1
Maksullinen seksi / Vs: Miiran matkassa (keikkatarinoita)
« Uusin viesti kirjoittanut Miira N tänään kello 17:45:32 »Lahden reissu meni kivasti, kävin vuoden ensimmäisellä juoksulenkillä kätköillen. Reilu kaksi tuntia meni juosten ja kävellen ja sää oli mukavan lämmin.
Lappeenrannassa oli tosi hyvä pöhinä, mutta valitettavasti jo ensimmäinen ilta meni vihkoon. Viimeisen asiakkaan keräillessä vaatteitaan, aloin voimaan pahoin ja ehdin jo miettiä, että ehdinkö pyytää asiakasta poistumaan ennen kuin tilanne eskaloituu. Onneksi hän kuitenkin ehti lähteä ja menin lopulta vain nukkumaan.
Sanotaan nyt vain, että yö kesti ja kesti siihen pisteeseen, että soitin päivystykseenkin kysyäkseni, että mitäs helvattua tapahtuu ja selviääkö tästä hengissä. Päivystyksen mukaan kyllä, sain itsehoito-ohjeita ja niillä eteenpäin. Aamulla sain vielä kuumeen kaiken muun lisäksi ja päätin, etten jatka kiertuetta vaan palaan seuraavana päivänä Tampereelle kotiin sairastamaan. Samalla koitin vastata viesteihin, että olen valitettavasti sairastunut ja ilmoittaa ennakkoon tapaamisen varanneille, että treffit ei nyt toteudu. Toivon, että muistin kaikki, junalippujen yms. siirtämiset oli myös pakko tehdä ja huitelin välillä niin tajunnan rajamailla, että en ylläty, jos joku jäi tekemättä.
Koska omin jaloin ei kauppaan todellakaan päässyt niin kokeilin ensimmäistä kertaa sitä kaupparobottia ja pakko sanoa, että ilman sitä olisi taksilla ajelu tullut aika kalliiksi jos sinne kauppaan olisi itse pitänyt raahautua. Olin luullut, että hinta menee siinä 10-20e kuljetus, mutta se olikin 2,5e.
Nyt hyvin nukutun yön jälkeen on jo parempi olo. Pahoinvointia ei enää ole, mutta keho tuntuu jotenkin kramppaavan niin, ettei tunne että olisi nälkä tai jano, vaikka pakkohan sitä on jotain ottaa 48 tunnin paastoamisen jälkeen. Kolme lusikallista riisiä ja kulaus vettä parin tunnin välein on nyt päivän operaatio (päivitys: olen onnistunut tässä).
Kämppis lähtee nyt kuun puolessa välissä Puolaan (josta on kotoisin) hoitamaan opintoihinsa liittyviä juttuja, jolloin jään vahtimaan meidän karvaista laumaa Tampereelle. Tämä tarkoittaa sitä, että olen tässä kuussa nyt hyvin tavoitettavissa täällä Pirkanmaalla. Seuraavan keikkakirjoituksen saattekin vasta sitten kuukauden päästä, jolloin kiertue alkaa heti Lappeerannasta
Huomiseksi olettaisin olevani jo koiranlenkityskunnossa, jos vain jaksan sitkeästi itseni ravitsemista ja nesteyttämistä. Tosin jos vaita saa niin mieluummin tällainen jonka sairastaa heti kahden ensimmäisen päivän aikana niin ettei henki pihise ja sitten voi jatkaa elämää, kuin että viettäisi puolikuntoisena puolitoista viikkoa. 
Lappeenrannassa oli tosi hyvä pöhinä, mutta valitettavasti jo ensimmäinen ilta meni vihkoon. Viimeisen asiakkaan keräillessä vaatteitaan, aloin voimaan pahoin ja ehdin jo miettiä, että ehdinkö pyytää asiakasta poistumaan ennen kuin tilanne eskaloituu. Onneksi hän kuitenkin ehti lähteä ja menin lopulta vain nukkumaan.
Sanotaan nyt vain, että yö kesti ja kesti siihen pisteeseen, että soitin päivystykseenkin kysyäkseni, että mitäs helvattua tapahtuu ja selviääkö tästä hengissä. Päivystyksen mukaan kyllä, sain itsehoito-ohjeita ja niillä eteenpäin. Aamulla sain vielä kuumeen kaiken muun lisäksi ja päätin, etten jatka kiertuetta vaan palaan seuraavana päivänä Tampereelle kotiin sairastamaan. Samalla koitin vastata viesteihin, että olen valitettavasti sairastunut ja ilmoittaa ennakkoon tapaamisen varanneille, että treffit ei nyt toteudu. Toivon, että muistin kaikki, junalippujen yms. siirtämiset oli myös pakko tehdä ja huitelin välillä niin tajunnan rajamailla, että en ylläty, jos joku jäi tekemättä.
Koska omin jaloin ei kauppaan todellakaan päässyt niin kokeilin ensimmäistä kertaa sitä kaupparobottia ja pakko sanoa, että ilman sitä olisi taksilla ajelu tullut aika kalliiksi jos sinne kauppaan olisi itse pitänyt raahautua. Olin luullut, että hinta menee siinä 10-20e kuljetus, mutta se olikin 2,5e.

Nyt hyvin nukutun yön jälkeen on jo parempi olo. Pahoinvointia ei enää ole, mutta keho tuntuu jotenkin kramppaavan niin, ettei tunne että olisi nälkä tai jano, vaikka pakkohan sitä on jotain ottaa 48 tunnin paastoamisen jälkeen. Kolme lusikallista riisiä ja kulaus vettä parin tunnin välein on nyt päivän operaatio (päivitys: olen onnistunut tässä).
Kämppis lähtee nyt kuun puolessa välissä Puolaan (josta on kotoisin) hoitamaan opintoihinsa liittyviä juttuja, jolloin jään vahtimaan meidän karvaista laumaa Tampereelle. Tämä tarkoittaa sitä, että olen tässä kuussa nyt hyvin tavoitettavissa täällä Pirkanmaalla. Seuraavan keikkakirjoituksen saattekin vasta sitten kuukauden päästä, jolloin kiertue alkaa heti Lappeerannasta

