Kuinka kauan voi kestää päästä tietoiseksi kaikesta mitä on tapahtunut/takaisin todelliseen maailmaan, jos on vain asunut noin 5-6 vuotta Kiinassa ikuisuuksia sitten. Ja kuitenkin palannut Suomeen.
Huoh.
En olisi uskonut enää näitten kaikkien vuosien jälkeen, että yllätyksiä siitä, että olen jossain vaiheessa hetken elänyt tosi pimennossa muulta maailmalta ja täysin propagandassa, olisi enää mulle yllätyksiä.
*Btw, on uskomattoman rankkaa palata takaisin omaan kotimaahaansa - kun se koti on jo ollut muualla vuosia, paljon vahvemmassa kulttuurissa. Vain pitkänlinjan expatit tietyistä maista voi samaistua.*
Mutta mä palasin jo aikoja sitten, ja olin jo hyvässä uskossa, että olen kirinyt kiinni kaiken sen minkä suljettu valtio esti minulta vuosien ajan (pelkkiin perusasioihin meni aikalaikka noin vuosi). Niin hitto soikoon!
Siis, kun palasin Kiinasta, ja jolloin luonnollisesti moniin vuosiin pääsin ekaa kertaa vapaasti nettiin, niin muistan että vähän siellä ja täällä valitettiin/kohuttiin sellainen vanhan tv-sarjan kuin Lost päätöskaudesta/päätösjaksosta.
Noh, luin jotain juttuja (kun pääsee vapaaseen nettiin monien vuosien jälkeen, niin lukee ihan mitä vain...) kuinka jengi keuhkosi miten viimeinen kausi/päätös oli syvältä ja sieltä.
Lost oli ollut yksi sarjoista joita laittomina kopioina olimme Kiinassa ahkeraan hakeneet ja ostaneet. Mutta niiden kopioiden saaminen loppui kauteen 4. Joka tavallaan vaikutti luonnolliselta, että sarja olisi loppunut siihen. En ymmärtänyt mitään, mitä jengi keuhkosi siitä netistä. Mutta silloin oli niiiiin paljon kirittävää kaikessa, että tuollaiset asiat jäivät unohduksiin.
Ihan rehellisesti, nyt yli 10 vuotta paluustani Suomeen, tajusin vasta sen, että se kausi 4, jota mä olen koko tän ajan luullut viimeiseksi kaudeksi, ei ollutkaan sitä. Miksi tajusin sen edes nyt, oli koska olen alkanut seuraamaan mm. Katsomosta löytyvää From sarjaa. Luin siitä netissä, ja törmäsin samalla kuvauksiin Lost sarjan lopusta, jotka ei yhtään vastanneet sitä mihin mä ajattelin sarjan loppuneen.
Ja sitten tietty tajusin, että tää on taas kerran yksi niistä jutuista, mitä mä en tiedä, koska...noh, Kiina.
Nyt suorastaan hukuttaudun katsoon Lostin ne multa puuttuvat kaudet (rakastin sitä sarjaa). Ja samalla hieman mietityttää, jos näin merkityksetön asia on mennyt multa täysin ohi Kiinan takia, niin mitä muuta? Kestääkö aina yli 10 vuotta päästä takaisin todellisuuteen ja faktoihin kiinni, jos on viettänyt Kiinassa vuosia?
Fiilikset on ristiriitaiset. Kun mä lähdin Kiinasta muistan mielessäni joen varrella pilvenpiirtäjien väriloistoa yöllä katsoessani miettineeni samat sanat kuin eräs muukin joskus historiassa on sanonut "I shall return".
Ja mä niin toivoisin kaikesta huolimatta, että se olisi vielä mahdollista.
Nyt jälkikäteen ajanjaksolle jolloin mä lähdin on annettu nimi "Golden years". Nyt kun se on ohi, niin monet länkkärit lähtee pois. Mutta mä muutin Kiinaan ennen tuota aikakautta. Golden years aikana elämä olikin yhtä ns. unelmaa kaikille, ja varmaan erityisesti länkkäreille Kiinassa. Kun ne bileet oli ohi, niin en yhtään ihmettele miksi ns. länkkäreiden joukkopako maasta nyt on käynnissä. Mutta, mä muutin sinne ennen tuota aikaa. Ennen kuin se oli niin helppoa ja pelkkää unelmaa länkkäreille. Mä elin jo kertaalleen sen vaiheen, kun sua ei haluta sinne, ja rasismi sekä mielivaltaiset lait koskettivat joka päiväistä elämää. Aika jolloin länkkärit oli melkein ns. vapaata riistaa. Ja ilmeisesti siihen on osittain (?) palattu (+ lisää paikallisia ongelmia tullut päälle).
Olo on surullinen. Kun mä muutin Kiinaan mä muutin sinne "pysyvästi". Luovuin virallisesti kaikista oikeuksista ja velvollisuuksista Suomeen mitä mahdollista oli. Mun ainoa koti oli Kiinassa. Kansalaisuus käsittääkseni oli ainoa mikä mulla oli enää jäljellä Suomesta, koska, Kiinan kansalaiseksi ei voi tulla. Ei ymmärtääkseni ole olemassa mitään prosessia millä Kiinan kansalaisuutta voisi edes hakea. Ja en tiedä voiko virallisesti Suomen kansalaisuudesta luopua, jos ei ole saanut minkään muun maan kansalaisuutta (?).
Mutta se on nyt niin kaukainen muisto ja uhka/mahdollisuus. Tällä hetkellä Kiinan tilanne länkkäreille näyttää synkältä (mm. länkkäreitä ilmeisesti saa jo randomisti tappaa kaduilla, eikä siihen juuri puututa). Toki, kom...eiku sosialistisiin maihinhan aina pääsee. Se on sitten toinen juttu pääseekö pois. Vaikka mä en ikinä enää haluaisi palata juuri Suomeen, niin mä haluaisin kuitenkin mahdollisuuden matkustella. Ja, toki kyllä mä ihan hyvin tiedän, ettei maa ilman ihmisoikeuksia, sananvapautta ja vapaata lehdistöä ole oikea valinta. Jotenkin mun on silti ikävä Kiinaan.
PS. Onko kukaan kuullut aikoihin oikeita uutisia Hong kongin tilanteesta? Niin, se taidettiin unohtaa ja hylätä. Siellä taidettiin käydä viimeiset oikeat veriset taistelut ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta Kiinaa vastaan...ja sen jälkeen, vain hiljaisuus. Joten, hiljaisuus puhuu enemmän kuin uutiskuvat (joita ei aikoihin ole tullut). Miten nopeasti muut maat voivatkaan unohtaa/antaa anteeksi/sulkea silmänsä.
Kuinka paljon tälläkin forkalla jaksetaan jauhaa täysin mitättömistä olemattomista asioista Suomen politiikasta. Ja täysin vaieta esim. kansamurhista mitä koko ajan tapahtuu. Meillä ei Suomessa ole aidon oikeasti mitään ongelmia. Jos joku haluaa muuta kuin esittää ja päteä ja provota, niin kannustan tarttumaan somessa omalla nimellään oikeisiin koviin ongelmiin mitä maailmassa ihmisyyttä vastaan joka ikinen sekuntti tapahtuu niin monissa maissa. Mutta riittääkö se rohkeus sitten kuitenkaan siihen?