Muistuttaa kovasti jenkkien asekeskustelua tämä. Yhtäältä on perusteltavissa, että aseille on hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Toisaalta on kiistatonta, että aseilla voi aiheuttaa vahinkoa. Sitten tulee se asekauppiaan rooli. Hän on kiinnostunut aseista, ymmärtää niiden oikeat käyttötarkoitukset ja haluaa vähän tienata siinä samassa. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta kuulustella asiakkaitaan, eikä hän myöskään voisi tietää puhuisiko asiakas totta. Joku asiakkaista saattaa silti käyttää ostamaansa asetta ryöstössä. Onko vastuu tällöin asekauppiaalla, asiakkaalla vai molemmilla?
Usein ratkaisuksi ehdotetaan erinäisiä kieltoja, joilla aseiden saatavuutta rajoitetaan. Ehdotus kuulostaa loogiselta ja tehokkaalta, mutta mitä tavallisesti käy kun jotain kielletään ja kysyntä pysyy ennallaan? Aivan, tästä löytyy hyviä esimerkkejä maailmanhistoriasta esimerkiksi Neuvostoliitosta.
Entä jos asekauppiaat miettisivät aseiden myynnin eettisiä ongelmia ja päättäisivät lopettaa liiketoimintansa? Ajatus itsellään on ihan mahdollinen ja saattaa johtaa aseiden myynnin laskuun. Elämme kuitenkin vapaassa markkinataloudessa, joten mitä tavallisesti käy tilanteessa jossa kysyntä ylittää tarjonnan?