Näköjään Itävallan Adriana on taas torstaista lähtien maisemissa. Ja se tietää sitä, että tulevasta loppuviikosta ja viikolopusta tulee panomaraton.
Lupaan kertoa kaikille urheilusta kiinnostunueulle, mikä oli maratonin loppuaika, jotta voitte vertailla omaa kisakuntoanne ikämiessarjan suoritukseen.
Ensimmäisen päivän karsinnoissa tuli epävirallinen Suomen ennätys, mutta tuuliolosuhteiden vuoksi sitä ei voi pitää virallisena: 2.05.38 loppuaika. Fiilis onnelllinen.
Täytyy sanoa, että miehestä imettiin mehut oikein kunnolla ja kerralla. Aloitus oli väkevä, mutta keskivaiheilla meinaisi maitohapot iskeä päälle, mutta maaliin päästiin, kun kannustusjoukut antoi lisää vauhtia lopussa.
1/2 päivä takana. Nyt palauttelemaan ja huomenna toinen samanlainen rutistus ja loppuraportti.
Tänään hyvin nukutun yön ja eilisiltaiisen saunan jälkeen vieläkin eilinen rasitus tuntui lihaksissa. Juuri edellä mainituista syystä päätin, että tänään on syytä aloittaa tunnustellen mittelöön.
Pelkokerroin nousi 11/10, kun olin saapunut kilpailupaikalle ja olimme menossa hissiin. Ja sinne tunki härkisti ruotsin ruotsia puhuva pariskunta, joten sanoin kilpasiskolle, että nyt poistumme hissitä välittömästi, ja odotamme seuravaa. Näin myös kävi. Ei muuten oikeasti naurattanut yhtään, vaikka tämä muuten varsin huumoripitoinen tilitys onkin.
En aikonut missään vaiheessa heittää pyyhettä kehään, vaan suihkun jälkeen se otettiin päältäni itävaltais-suomalaisen painin tiimellyksessä, joka oli yksi panomaratonin lajeista.
Vedin aluksi sängyssä aluksi kolmoisaxelin, pari lutzia ja loppuun yhden kolmoissalchowin, mutta se ei tehnyt vaikusta kokeneeseen vastustajani, joka yritti ilmeisesti puolinelsonia ja nopeaa selätystä sen perään. Ne vaistin ja teeskennelin, että liukastuin muka tatamilla, jotta sain lisäaolaa toipua edellisesta sylipainista, ja sehän meni tuomarille läpi kuin väärä raha.
Kongi pelasti. Suikussa freesasin itseäni. Mutta kuitenkin ottelunlopussa kokenut vastustajani lukitsi minut 69 otteseen, jota en voinut vastustaa ja josta en voinut irtautua. Siinä rimpuilin aikani, kunnes totesin, että vastustaja oli vaan liian taitava ja se vaan tuntui niin hyvältä hävitä paremmalleen.
Mutta olin onnellinen tänään aikani oli: 2.10.45, joka on aivan kelpo aika ikämieheksi.
Ja nyt sauna päälle, pari olutta helttaan ja unta palloon. Tämän planeetan onnellisin mies menee nukkumaan sen jälkeen.