Turve pitäisi julistaa jopa uusiutuvaksi luonnonvaraksi, vaikka sen uusiutuminen kestää noin 3 000 vuotta.
Turve suomalaisissa soissa on kuulemma 3000 vuotta vanhaa keskimäärin. Uutta turvetta alkaa syntyä heti ja noin sentin kerroksen edestä vuodessa (vuosisadassa metrin), jos suon ojituskuivatus kumotaan ja vedenpinta nousee tarvittavalle tasolle. Periaatteessa turve on siis ”uusiutuva”, jos vain turvetta kerätään vähemmän kuin sitä syntyy. Jotkut väittävät, että jopa niin lyhyt aika kuin 300 vuotta riittäisi synnyttämään tarpeeksi turvetta teolliseen käyttöön paikallisesti. Kunnon kovapuu vaatii samoja aikoja kasvaa ja kehittyä.
Soininvaara kuitenkin kertoo kuinka asia pitää nähdä: ”Sillä, onko turve uusiutuva 300 vuoden vain 10 000 vuoden aikavälillä, ei ole sanottavaa merkitystä, koska ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kovempi kiire. On jopa esitetty, että hitaasti kasvavat pohjoiset metsät eivät kelpaa uusiutuviksi, koska ne uusiutuvat liian hitaasti.”
Turvesuo ei sido tarpeeksi nopeasti uutta hiiltä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, jos turvetta käytetään jatkuvasti poltettavaksi. Sen sijaan turpeen polttaminen tuottaa kasvihuonekaasuja enemmän kuin kivihiili. Myös ojitettu turvesuo alkaa lahota ja tuottaa kaasuja itsenäisesti.
”Poliittisesti uusiutuva turve” on vähän sama asia kuin ”päätösperäinen työpaikka”.
