittaa mm. Nordic Model -sivulle (kyllä, abolitionistien sivulle) siitä syystä, että kokee että ne on enää ainoita jotka välittää myös hänen kokemistaan prostituution varjopuolista. Osa seksityöntekijöistä kääntää selkänsä ongelmille ja niistä puhumiselle. Usein syyllistetään niitä joiden taustat on erit kuin omat. Koska ei vain ymmärretä, mikä on ymmärrettävää. Helposti lytätään huonommaksi. Kutsutaan marginaali-ilmiöksi. Esillä julkisuudessa on useimmiten vaan ihmiskauppa vs. täysin vapaa valinta. Kuitenkin melko moni meistä on jossain keskellä sitä todella laajaa spektrumia. Ja se kohta missä milloinkin ollaan, voi vaihdella vuosien, vuosikymmenten aikana.

Mä en läheskään kaikissa asioissa nosta hattua tälle mun rakkaalle viholliselleni eli tälle kirjoittajalle, mutta se mitä aina ihailen on tuo vahva tahto kertoa totuus, ja rohkeus kertoa se. Itse en uskaltaisi. Moniko meistä yleensäkin kaunistelee lähes kaiken, peittelee ongelmiaan? Ihan siis jo muutenkin kuin markkinointitarkoituksessa.

Ne jotka sanoo ”Listen to Sex Workers!”, mää olen samaa mieltä. Mutta mulle se tarkoittaa myös niitä seksityöntekijöitä jotka kritisoi seksibisnestä kaikin puolin epäeettiseksi, monenlaisen epätasa-arvon kärjistymäksi, kokonaisuudessaan tai omissa kokemuksissaan. Ei pitäisi kuunnella pelkästään eliittiä joka toisinaan haluaa nähdä sen kaiken vain ruusunpunaisin aurinkolasein. Toki niitäkin pitää kuunnella, mutta muistakaa huorarkia.

Meitä on monilla taustoilla, ja ne taustat ei aina näy päällepäin yksilössä. Syy miksi tämä on niin monimuotoinen joukko ihmisiä? Osa tekee ns. vapaan valinnan (syystä tai toisesta), osan valinta on peräisin samoista lähtökohdista kuin miestemme valinnat ryhtyä vaikkapa taparikollisiksi. Ja kaikkea maan ja taivaan välillä. Syyt on harvoin todella yksioikoiset. Mutta älkää lytätkö niitä jotka ei sovi kutsumusammattilaisten narratiiviin. Kaikki me ollaan selviytyjiä omalla tavallamme.

Niin ja se viimeisin artikkeli abolitionistien sivutolla, vain rohkeimmille lukijoille (eli uusi *TRIGGER WARNING*!!):
https://nordicmodelnow.org/2019/11/22/open-letter-to-all-the-sex-buyers-everywhere/
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0029 - Marraskuu 27, 2019, 17:08:02
Yhteiskunnallisessa keskustelussa kaikki seksityötä tekevät naiset (miehistä ei kukaan puhu, vaikka heitäkin on) niputetaan yhteen ja lyödään heille jokin huume-, mielenterveys- tai sosiaalinen ongelmalappu otsaan. Ja tässä lähtöasetelmassa mennään usein metsään.

Kuten monet palveluntarjoajat ovat tässä tuoneet ilmi, raha tulee seksityöstä suhteellisen vähäisellä ajallisella panostuksella eikä alalle vaadita esim. pitkää koulutusta, kuten monissa muissa hyväpalkkaisissa ammateissa. Olen parilta suositulta hupakolta kuullut, mitä alalla voi tienata, vaikka ei tekisi esim. 5-päiväistä viikkoa, ja kyllä siinä monen firman johtajatkin jäävät toiseksi. Omalla tulotasollani voin elää mukavasti, mutta pitää jo hiukan laskeskella, paljonko sinne hupakoihin voi (ja kannattaa) rahaa kantaa. Näin ollen en koe itse olevani hyväksikäyttäjä, ainakaan taloudellisessa mielessä.

Mutta varmaankin se rahan teon ”helppous” tuo alalle myös naisia, jotka ovat huonossa sosiaalisessa asemassa. Ei ole esim. kunnollisia siviilitöitä tarjolla tai koulutuspohja on jäänyt jostain syystä huonoksi ja tulot mataliksi. Joissakin tapauksissa kyse saattaa olla esim. päihteiden käytön rahoittamisesta, mutta tällöin ongelma on ehkä syntynyt jo ennen ”alanvalintaa”. Siviilitöitä kun ei voi aineissa tehdä.

Oma lukunsa ovat entisen itäblokin tytöt, joista osa on esim. opiskelijoita (toki suomalaisiakin opiskelijoita löytyy). Johonkin tsekkiläisen marketin kassaan verrattuna Suomessa vetäisee viikossa huoraamalla muutaman kuukauden palkan. Tuskinpa ne tytöt tänne tulevat ihan vain siksi, että me keski-ikäiset äijät olisimme jotenkin niin ylivertaisia seksikumppaneita.

Kun prostituutiosta tai seksityöstä keskustellaan yhteiskunnallisena ilmiönä, tulisi siis erottaa erilaiset alan toimijat joillain kriteereillä, eikä niputtaa kaikkia alan ympärillä pyöriviä ilmiöitä yhteen, pahaksi ja moraalittomaksi leimattavaan nippuun. Hyväksikäyttöä kun esiintyy monilla aloilla. Vaikkapa rakennusalalla, ravintola-alalla tai parturi-kampaamoissa. Ihmisille ei makseta kunnon palkkaa, lomia ei juuri ole ja potkut tulevat enemmän kuin herkästi.

Omaan omaantuntoonsa voi hyvin vaikuttaa valitsemalla palveluntarjoajansa oikein, samoin kuin vaikkapa rakennusalalla. Palvelu on parempaa, kaupan ehdot ovat reilut ja saatetaanpa palveluista maksaa jopa verotkin Rinteen hallituksen iloksi.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0140 - Marraskuu 27, 2019, 17:24:13
Mikään ala ei ole ongelmaton tietenkään. Mutta onko se seksityön syytä, jos seksityöntekijän mielenterveys ei kestä? Kuitenkin on olemassa seksityöntekijöitä, jotka tekevät sitä ihan omasta halustaan. Kuten minä esimerkiksi, enkä kerro tätä markkinointisyistä. Ja toisaalta joka alalla on olemassa työpaikkoja, joissa menee helposti mielenterveys.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0032 - Marraskuu 27, 2019, 17:29:03
^^^
Harmi sinun ja ystäväsi puolesta J-R. Seksinmyynti ja narkkaripoikaystävä/päihteet/mielenterveys- tai elämänhalintaongelmat eivät tosiaan ole hyvä yhdistelmä. Pitää muistaa, että seksityö ei noita ongelmia aiheuta, mutta jos on ongelmainen jo alunperinkin, niin seksinmyynti todennäköisesti pahentaa tilannetta. On sivustoja, joilla mm. tarjotaan seksipalveluita huumeita tai pöllöpillereitä vastaan.
Turhaan ei sanota, että seksityöntekijän tärkein pääoma on korvien välissä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Jimmy-setä - Marraskuu 27, 2019, 17:31:44


Niin ja se viimeisin artikkeli abolitionistien sivutolla, vain rohkeimmille lukijoille (eli uusi *TRIGGER WARNING*!!):
https://nordicmodelnow.org/2019/11/22/open-letter-to-all-the-sex-buyers-everywhere/
Tämä oli todella mielenkiintoinen kirjoitus. Olen miettinyt usein ihan samaa, kun luen vaikka rapsaa, jossa kehuttiin ulkonäköä ja panoa, mutta kuitenkaan ei ollut oikein hyvä tapaaminen, koska esimerkiksi maksetun ajan jälkeen palveluntarjoaja menikin puhelimelle ja panojen aikana tuntui, että palveluntarjoaja ei nauttinut tai osannut leikkiä tyttöystävää riittävän hyvin. On nuo aika kovia vaatimuksia kuitenkin, kun kyse on maksullisesta seksistä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Turskapappa - Marraskuu 27, 2019, 17:34:47
Viime vuosina on puhuttu valtavan paljon naisiin kohdistuvista äärimmäisen ikävistä asioista. #metoo raportit, uutiset kaikenlaisista seksuaalirikoksista ja hyväksikäyttötapauksista jne jne ovat saaneet minut hyvin vihaiseksi ja surulliseksi. Tuollaisiako me miehet todella olemme :(
Mustalaiset ovat rikollisia hevoskauppiaita ja somalit sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä. Minä en lähtisi tällaisiin keskusteluihin. Vaan ihmettelen miksi miehet saisi yleistää? Kerropa se minulle.

Minä kannan vastuun omista tekemisistäni. Minä en esimerkiksi töissä vaadi seksiä ylennyksestä tai lääpi harjoittelijatyttöjä. Minä käyn huorissa. Ei minulla ole tarvetta.

Lainaus
Ei käy kiistäminen, että tämä aiheuttaa omalla kohdallani moraalista ongelmaa maksullisten seksipalvelujen käytössä. Olin pitkän aikaa ostamatta mitään, ja nyt olen hissukseen palailemassa kuvioihin. Vaikka kuinka yritän olla täydellinen asiakas, olen kohtelias, kunnioitan toisen rajoja, teen kaiken mitä pyydetään, en pyydä/vaadi erityiskohtelua, maksan tinkimättä täyden hinnan, enkä missään tapauksessa osta seksiä, jos tilanteeseen näyttää liittyvän mitään viitteitä ihmiskaupasta, niin silti tunnen olevani jonkinasteinen hyväksikäyttäjä.
Miksi ihmeessä? Tämä ei oikein avaudu.
Lainaus
Ennenkuin joku kommentoi, että sihteerit on alalla omasta halustaan (joidenkin kohdalla asia varmaan onkin näin), niin kysyn kuinka moni sitä työtä tekisi, jos ei tarvitsisi rahaa? Se että seksipalveluja myymällä saa elantonsa ehkä helpommin kuin kaupan kassana, lääkärinä tai vaikkapa yliopiston professorina, ei tarkoita että seksin myynti on vapaaehtoista. Se nyt vaan sattuu olemaan kyseisen henkilön mielestä se helpoin tapa ansaita rahaa.
Tämä on melkoisen löperöä argumentointia. Kenellä oikeasti on kutsumus siivoojaksi? Sitä tehdään koska siitä saa rahaa hieman vähäisemmälläkin koulutuksella. Silti sinä et ole ollenkaan huolissasi heistä. Osa huorista punnitsee päässään, että haluavatko he tehdä kovalla vaivalla rahaa siivoamisella kun huoraamalla samassa ja käytännössä pienemmässä ajassa tienaa paljon rahaa. Ei huorana toimiminen ole heille pakko. En kiistä alalla vallitsevia ongelmia hyväksikäytön suhteen, mutta kaikki eivät ole sen kohteena.

Lainaus
Koska on kysyntää, syntyy myös tarjontaa.
Miksi tätä toistellaan aina prostituution yhteydessä, mutta kukaan ei mieti asiaa esim. kiinalaista safkaa tarjoavien ravintoloiden kohdalla, vaikka niistä moni on jäänyt kiinni ihmiskaupan uhrien hyödyntämisestä.
Lainaus
  Toki me kaikki työelämässä olevat olemme hyväksikäytettyjä, minäkin luovutan aivoni työnantajan käyttöön 150 tunniksi kuukaudessa enkä koe sitä ongelmaksi, päinvastoin. Olisinko nykyisessä työssä, jos en tarvitsisi rahaa? Melko varmasti, mutta minulla onkin käynyt hyvä tuuri työpaikan suhteen. Toisaalta, yhteenkään aikaisemmista työpaikoista en olisi jäänyt sekunniksikaan ilman taloudellista pakkoa.
Niinpä. Minä olen vakavasti viime aikoina pohtinut eläkkeelle jäämistä kun alkaisi olla taloudellisia mahdollisuuksia sille. Pidän työstäni, mutta aina siinä on tuota riiston tuntua.

Lainaus
Joka kerta kun huomaan ettei sihteeri ole 100% mukana touhussa, tai jos muuten tulee fiilis, että toisella ei välttämättä ole kaikki asiat ihan kunnossa, niin heti alkaa tuntea itsensä hyväksikäyttäjäksi.
Milla on töissä r-kioskilla. Palkka on ihan paska ja työtunteja vähän. Milla rakastaa surffailua ja parhaat aallot ovat Australiassa. R-kioskin palkalla ei Australiaan matkusteta. Milla päättää alkaa myymään persettään. Hän ei ole uhri. Silti voi käydä niin.... anteeksi seuraava! Sinä et vaan Millan mielestä ole maailman paras panokumppani, mutta hän on valmis kestämään sen kun surffaaminen nyt vaan niin kivaa. Millä ihmeen logiikalla sinä tällöin olisit riistäjä?

Lainaus
Onko kukaan muu miettinyt tällaisia, vai olenko yksin ongelmani kanssa?
MInusta sinun ajatuksesi on hyvä esimerkki miten käy kun jokin painostusryhmä toistaa julkisuudessa omaa agendaansa kerta toisensa jälkeen. Porukka vaan lähtee mukaan diskurssiin.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 17:45:19
Hei.

(tähän olikin tullut väliin vastauksia mutta lueskelen ne myöhemmin....siirryn itse takavasemmalle vielä keskustelusta mutta siis...tämäntähän vielä ehdin kirjoittaa.)

Otin siis esiin itselleni tuttuja ongelmakohtia, joita usein peitellään, käännetään yksittäistapauksiksi, jne. En tosiaan tahdo kiistää myöskään seksityöstä nauttimista. Jokaisen kokemus on arvokas!

Mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat, alaikäisenä aloitettu prostituutio (peruskoulun keskeyttämine jne.), syrjäytyminen ja jumittuminen, ne on osalle meistä ollut iso kimppu monimutkaisia syitä prostituutioon, ja toisaalta sitten myös seuraus kestää siinä työssä. Se on rankka ala, ja rankempaa se on varmastikin niille jotka ei sitä haluaisi tehdä.

Ymmärrän hyvin, ja tiedän että ns. kutsumusammattilaisia on. Aktivisteja on. Mutta liiallinen ongelmien peittely aiheuttaa toisinaan nimenomaan selviytyjien lyttäämistä ja vaientamista, luovuttamista. Siksi varmaan eri tyyppiset prostituoidut ovat yhä liikaakin eri piireissään, vaikka globaalimmin ajatellaankin jo tuota yhteistyön ja seksibisneksen ongelmienkin myöntämisen tarpeellisuutta. Se olisi meille kaikille seksityöntekijöille hyödyksi, tulla kuulluksi tasa-arvoisina ihmisinä tilanteistamme riippumatta, ilman vähättelyä.

Seksibisnes (prostituutio- ja pornobisnes isoina tekijöinä) on omasta mielestäni nimenomaan kokonaisuutena epäeettinen. Yksilötason valinnat ei sitä automaattisesti ole.

Mutta ajattelin jättää tuon viestini sellaisille joita aihe kiinnostaa, erilaiset kokemukset, erilaiset ajatukset.
Koitan tukea nyt arkkivihollistani. Itselläni ei tosiaan, kuten mainitsin, riitä vielä rohkeus paljoa aiheesta puhua. Ongelmien myöntäminen on itse kullekin haastavaa. Eli itse en ole vielä ns. kypsä tuon laajemmin purkamaan omia näkemyksiäni. Tiedostan toki niiden olevan vain se yksi osa prostituutiota ja seksibisnestä, mutta juurikin se usein maton alle lakaistu osa. Haluaisin auttaa kamuani ja samankaltaisia saamaan myös äänensä kuulumaan toisten äänten rinnalle.


Kuitenkin, toivotan paljon työn iloa sekä jaksamista ja hyviä vointeja kaikille Ladyille tälläkin palstalla!  :-*
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Pioneeri - Marraskuu 27, 2019, 17:58:36
Turha Suomisihteereitä ainakaan on sääliä tai pohtia syvemmin.

On toki raskas työ, myönnän. Mutta korkea kysyntä on luonut tilaisuuden jopa keski-iän ylitäneille naisille Suomessa myydä palveluitaan melko korkeaan hintaan.

Mites jos Pena 40 v. 100 kg kalju ja vähän sinnepäin yrittäisi myydä palveluita? Aika hiljaista.

Mutta siis korostan että työ on henkisesti etenkin varmasti raskasta, mutta vapaaehtoista rahakasta valintaa.



Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Turskapappa - Marraskuu 27, 2019, 18:09:58
Hei.
Moi
Lainaus
Iso kiitos aiheesta. Tosi ajankohtainen kuten aina. Oon tästä paljon puhunut vuosikaudet omissa pienissä ympyröissäni. Vaatii hullusti rohkeutta puhua niiden ulkopuolella. Musta on todella kunnioitettavaa kun joku joskus uskaltaa kyseenalaistaa seksibisneksen illuusioita ja rohkenee puhua ihan oikeista ongelmakohdista seksibisneksessä. Ja ennen kaikkea kuunnella ja ymmärtää, jopa hyväksyä ne.
Kamalasti ihmettelen olettamusta, että vaatisi rohkeutta kritisoida seksibisnestä. Luepa lehtiä. Ei niissä muuta tehdäkään kun kritisoidaan. Myönteisesti suhtautuvat artikkelit ovat todella vähissä. Mistä sinä luulet johtuvan, että juuri kukaan tähän touhuun osallistuva ei osallistu keskusteluun omalla naamalla ja nimellä riippumatta siitä onko huora vai turska?

Lainaus
täällä siis kritisoida prostituutiota inhorealistisella tyylillä?
En ole ylläpitäjä, mutta eikös tämä ole keskustelufoorumi niin eiköhän tuo onnistu.
Lainaus

No tässä varalta *TRIGGER WARNING* herkimmille, ja niille jotka ei kestä kuulla perinteisestä moniongelmaisuudesta. Olen ihan vakavissani nyt että älkää lukeko tätä tekstiä saatikka sen linkkiä, jos ette hyväksy prostituutiobisneksen varjopuoliakin. Todennäköisesti suurin osa asiakaskunnasta ei jaksakaan tätä lukea, mutta ihmisyydestä kiinnostuneemmat ehkä. Elämää ja sen brutaalimpaakin puolta enempi nähneet ja ei-niin-helpolla hätkähtävät, olkaatte te hyvät. Teksti sisältää siis pari tositarinaa ja linkin mun tuttavani tyrkyttämään artikkeliin.
Juu juu. Ei me koskaan olla kuultukaan mistään varjopuolista. Tämä on ihan uutta.
Lainaus
Mun ystävä, tai ei se ole ylintä ystävyyttä vaan lähinnä kuin sisaruutta lapsuudesta asti, eli mun totaalinen arkkivihollinen samoilta kulmilta, kuomani ja kaimani, taakkani ja turvani, ja henkilö jonka kanssa ollaan hyvinkin erottamattomat hyvässä ja pahassa, kirjoittaa enkuksi artikkeleita kokemuksistaan prostituutiossa (ei-kutsumusammattilaisena). Ne on jotain annettavaa perinnöksi, jotain mitä jättää jälkeensä. Siis ihan omasta näkövinkkelistään ja siitä erosta mitä prostituutio on ulospäin vs. sisäpiirissä.
Tällä forkalla aika monella on kokemuksia prostituutiosta myyjän tai ostajan roolissa.
Lainaus
Kirjoittaja on siis suomalainen, ei kutsumusammattilainen, vaan kuuluu hiljaiseen enemmistöön jolla on melko monimutkaiset syyt prostituutioonsa.
Enemmistö? Mihin väitteesi perustuu?

Lainaus
Mukaan lukien ne narkomaanimiehet, entiset ystävämme ja puolisommekin, jotka joskus elossa yhä ollessaan, rikollisen elämäntapansa ohessa myös myivät seksipalveluja miehille huumeita vastaan,
En edes tiedä mistä huumeita saisi niin en voi ostaa huumeilla seksiä. Arvaan, että narkkaritytöt joutuvat antamaan pillua huumediilerille, mutta tämä enemmän tai vähemmän liittyy huumepiireihin ja sen lähipiiriin.
Lainaus
Kauppa kävi, myös pienet paritusringit pyöri huumeiden voimalla. Se mitä asiakas näkee ja kokee on lähes aina eri kuin mitä palveluntarjoaja näkee ja kokee. Illuusio voi oikeastikin olla joskus äärimmäisen taidokas, jos asiakas haluaa siihen tosissaan uskoa.
Eli nyt yrität väittää, että kaikki huorat ovat narkkareita etkä kerro tätä vain omasta hyvin kapeasta näkökulmastasi
Lainaus
Seksibisnes on kokonaisuudessaan todellakin epäeettinen.
Nyt uskottelet, että sinun ja ystäviesi kokemuksen pohjalta voit tuomita koko bisneksen. Mietipä vielä kertaalleen.
Lainaus
Tää armas vihulaiseni kirjoittaa mm. Nordic Model -sivulle (kyllä, abolitionistien sivulle) siitä syystä, että kokee että ne on enää ainoita jotka välittää myös hänen kokemistaan prostituution varjopuolista.
Höpö höpö. Valtaosa julkisuudesta suhtautuu prostituutioon ja seksiä ostaviin asiakkaisiin todella kielteisesti. Mennäänpä muuten huumeongelmaan. Miksi siinä uskotaan, että huumeita ostavia ei pitäisi rangaista? Suomessa edelleen rangaistaan, mutta myyjä saa kovemman tuomion. Nordic model huumeongelmaan voisi olla, että tuomitaan ostajat. Ei myyjiä. Ei myyntiä ilman kysyntää.
Lainaus
Osa seksityöntekijöistä kääntää selkänsä ongelmille ja niistä puhumiselle. Usein syyllistetään niitä joiden taustat on erit kuin omat. Koska ei vain ymmärretä, mikä on ymmärrettävää. Helposti lytätään huonommaksi. Kutsutaan marginaali-ilmiöksi. Esillä julkisuudessa on useimmiten vaan ihmiskauppa vs. täysin vapaa valinta.
Eikös Nordic model juuri perustu tälle ajattelulle eli halutaan uskoa, että myyjä on aina uhri. Ei nähdä spektriä kokonaisuudessaan. Ja etkös sinäkin nyt vähän syyllistä niitä, jotka eivät ole huumeiden takia bisneksessä?

Lainaus
Mä en läheskään kaikissa asioissa nosta hattua tälle mun rakkaalle viholliselleni eli tälle kirjoittajalle, mutta se mitä aina ihailen on tuo vahva tahto kertoa totuus, ja rohkeus kertoa se. Itse en uskaltaisi. Moniko meistä yleensäkin kaunistelee lähes kaiken, peittelee ongelmiaan? Ihan siis jo muutenkin kuin markkinointitarkoituksessa.
Minä itse kirjoitan nimimerkillä omista lähtökohdistani. Sinun ystäväsi kertoo nimimerkillä omista lähtökohdistaan. Valoitamme samaa ilmiötä eri näkökulmista eikä kummallakaan ole koko totuutta.
Lainaus
Ne jotka sanoo ”Listen to Sex Workers!”, mää olen samaa mieltä. Mutta mulle se tarkoittaa myös niitä seksityöntekijöitä jotka kritisoi seksibisnestä kaikin puolin epäeettiseksi, monenlaisen epätasa-arvon kärjistymäksi, kokonaisuudessaan tai omissa kokemuksissaan. Ei pitäisi kuunnella pelkästään eliittiä joka toisinaan haluaa nähdä sen kaiken vain ruusunpunaisin aurinkolasein. Toki niitäkin pitää kuunnella, mutta muistakaa huorarkia.
Eniten ihmettelen käsitystäsi, että uhreja ei kuunnella. Luetko lehtiä?
Lainaus
Meitä on monilla taustoilla, ja ne taustat ei aina näy päällepäin yksilössä. Syy miksi tämä on niin monimuotoinen joukko ihmisiä? Osa tekee ns. vapaan valinnan (syystä tai toisesta), osan valinta on peräisin samoista lähtökohdista kuin miestemme valinnat ryhtyä vaikkapa taparikollisiksi. Ja kaikkea maan ja taivaan välillä. Syyt on harvoin todella yksioikoiset. Mutta älkää lytätkö niitä jotka ei sovi kutsumusammattilaisten narratiiviin. Kaikki me ollaan selviytyjiä omalla tavallamme.
Kaikin puolin tarvitaan kuuntelua. Arvostan, että kirjoitat tänne, mutta mielestäni myös sinun pitäisi kuunnella toista osapuolta. Nyt olet samaan aikaan katkera siitä, että eri osapuolia ei kuunnella, mutta haluat uskotella sinun ja vain sinun kertovan totuuden bisneksestä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 18:26:50
Hei Turskapappa!

Anteeksi lyhyt vastaus, mutta tässä on nyt varmasti molemmin puolin väärinkäsityksiä, tekstien tulkinnoissa. Tarkoitin että omissa piireissäni (seksityöntekijöiden piireissä) on usein vaatinut rohkeutta esittää kritiikkiä alaa kohtaan. Toki nyt sitä on alettu sallia enemmän ja enemmän, koska sen on huomattu olevan tärkeä osa yhteisöä/yhteisöjä. Kyllä ainakin ihmiskaupan uhreista löytyy lehtijuttuja paljon, kirjoitinkin tuosta lyhkäsesti. Tarkoitin tosiaan meidän piireissä, ei pelkästään näillä foorumeilla, vaan myös ihan seksityöntekijöiden kanavilla joissa olin ennen, ja olen yhäkin vaikka vähän harvemmin. Osa ymmärtää ja tukee, heille iso kiitos.

Pahoittelut huonosta ilmaisustani ja jos aiheutin kiihtuymystä sen vuoksi, uneton yö takana joten ei taida kirjoittaminen sujua. Katkeraksi tai veemäiseksi en omaa tekstiäni tarkoittanut.
Olen vähän paniikkihäiriöinenkin eli jännitän foorumikirjoittelua : ) Pahoittelut.

Rauhallista iltaa sinulle!  :)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Turskapappa - Marraskuu 27, 2019, 18:31:35
Tämä kokemasi kohtelu todennäköisesti johtuu siitä, että seksityötä tekevät kokevat yleisen julkisuuden kohtelevan heitä aina uhreina. Kun sinä omasta kokemuspiiristäsi tulevana - ihan oikeisiin kokemuksiin perustuen - lähdet samaan diskurssiin, se aiheuttaa vastarintaa. Kumpikaan ei välttämättä ole väärässä, mutta dialogi on aina vaikeaa.

Jatketaan joskus. Minä keskustelen mielelläni.

Rauhallista iltaa sinullekin!
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 18:44:28
Kiitos, ja kiitos myös ymmärryksestä  :)


Linkitän tähän vielä etäystäväni uusimman artikkelin, joka on varmasti tuon lähiystäväni/arkkiviholliseni artikkeleita myönteisempi, ja siis sen vastaanottokin on varmasti vähän ymmärtäväisempi täällä.

Arvostan tämän(kin) seksityöntekijän kokemuksia tosi paljon, ja hän on tukenut mua ihan älyttömästi muutaman vuoden ajan. Kannattaa lukea!

https://bluntlymag.com/sex-work-sex-trafficking-and-the-complex-gray-area-in-between/?fbclid=IwAR3lo5BBZhViIiOhZDUTOCSLR6VaiIdtMWTC2-az6f3N2HFgEzfSmNb1vNg

Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 27, 2019, 18:57:12
Vaan ihmettelen miksi miehet saisi yleistää? Kerropa se minulle.
Ei ollut tarkoitus yleistää, toiset ovat saman yleistyksen tehneet jo ennen minua, tuo oli vain havaintoni vallitsevasta ilmapiiristä. Olisi kannattanut jättää koko lause pois, myönnettäköön.

Ettei pelkästään miehiä syytetä, niin kevennyksenä lisään oman tarinani #metoo listaan. Jouduin tässä taannoin lääkärivastaanotolla naispuolisen +50v lääkärin peppuraiskaamaksi, kun menin valittelemaan ruoansulatusvaivoja. Oman käsitykseni mukaan tuseerauksen jälkeen olon ei kuuluisi olla samanlainen kuin sörkän suihkuosastolta palattua. Leidi totesi vielä munaa puristellessa, että tulipa eturauhanenkin tutkittua samaan hintaan :o. En valita, olipahan tuo taas uusi kokemus, tosin bucket listan ulkopuolelta.

Miksi ihmeessä? Tämä ei oikein avaudu.
No sen kun tietäisi. Ehkäpä juuri mainitsemasi ulkopuolisen painostusryhmnän syöttämän agendan takia.

Ehkäpä siksi kun on ollut GFE:n vastaanottavana osapuolena 2 tuntia ja nuori, sanoinkuvaamattoman kaunis sihteeri on tehnyt sananmukaisesti hiki päässä töitä koko ajan saadakseen minut laukeamaan käyttäen vuoronperään kaikkia aukkojaan ja asentoja mitä repertuaarista löytyy. Sitten kun siitä tajunnan räjäyttävästä orgasmista vihdoin toipuu ja saa silmänsä auki ja näkee sihteerin pyyhkivän mällejä tukastaan ja rinnoiltaan ja ties mistä, niin pakostakin tulee morkkis siitä ettei vastaavaa nautintoa ikinä pysty tuottamaan toiselle (99.9% todennäköisyydellä, empiiristen tutkimuksien perusteella yhden desimaalin tarkkuudella laskettuna). Mikään määrä sileitä seteleitä ei pysty tuota korvaamaan. Tytön sanat "Oli tosi kivaa ja toivottavasti nähdään taas pian" ei paljoa vähennä morkkista, päinvastoin. Ja kunnon hyväksikäyttäjätyyliin samaa nautintoa on saatava uudelleen ja uudelleen viikosta toiseen.

Miksi tätä toistellaan aina prostituution yhteydessä, mutta kukaan ei mieti asiaa esim. kiinalaista safkaa tarjoavien ravintoloiden kohdalla, vaikka niistä moni on jäänyt kiinni ihmiskaupan uhrien hyödyntämisestä.
Lopetin kyllä nepalilaisissa ravintoloissa käynnin heti kun väärinkäytökset tuli julkisuuteen. Hupakoissa käyntiä en ole vielä pystynyt lopettamaan.


MInusta sinun ajatuksesi on hyvä esimerkki miten käy kun jokin painostusryhmä toistaa julkisuudessa omaa agendaansa kerta toisensa jälkeen. Porukka vaan lähtee mukaan diskurssiin.
Tämä oli kyllä hyvä havainto!
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Tiia - Marraskuu 27, 2019, 18:58:01
Osa seksityöntekijöistä kääntää selkänsä ongelmille ja niistä puhumiselle. Usein syyllistetään niitä joiden taustat on erit kuin omat. Koska ei vain ymmärretä, mikä on ymmärrettävää. Helposti lytätään huonommaksi. Kutsutaan marginaali-ilmiöksi.

Kurja kuulla, että sun kokemus on tämä.

Toisaalta sama pätee ihmisiin laajemminkin: monilla on vaikeuksia suhtautua muiden ongelmiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin. Köyhyyttä, päihdeongelmia ja esimerkiksi mielen haurautta saatetaan pitää yksilön omien valintojen seurauksina tai laiskuutena tms. Ilmiö ei siis liity vain seksityöhön. Empatiaa ja ymmärrystä puuttuu muuallakin.

Ja kääntäen: tässä skenessä on paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää taustojen ja myös ongelmien moninaisuutta! Kuulevia ja näkeviä ihmisiä löytyy myös FTS Finland -verkostosta ja Pro-tukipisteeltä.


Aloittajan kysymykseen pari lisähuomiota:
- se, että kysyt asiaa itseltäsi ja pohdit, voisitko toimia jotenkin vielä eettisemmin, kertoo sinusta hyvää
- seksityön kenttä on sukupuolittunut ja seksityön arki kertoo vääjäämättä monia asioita myös vallitsevasta sukupuolijärjestyksestä, mutta jos tämän kentän yrittää redusoida pelkäksi miehet vs. naiset -jutuksi, menee metsään ja monta yksityiskohtaa ja ihmistä jää näkemättä
- seksipalveluita ostavat muutkin kuin miehet, ja Suomea suuremmissa maissa on myös (nais)kollegoita, jotka elättävät itsensä tarjoamalla palveluita vain naisille
- tämän aiheen voi halutessaan ihan hyvin ottaa puheeksi myös palveluntarjoajan kanssa, ja katsoa, millainen keskustelu siitä syntyy

> Ja tuosta viimeisestä pointista pieni hyppäys tuonne linkin taakse eli NMN-sivuston tekstiin. Abolitionistien argumentointiin vastaaminen olisi minusta täyttä ajanhukkaa, mutta vilkaisin tekstiä ja pari asiaa tekisi mieli nostaa sieltä mukaan tähän keskusteluun:

1. Seksityöntekijät eivät ole ainoita, joiden ammattiin kuuluu tavalla tai toisella tunnetyö. Aihe on arkipäivää hyvin laajasti hoiva- ja hoitoaloilla, varhaiskasvatuksessa, terapiatyössä jne. Jokainen psykoterapeutti on myös emotionaalisesti läsnä asiakastaan varten, rahan takia. Tai jos lainataan seksityövastaista kieltä toisaalle, niin myös jokainen lastentarhanopettaja "esittää" olevansa kiinnostunut hoitolapsistaan ja näiden hyvinvoinnista, "näyttelee" empaattista hoivaajaa. Koska hänelle maksetaan siitä.

(Ja seksityöntekijä voi olla tarjoamatta GFE-palvelua, jos haluaa minimoida tunnetyön. Samaa ei voi sanoa tunnetyöstä monella muulla alalla.)

2. Tekstin kirjoittaja arvelee, että noin 80 prosenttia niistä asiakkaista, joille hän on suoraan kertonut inhoavansa seksityötä, haluaa silti jatkaa hänen asiakkainaan. Nyt myönnän, että olen ymmärrykseni ja uskoni rajoilla. Mun on todella vaikea nähdä, millaisessa todellisuudessa tämä menisi Suomessa näin. Haluaisin vilpittömästi kuulla lisää, jos jollakulla muulla on sama kokemus. Millaiset asiakkaat haluavat tietoisesti tavata palveluntarjoajaa, joka inhoaa työtään? Sanoisin, että he (if any) ovat (tämän ketjun aloittajan sijaan) osa ongelmaa.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 27, 2019, 18:59:24
Vaan ihmettelen miksi miehet saisi yleistää? Kerropa se minulle.
Ei ollut tarkoitus yleistää, toiset ovat saman yleistyksen tehneet jo ennen minua, tuo oli vain havaintoni vallitsevasta ilmapiiristä. Olisi kannattanut jättää koko lause pois, myönnettäköön.

Ettei pelkästään miehiä syytetä, niin kevennyksenä lisään oman tarinani #metoo listaan. Jouduin tässä taannoin lääkärivastaanotolla naispuolisen +50v lääkärin peppuraiskaamaksi, kun menin valittelemaan ruoansulatusvaivoja. Oman käsitykseni mukaan tuseerauksen jälkeen olon ei kuuluisi olla samanlainen kuin sörkän suihkuosastolta palattua. Leidi totesi vielä munaa puristellessa, että tulipa eturauhanenkin tutkittua samaan hintaan :o. En valita, olipahan tuo taas uusi kokemus, tosin bucket listan ulkopuolelta.

Miksi ihmeessä? Tämä ei oikein avaudu.
No sen kun tietäisi. Ehkäpä juuri mainitsemasi ulkopuolisen painostusryhmnän syöttämän agendan takia.

Ehkäpä siksi kun on ollut GFE:n vastaanottavana osapuolena 2 tuntia ja nuori, sanoinkuvaamattoman kaunis sihteeri on tehnyt sananmukaisesti hiki päässä töitä koko ajan saadakseen minut laukeamaan käyttäen vuoronperään kaikkia aukkojaan ja asentoja mitä repertuaarista löytyy. Sitten kun siitä tajunnan räjäyttävästä orgasmista vihdoin toipuu ja saa silmänsä auki ja näkee sihteerin pyyhkivän mällejä tukastaan ja rinnoiltaan ja ties mistä, niin pakostakin tulee morkkis siitä ettei vastaavaa nautintoa ikinä pysty tuottamaan toiselle (99.9% todennäköisyydellä, empiiristen tutkimuksien perusteella yhden desimaalin tarkkuudella laskettuna). Mikään määrä sileitä seteleitä ei pysty tuota korvaamaan. Tytön sanat "Oli tosi kivaa ja toivottavasti nähdään taas pian" ei paljoa vähennä morkkista, päinvastoin. Ja kunnon hyväksikäyttäjätyyliin samaa nautintoa on saatava uudelleen ja uudelleen viikosta toiseen.

Miksi tätä toistellaan aina prostituution yhteydessä, mutta kukaan ei mieti asiaa esim. kiinalaista safkaa tarjoavien ravintoloiden kohdalla, vaikka niistä moni on jäänyt kiinni ihmiskaupan uhrien hyödyntämisestä.
Lopetin kyllä nepalilaisissa ravintoloissa käynnin heti kun väärinkäytökset tuli julkisuuteen. Hupakoissa käyntiä en ole vielä pystynyt lopettamaan.


MInusta sinun ajatuksesi on hyvä esimerkki miten käy kun jokin painostusryhmä toistaa julkisuudessa omaa agendaansa kerta toisensa jälkeen. Porukka vaan lähtee mukaan diskurssiin.
Tämä oli kyllä hyvä havainto!
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 19:12:45
Espoolaisrouvalle vielä: Kiitos ystävällisyydestä :)

Pro-tukipiste on todella hyödyllinen ja mua on siellä aina hyvin palveltu! Toivoisin että joskus tulevaisuudessa jokin sellainen olisi kohtuullisen lähellä omaa asuinkuntaani, mutta etäapua olen aina tarvittaessa saanut. Kollegoissakin on onneksi jonkin verran niitä jotka pystyy samaistumaan ja ymmärtämään : ) Laitoinkin tuohon tuon ulkomaalaisen etäystäväni artikkelin liittyen juuri tähän ns. harmaaseen alueeseen prostituutiossa.


Ps. Tiedän tosiaan ne prostituutiopolitiikkakeskustelut eri malleista. Itse en niihin niinkään ota kantaa, aiemmin otin kyllä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 27, 2019, 20:56:43
Selasin nyt uusiksi nämä vastaukset itelleni (ja aloittajallekin toki), ja kiitos niistä kaikille, erityisesti ymmärryksestä tällasta "vastarannan kiiskeä" kohtaan. Haluan vielä painottaa (ettei jäänyt epäselväksi) että mä ymmärrän ja kunnioitan täysin kaikkien lähtökohtia seksityöhönsä siis noin periaatteessa, vaikken täysin omakohtaisesti tietenkään voiskaan ymmärtää eri ihmisten erilaisia kokemuspohjia, kuvitella voin. Mutta koskaan en ole jättänyt kuuntelematta erilaistakaan kollegaa, vaikka sen käsityksen kai tuosta sai (?) kun väsyneenä kirjottaa niin tärkeimmät unohtuu, kai. Aiemmin toimin paljon dekriminalisaation puolesta, nyttemmin en enää ole ottanut kantaa, kun muut ajatukset päässä. Tuo maininta siksi että joku saattoi käsittää että otan tässä poliittisesti kantaa prostituutiomallin suhteen itse. Mut en suinkaan. Kunnioitan jokaista seksityöntekijää, taustoista ja mielipiteistä huolimatta. Ihan hyvä varmaankin että herätti keskustelua vaikken olekaan kova keskustelija. : )
 
Nimaralle erikseen vielä että puhut asiaa: silloin kun vaan pää on kunnossa ja energiat kohdillaan niin seksityö luistaa. Ja jos ei ole (vaikka sitten kausittainkin vaan), seksityö pahentaa tilannetta julmasti.
...Ja Nimaralle vielä, mun on pakko sanoa, kun en ole aiemmin päässyt sanomaan, että kun oon seuraillut vuosikausia näitä muutamia foorumeita, niin olen jotenkin aina salaa ihaillut nimenomaan sun temperamenttisyyttä ja oman tiesi kulkemista koska mä samaistun osittain tuliseen luonteeseen ja tietynlaiseen itsepäisyyteen.
: )


Mutta. Mä jään tänne omiin "piireihini" nyt, auttamaan tuota kuomaani jos pystyn, sillä on selkeästi pahemmat hetket kuten artikkeleistaankin voi jo päätellä.

Katsellaan siis myöhemmin ehkä.
Mukavaa iltaa arvon Ladyt ja Herrasmiehet toki myös :)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Kenobi - Marraskuu 27, 2019, 23:59:59

rahakasta valintaa.

Ei kaikille ::)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0029 - Marraskuu 28, 2019, 00:41:00
Tällä forkalla monet molemmin puolin aitaa sentään pohtivat eettisiä valintojaan parisuhteiden, maksuseksin ynnä muun asiaan liittyvän suhteen. Ei ole meillä hätää, moraalisestikaan.

Mutta missä on rahaa, siellä on myös seksiä. Eettistä tai epäeettistä: https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4f783743-66cd-4333-9e1c-73751e216027
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: naut1skelija - Marraskuu 28, 2019, 02:41:46
Elän siinä uskossa, että Suomessa kun tapaat hupakon, jonka profiili/ilmoitus on fiksu. On vastassa 95% todennäköisyydellä vapaasta tahdostaan toimiva hupakko. Joka asettaa omat ehdot, ja kun asiakas on niihin sitoutunut tapaaminen tapahtuu.

Mielestäni tuo kuullostaa aika huippu ammatilta. jos näin voi sanoa. Oikeastaan, jossain mielessä joskus harmittanut hupakointiin tutustuttua, että en syntynyt naiseksi. Ja ei en koe itseäni millään muotoa naiseksi enkä transuksi :D. Mutta jos olisin syntynyt naiseksi, veikkaan, että olisin huora. Ylpeä sellainen.

Sitä vastoin nyt teen liikaa töitä liian pienellä korvauksella, ja laskeskelen, milloin on varaa sijoittaa itseen ja hupakon unelmien täyttymiseen ja käydä visiitillä.

Mukavana ajatusleikkinä voisikin silti pohdiskella, että mikäli alkaisi esiintyä transvibaa siihen suuntaan, että haluaisin ryhtyä naiseksi. Niin olisikohan kysyntää yli 2metriselle fitnessvartaloiselle seksipommille :D "Törötisuinen blondi kaupungin korkeimmilla koroilla 215cm pitkä (koroilla)" XD
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 28, 2019, 07:46:37
Suurkiitokset kaikille, tuli paljon uusia näkökulmia aiheeseen. Muutamiin viesteihin tekisi mieli vielä kommentoida, mutta jätän kommentoimatta ettei keskustelu lähde aivan tangentin suuntaan!
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0028 - Marraskuu 28, 2019, 16:20:21
Itse seksin myyminen ei ole se ongelma, joka aiheuttaa hyväksikäyttöä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia, vaan se on pikemminkin seurauksena noista. Toki sitten, kun siihen seksin myymiseen on ryhtynyt, ruokkii se noita asioita ja sitten ollaan noidankehässä.

Kuten Espoolaisrouvakin sen totesi, niin iso ongelma on juurikin nuo seksinostajat, jotka palaavat samalle palveluntarjoajalle, vaikka olisivatkin tietoisia tämän huonosta jamasta ja/tai haluttomuudesta tehdä ko. hommia. Se, mitä näiltä ostajilta toivoisi, on, että he ohjaisivat henkilön avun piiriin tai edes ilmoittaisivat hänestä avuntarjoajille. Nythän tätä ei missään nimessä tapahdu, koska ostajat pelkäävät itse joutuvansa poliisin kynsiin - Suomessakin, vaikkei täällä edes ole tuota "Ruotsin paskapersemallia".

Kuinka mahtavaa olisikaan, jos olisi todella matala ja helppo kynnys ilmoittaa ihmiskauppaepäilyistään viranomaisille (anonyyminä, ofc), ja näin saataisiin mm. ostajien avustuksella rikollisrinkejä kiinni ja uhrit pelastettua! Ilmoitukseen voisi riittää vain pienen pieni epäilys ja huoli, kuten vaikka se, että palveluntarjoaja oli poissaoleva, ei hymyillyt, hoputti tulemaan tai heitti ulos jo 10 minuutin kuluttua, vaikka tunnista oli maksettu. Siis jokin sellainen syy, joista täälläkin vähän väliä jaksetaan valittaa. (Ettehän käy toista kertaa tällaisella työntekijällä, pliis.)

Mutta eei, vaikeutetaan ennemmin uhrien oloja lisää kieltämällä ostaminen kokonaan. Siinäpä sitten arpovat hengellään, milloin tulee taas seuraava pahoinpitelijä tai varas, ja hoitavat ruhjeet ja murtuvat aivan itse, näkymättömissä "kunnon kansalaisilta", ja mikäli erehtyvät hakemaan apua terveydenhuollosta tai poliisilta, niin tulevat pahoinpidellyiksi ja -kohdelluiksi uudestaan, koska ovat vain "likaisia huoria", "yhteiskunnan pohjasakkaa", "ihmisroskia".

Siis vittu. Valoja päälle nyt!
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0220 - Marraskuu 29, 2019, 09:24:12
Hyviä ajatuksia Sin1! Muutamaan kohtaan ihan vaan vähän kommentoin. Niin ja kiitokset aloittajalle ja J-R:lle, kun rohkeasti toitte näkemyksiänne esiin. Luin artikkelin tuon J-R:n laittaman linkin takaa, eikä ainakaan mulle jäänyt mitään "trollioloa" siitä. Minusta se oli aika rehellistä kuvausta yhden seksin myynnillä toimeentulonsa hankkivan ihmisen arjesta ja elämänkaaresta.

Tuosta, että itsensä myyminen ei aiheuttaisi mielenterveysongelmia itsessään, on kyllä toisenkin tyyppisiä tutkimustuloksia olemassa. Samoin, kuin muissakin ammateissa, joissa stressaavassa ympäristössä joutuu jatkuvasti sulkemaan persoonansa varsinaisen toiminnan ulkopuolelle (ne muut: poliisit, lääkärit, sairaanhoitajat, palomiehet, sotilaat...), on tunnistettu riski joutua kärsimään jossain vaiheessa PTSD:stä.

Stressiähän aiheuttaa jo sekin, että ei koskaan voi varmuudella tietää minkälainen uusi asiakas astuu ovesta sisään. Se on yksi asia, johon ei oikeasti voi omalla käyttäytymisellään kovin paljon vaikuttaa, vaikka seksityöntekijät mielellään usein väittävät aivan päinvastaista. Mutta kun ei voi. Se asiakkaan luonne paljastuu vasta sitten, kun se on päästetty ovesta sisälle. Tiedän tapauksia, joissa asiakkaan käyttäytyminen täyttää heittämällä raiskauksen tai jopa törkeän raiskauksen tuntomerkit. Ja kuten itsekin kirjoitit "Siinäpä sitten arpovat hengellään, milloin tulee taas seuraava pahoinpitelijä tai varas, ja hoitavat ruhjeet ja murtuvat aivan itse, näkymättömissä "kunnon kansalaisilta". Juuri näin. Valitettavasti. Vaikea uskoa, että Suomessakaan olisi yhtä ainutta pitempään alalla toiminutta prostituoitua, joka ei olisi tähän asiaan jossain vaiheessa törmännyt.

Toinen juttu, johon on pakko ottaa kantaa, on tuo idea alhaisesta ihmiskauppaepäilyn ilmoittamiskynnyksestä. Minusta kuulostaa teidän ammatinharjoittajien näkökulmasta aika pelottavalta, jos "Ilmoitukseen voisi riittää vain pienen pieni epäilys ja huoli, kuten vaikka se, että palveluntarjoaja oli poissaoleva, ei hymyillyt, hoputti tulemaan tai heitti ulos jo 10 minuutin kuluttua, vaikka tunnista oli maksettu". Että, jos ei jaksa hymyillä asiakkaalle, niin saisi pelätä, että poliisit tulevat koputtelemaan ovelle ihmiskauppaepäilyilmoituksineen. Toivottavasti ei näin. Ehkä riittäisi se, että yhteiskunta tunnustaisi seksin myynnin oikeaksi ammatiksi ja että poliisi ja oikeuslaitos ottaisivat tosissaan ammattiharjoittajaan kohdistuneet väkivaltaisuudet.

Mielestäni tässä ketjussa ei kukaan myöskään ollut vaatimassa seksin oston kriminalisointia. Käsitin, että aloittajalla oli huoli omasta roolistaan ja vastuustaan ja muutama komppaaja nosti toimintaan liittyviä mahdollisia negatiivisia puolia ja riskitekijöitä esiin. Eikä tämä kirjoitukseni ollut missään nimessä minkäänlainen "hyökkäys" sinua tai mielipiteitäsi vastaan, vaan keskustelun jatkumoa, johon otin joitakin aineksia kirjoituksestasi.

Nämä aiheet eivät tietenkään ole kauhean miellyttäviä ja kivoja ja ymmärrän, että näistä kaikkein mieluiten vaiettaisiin täällä "myynninedistämisfoorumilla", mutta eivät ne silti siitä mihinkään katoa ja mielestäni olisi tärkeää ja arvokasta, että asiakkaat ja raskaan työn tekijät voisivat täällä jollakin tavalla yhdessä näitä asioita käydä läpi ja niistä keskustella. Mihin aloittaja mielestäni pyrkikin. Uskon, että tuloksena olisi inhimillisyyden lisääntyminen tässä lajissa ja seksityöntekijöiden arvostuksen kasvu.

Valoa, voimaa ja varjelusta kaikille seksin ammattilaisille. Turskille jäitä hattuun ja vähän pöksyihinkin.
Ollaan ihmisiksi!


Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Tiia - Marraskuu 29, 2019, 10:18:53
Minusta kuulostaa teidän ammatinharjoittajien näkökulmasta aika pelottavalta, jos "Ilmoitukseen voisi riittää vain pienen pieni epäilys ja huoli, kuten vaikka se, että palveluntarjoaja oli poissaoleva, ei hymyillyt, hoputti tulemaan tai heitti ulos jo 10 minuutin kuluttua, vaikka tunnista oli maksettu". Että, jos ei jaksa hymyillä asiakkaalle, niin saisi pelätä, että poliisit tulevat koputtelemaan ovelle ihmiskauppaepäilyilmoituksineen.

Minusta ei kuulosta ollenkaan pelottavalta. Minusta kuulostaisi inhimilliseltä ja välittävältä, jos kynnys tarkistaa, onko kaikki ok, olisi mahdollisimman matala.

Seksin myyjä ei ole rikollinen. Ei vaikka olisi alaikäinen tai ihmiskaupan uhri tai parituksen kohde. (Ja kyllä, toki osa meistä välttelee veroja, mutta se on tässä kontekstissa täysin sivuasia.)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 29, 2019, 11:03:26
Minusta ei kuulosta ollenkaan pelottavalta. Minusta kuulostaisi inhimilliseltä ja välittävältä, jos kynnys tarkistaa, onko kaikki ok, olisi mahdollisimman matala.
Teoriassa hyvä, mutta todellisuudessa te ette muuta ehtisi tekemään kuin selittelemään poliisille kaiken maailman perättömiä ilmiantoja. Joka ikinen kusipää turska, joka ei pääsisi tapaamaan teitä haluttuun aikaan ja mieleisellään hinnalla (=ilmaiseksi), tekisi perättömän ilmiannon ihan vain kiusanteon vuoksi. Puhumattakaan parittajista, jotka yrittäisivät sabotoimalla saada kilpailijat pois markkinoilta.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Kuningatar Perse - Marraskuu 29, 2019, 11:08:21
Olen samaa mieltä siitä, että asiakkailla olisi hyvä olla matala kynnys ilmaista huolensa palveluntarjoajien tilanteesta, mutta samalla poliisin ja muiden auttavien tahojen täytyisi osata käsitellä tällaiset tilanteet yhtenäisen linjan mukaan rauhallisesti ja järkevästi, toiminnan perustuen faktoihin eikä ennakko-oletuksiin.

En tosin tiedä, onko pelkkä hymyilyn puute järkevä syy epäillä palveluntarjoajan itsenäisyyttä, siihen en ota kantaa. Mutta joka tapauksessa, minulle ei ainakaan olisi mikään ongelma avata oveani poliiseille ja jutella heidän kanssa työstäni, jos se tarkoittaisi sitä, että ihmiskauppaan saataisiin puututtua tehokkaammin. Voisin ihan mielelläni näyttää, että hallinnoin yhteydenpitovälineitäni yksin ja että kaikki tienaamani raha päätyy yksin minun käytettäväkseni, keittelisin samalla vaikka kahvit ja lopuksi toivottaisin hyvät päivänjatkot.

Sen kanssa minulla kuitenkin olisi ongelma, jos poliisit, jotka ovat jo päättäneet napata "takanani toimivan ihmiskauppaajan", rynnäköisivät ovestani sisään kuukausittain, takavarikoisivat tietokoneeni ja puhelimeni, jäljittäisivät asiakkaitani kuulusteltaviksi, ronkkisivat pankkitietoni ja mitä vielä, ja sitten kun eivät löytäisi mistään mitään todisteita rikollisuudesta, niin he vetoaisivat nuoreen ikääni tai diagnoosiepäilyyn, ja passittaisivat minut jonnekin uhrien ja vähäosaisten kuntoutus- ja raiteilleenpalautuslaitokseen näkemään, mitä hyvä elämä oikeasti on.

EDIT: ^ Wilzu, se on aika selvää että tässä työssä ollaan alttiina häiriköinnille. Jos seksityöntekijän tilanne kartoitettaisiin kertaalleen järkevästi ja huolellisesti, ja todettaisiin että aihetta huoleen ei ole, niin sitten toivottavasti osattaisiin ilmoittaa ilmiantojen tehtailijalle, että hän saa sakot poliisin työn häiritsemisestä.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0108 - Marraskuu 29, 2019, 13:07:50
Jos seksityöntekijän tilanne kartoitettaisiin kertaalleen järkevästi ja huolellisesti, ja todettaisiin että aihetta huoleen ei ole, niin sitten toivottavasti osattaisiin ilmoittaa ilmiantojen tehtailijalle, että hän saa sakot poliisin työn häiritsemisestä.
Edelleen hyvä teoriassa, mutta alituisen resurssipulan vuoksi täyttä utopiaa, kuten esim. lastensuojelun ja vanhusten hoivakotien valvonnan osalta olemme saaneet lukea. Lisäksi kertaalleen tarkistaminen ei riitä, koska samassa asunnossa voi työskennellä viikottain vaihtuvasti useita henkilöitä, vaikka seuranhakuilmoitus pysyy samana. Okei, ehkä tuossa tapauksessa muitakin ihmiskaupan merkkejä olisi havaittavissa, mutta kuvittelepa tapaus, jossa sinä päätätkin lähteä tilannekartoituksen jälkeen talveksi Malagaan ja lähetät sieltä espanjalaisia tyttösiä töihin asunnossasi toimivaan bordelliin. ;D

Sori mutta mä tykkään vänkäämisestä. :D
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Kuningatar Perse - Marraskuu 29, 2019, 14:01:31
Jos ei rikosepäilyilmoituksiin puututtaisi, niin sitten ei tarvitsisi huolehtia aiheettomasti tehdyistä rikosepäilyilmoituksista.

Ja minähän puhuin siis siitä, että kartoitettaisiin yhden henkilön tilanne, eikä että kartoitettaisiin yhden nimimerkin tilanne. Kun todettaisiin, että minä en ole ihmiskaupan uhri, niin sen jälkeen ei enää reagoitaisi minusta (henkilönä) tehtyihin kiusailmoituksiin. Jos minä sen sijaan syyllistyisin rikoksiin parittajana tai ihmiskauppaajana, niin se toivon mukaan huomattaisiin siinä, kun alettaisiin kartoittaa uhreistani (henkilöinä) tehtyihin ilmoituksiin. Tällainen ilmoitus voisi kuulostaa esim. tältä: "Olen huomannut, että tuossa samassa asunnossa, saman nimimerkin ja saman puhelinnumeron takana työskentelee ainakin kolme eri ihmistä, luulen että siellä on meneillään paritusta tai ihmiskauppaa".

Ja voihan itsenäisestikin työskentelevä ihminen ajautua rikoksen uhriksi, joten jos samasta tyypistä tehdään vaikka kaksi ilmoitusta kolmen vuoden välillä, niin siinä on tietysti aihetta huoleen. Mutta tarkoitin, että jos minun maanantaina todetaan olevan itsenäinen työntekijä, niin sitten ei huolestuttaisi niistä 107:stä huoli-ilmoituksesta, jotka tulevat samasta puhelinnumerosta seuraavaan torstaihin mennessä. Siinä tilanteessa sitten sovellettaisiin samoja käytäntöjä kuin hätänumeroon soitettujen häiriö- ja pilapuheluiden kanssa.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0032 - Marraskuu 29, 2019, 14:24:14
Jos nyt puhutaan suomalaisesta täysi-ikäisestä palveluntarjoajasta, jolla ei ole päihde- eikä elämänhallinta-ongelmia ja jolla suunnilleen on kaikki muumit laaksossa, niin tuskin löytyy ainoatakaan, joka suostuisi paritettavaksi.
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: J-R - Marraskuu 29, 2019, 17:36:00
Mä lupasin toisessa ketjussa etten enää häiriköi, mutta kirjoitanpa vielä tämän viestin.

Laitetaan tähän taas se *Trigger Warning* herkimmille, niin ei tarvitse ainakaan mun teksteistä ahdistua ja provosoitua, koska se ei ole mun tarkoitus.


Elikkä mun mielestä ketjun aloittajan kaltaiset asiakkaat ei ole se ongelma seksibisneksessä. Musta sellaiset asiakkaat on juurikin seksibisneksen ihmisyys, jotka osaa harjoittaa itsenäistä ajattelua ja pohtia myös mahdollisia epäeettisyyksiä, ja siten valita ehkäpä eettisemmin keneltä ostaa palvelunsa, ja kohdella seksityöntekijöitä paremmin. Ja vieläpä kuunnella palveluntarjoajien näkemyksiä, vaikkei ne oliskaan aina sitä mitä halutaan kuulla. Enempi osa sitä ongelmaa on se asiakaskunta joka kieltäytyy uskomasta että mitään ongelmaa voi palveluntarjoajapuolella, missään, edes olla olemassa. Se on se osa asiakaskuntaa joka palaa niiden naisten tykö, jotka selvästi vihjaa tai ehkä sanoo suoraan, ettei tää työ ole mieluista heille. Niitä asiakkaita kyllä on riittämiin, valitettavasti. Mä en usko että asiakaskunnassa on sen vähempi itsekkäitä ihmisiä tai persoonallisuushäiriöisiä kuin muussakaan väestössä. Lisää siis aloittajan kaltaisia toivoisin, niitä jotka näkee meidät ihmisinä ja kuuntelee myös meitä.

Sit sellainen asia että tuo uhri-leima on munkin mielestä ikävä. Mä en ole kokenut itseäni yleisuhriksi vaikken oliskaan kutsumuksessani, siis sillon kun ei minkäänlaista rikosta tai muuta väärinkäytöstä mua kohtaan ole tapahtunut. Mä oon kuullut tuota uhri-sanaa vaan lähinnä kahdelta ääripäältä, abolitionisteilta ja joiltain ns. kutsumusammattilaisilta. En koskaan täältä harmaalta alueelta. Musta uhri-sana on vähättelevä, jos sitä käytetään leimasimena. Joissain tapauksissa mä koen selviytyjä-sanan kannustavammaksi, jos onkin ollut haasteita.

Sit vielä että mä en halua mitenkään häiritä viimeisintä foliohattumuotia, mutta vaikka toisessa ketjussa muuta epäiltiin: mä en ole trolli, mulla ei ole muita nimimerkkejä täällä, en ole abolitionisti, enkä edes Jeesus, vaikka tuo Jeesus-titteli kuulostaakin tosi hienolta jos ei sitä ristiinnaulitsemiskohtausta lasketa. Mä vaan kerroin oman näkemykseni, kokemukseni, ja mun omia ajatuksiani ketjun aloittajalle, joka nimenomaan halusi kuulla meidän näkemyksiä, ja muille samanlaisille jotka haluaa olla tiedostavampia ja kuunnella. Siksi se varoitus mun tekstissä oli, ettei herkimmät joudu kuulemaan. Trollit tuskin laittaa varoituksia? En tiedä. Mutta se trollikortti kuten myös vaikkapa ...kortti on muotia nyt kaikille netissä erimieltä oleville tarjottavaksi, ymmärrän.

Mä olen kyllä kiitollinen niille jotka muakin kuunteli ja suhtautui ystävällisesti, eikä vaientaneet täysin. Tässä ketjussa tai yksäreillä. Tuo oli mun tekstien yksi pointti nimittäin. Siispä mua kuunnelleet: annatte toivoa että ihmisyyttä on jäljellä vielä tässäkin skenessä. Mä nimittäin en haluaisi että se yhä yleinen kahtiajako (ihmiskauppa vs. täysin vapaa valinta) ja sen väliin jäävän laajan harmaan alueen, sen spektrumin, olemassaolon kiistäminen aiheuttaisi sen että ne jotka ei sovi tiettyyn narratiiviin, kääntyy abolitionistien puolelle. Toki mä pidän sitäkin kaikkien omana valintana, mutta vaiennus johtaa monesti siihen että käännytään niiden puoleen jotka lopulta kuuntelee ja uskoo.

Mulle ois kyllä saanut esittää ihan asiallisesti vasta-argumenttejä siitäkin aiheesta että miksi nämä mun mainitsemat asiat, mm. mielenterveysongelmat tai narkomania ovat nimenomaan Suomessa olemattomia ja merkityksettömiä yksilön kannalta. Tää maininta siksi, kun toiseen ketjuun tuli sellaista tietoa, viitaten selvästi minuun, ettei näitä mainittuja ongelmia Suomessa ole ainakaan prostituutiossa, vaan muunlaisia vain. Kuuntelen mielelläni niitä muunlaisiakin. Mä kuitenkin luulen että aika moni tuntee tai tietää edes jonkun, jolla on ollut elämänhallinnallisia ongelmia, tässäkin skenessä, vaikka toki niitäkin löytyy jotka kiistää moisten olemassaolon täysin, syystä tai toisesta. Norsunluutorni ei kuulosta mun mielestä kovin mukavalta paikalta elää sekään. Musta liika sinisilmäisyys on pahasta. Ja ongelmien (omien tai muiden ongelmien) kiistäminen ei ole kovin rakentavaa, vaikka tiedän hyvin että se on ihan inhimillinen vastareaktio niille.


Mutta siis: kaikkea hyvää ihan kaikille, jopa niille provosoituneille, ja iso kiitos vielä ketjun aloittajalle ja muille kuuntelijoille, sekä mua kannustaneille!! Arvostan! Pienet sanat ja teot kantaa pitkälle, ne voi vaikka pelastaa jonkun päivän, viikon, tai elämän. :)
Otsikko: Vs: Olenko osa ongelmaa?
Kirjoitti: Vieras0028 - Joulukuu 03, 2019, 23:46:22
Toinen juttu, johon on pakko ottaa kantaa, on tuo idea alhaisesta ihmiskauppaepäilyn ilmoittamiskynnyksestä. Minusta kuulostaa teidän ammatinharjoittajien näkökulmasta aika pelottavalta, jos "Ilmoitukseen voisi riittää vain pienen pieni epäilys ja huoli, kuten vaikka se, että palveluntarjoaja oli poissaoleva, ei hymyillyt, hoputti tulemaan tai heitti ulos jo 10 minuutin kuluttua, vaikka tunnista oli maksettu". Että, jos ei jaksa hymyillä asiakkaalle, niin saisi pelätä, että poliisit tulevat koputtelemaan ovelle ihmiskauppaepäilyilmoituksineen. Toivottavasti ei näin. Ehkä riittäisi se, että yhteiskunta tunnustaisi seksin myynnin oikeaksi ammatiksi ja että poliisi ja oikeuslaitos ottaisivat tosissaan ammattiharjoittajaan kohdistuneet väkivaltaisuudet.

Mielestäni tässä ketjussa ei kukaan myöskään ollut vaatimassa seksin oston kriminalisointia. Käsitin, että aloittajalla oli huoli omasta roolistaan ja vastuustaan ja muutama komppaaja nosti toimintaan liittyviä mahdollisia negatiivisia puolia ja riskitekijöitä esiin.



KP antoikin jo hyviä vastauksia tähän asiaan; sanon muutaman oman sanan tähän lisää, sillä ensinnäkään en aivan ymmärtänyt, miksi poliiseja pitäisi pelätä, jos he tulevat tarkastamaan, onko ilmoitettu seksityöntekijä ihmiskaupattu. Ei kai sen työntekijän sentään tarvitse pelätä, vaan mahdollisen ihmiskauppaajan tämän takana? (Toki pelko voi tulla siitä, että tämä tarkastus selviää tälle rikollisjehulle, joka sitten pahentaa uhrin asioita, mikäli tätä ei jostain syystä onnistuttu pelastamaan, mutta totta kai onnistutaan.) Ja vielä vähemmän itsenäisellä palveluntarjoajalla on mitään pelättävää, koska mistään laittomasta toiminnasta ei ole kyse (paitsi toki sitten, jos tarkastaja onkin verokarhu, heheh). Minä ainakin olisin vain ilahtunut, jos minun tila tullaan tarkastamaan jonkun huolestuneen tyypin ilmoituksen myötä, koska, kuten Espoon Syväkurkkukin sen totesi, se kertoisi välittämisestä. (Ja hei, tuo, kun mainitsin hymyilemättömyyden yhdeksi syyksi huolestua ja tehdä ilmoitus, oli ehkä "pientä" [tarkoituksenmukaista] liioittelua yksittäisenä tekijänä. Välillä en vain jaksa kirjoittaa auki ajatuksiani loppuun asti, koska ensinnäkin ei foorumeilla kukaan jaksa romaaneja lukea ja toisekseen oletan, että ihmisillä on kyky etälukea minun ajatukset.)

Sitä paitsi ehkä se ei ylipäätään olisi poliisi se taho, joka näitä tarkastaisi, vaan jokin esim. STEA:n rahoituksella toimiva toimija, joka olisi suunnattu juuri tällaiseen toimintaan, PRO-tukipiste laajennetulla toiminnalla tai sitten vaikka sosiaalipalvelu yhdessä poliisin kanssa tms., en tiedä, kunhan aivoriihaan. Joka tapauksessa ensimmäinen askel olisi ehdottomasti se, että tämä ala olisi myös yhteiskunnan silmissä ihan oikea ja vakavasti otettava työ, kuten itsekin totesit, Mummonpoika.

Ja mitä tulee tuohon, että tässä ketjussa ei kukaan vaatinut oston kriminalisointia, niin huomasin itsekin saman tien kommenttini julkaistuani, että se olisi sopinut paremmin ihan toiseen ketjuun, joka alkoi jotakuinkin samaan aikaan kuin minä kommentoin tätä.