No menin nyt googlettamaan pieruja ja mitäs sieltä Wikipediasta löytyikään.
"1500-luvun Englannissa Edward de Vere, Oxfordin jaarli, pieraisi vahingossa vannoessaan uskollisuutta kuningatar Elisabet I:lle, minkä jälkeen hän lähti omatoimisesti maanpakoon seitsemäksi vuodeksi."
Okei anteeksi, nyt vien keskustelua ihan sivuraiteille.
Naamalle piereminen on minusta upeaa (naamelle piertävänä oleminen ei niinkään), mutta tätä en ole onnistunut asiakkailleni tarjoamaan. En vain saa suoleen kunnon kaasuja, vaikka olen yrittänyt laittaa sekä ylä-, että alakautta. Ainoastaan silloin, jos kakkaan jonkun naamalle, niin silloin sieltä tulee kaupanpäällisiksi myös hieman laatupieruja. Sellaisia tiedättekö, että niitä ei voi tuhnautella heti, kun ensin on asetuttava mukavaan asentoon, nostettava henkinen monokkeli silmälle ja hengitettävä keuhkot tyhjiksi. Sitten voi päästää kaasun ulos, vetää oikein syvään henkeä ja arvioida kaikkia niitä hienoja vivahteita, aina eilisestä kurpitsa-ateriasta välipalalla syötyihin pastilleihin.
Jos joku keksii tavan, jolla saisin oikeasti tarjoiltua näitä kunnon gourmet-kaasuja asiakkailleni, niin olen hyvin kiitollinen. Tähän asti olen pystynyt palvelemaan vain heitä, jotka haluavat roiskeitten kanssa.