Minulle seksityö on samalla molemminpuolista nautintoa, sen lisäksi että se on tosiaan juu kaupankäyntiä ja palkkion vastaanottamista arvokkaista hetkistäni. Jokainenhan palveluntarjoaja toki sen määrittelee itse, että mitä seksityö kenellekin on.
Mikäli kyky nauttia tapaamisen osalta katoaa kokonaan - joko toimimattomien kemioiden tai käytöksen vuoksi - en koe olevani velvollinen selittelemään asiaa sen enempää.
Asiaa voisi pohtia myös käänteisesti: Jos nautintoa tapaamisella ei puolin ja toisin ole, niin mitä se sitten on? Ehkei suoranaista kärsimystä, mutta eipä kyllä ei-toivottavaakaan jäädä siinä tilanteessa jatkamaan, vaikka olisikin maksettu.
Minä en halua kokea olevani seksuaalisen hyväksikäytön tai esineellistämisen/objektisoinnin uhri. Yleensä olen noin 90% tapaamisista siis todellakin itsekin nauttinut, enemmän tai vähemmän, mutta yleensä ainakin jonkin verran. Tämä taas voi osaltaan selittyä sillä, että yleensä asiakkaani ovat olleet suhteellisen selväpäisen ja hyväkäytöksisen henkilökemian omaavia eli sellaisia, joiden seurassa ei tunne olevansa vain joku robotti, suorittaja saatika täysi nolla tai mikä-lie aprillipilan taikka vittuilun kohde.
Minä saan lopulta kuitenkin itsenäisenä palveluntarjoana päättää, ketä otan asiakkaaksi ja ketä en, koska itsenäisyyteni ei ole uhattu asiakkaiden vuoksi. Asiakkaat eivät omista minua. Tarkoittaa siis sitä, että asiakkaat eivät koskaan tule ovelleni ja kynnyksen yli ilman minun lupaa, koska minulla on vapaus ja lopullinen valta päättää, ketä siitä kynnyksestä marssii yli, kuka lähtee milloinkin ja kenelle palautetaan minkäkin verran rahaa, jos homma katkeaa.
Minulla siis on viimesijassa vastuu siitä, ketkä ovat asiakkaitani ja ketkä eivät. Hankalammat tapaukset suodatan tai käännytän ovelta oitis, ettei tule ikäviä tapaamisia ja huonoja kokemuksia, sillä ne kyllä nykyään osaan jo melko pitkälti karsia. Toisin sanoen nykyään saan siis lähes poikkeuksetta sellaisia turvallisia ja hyviä kokemuksia, joista asiakkaan tavoin minä itsekin yleensä ottaen nautin.❤️
(Luku-urakkaa kärsimättömille ihmissieluille...
)
Mikäli kyky nauttia tapaamisen osalta katoaa kokonaan - joko toimimattomien kemioiden tai käytöksen vuoksi - en koe olevani velvollinen selittelemään asiaa sen enempää.
Asiaa voisi pohtia myös käänteisesti: Jos nautintoa tapaamisella ei puolin ja toisin ole, niin mitä se sitten on? Ehkei suoranaista kärsimystä, mutta eipä kyllä ei-toivottavaakaan jäädä siinä tilanteessa jatkamaan, vaikka olisikin maksettu.
Minä en halua kokea olevani seksuaalisen hyväksikäytön tai esineellistämisen/objektisoinnin uhri. Yleensä olen noin 90% tapaamisista siis todellakin itsekin nauttinut, enemmän tai vähemmän, mutta yleensä ainakin jonkin verran. Tämä taas voi osaltaan selittyä sillä, että yleensä asiakkaani ovat olleet suhteellisen selväpäisen ja hyväkäytöksisen henkilökemian omaavia eli sellaisia, joiden seurassa ei tunne olevansa vain joku robotti, suorittaja saatika täysi nolla tai mikä-lie aprillipilan taikka vittuilun kohde.
Minä saan lopulta kuitenkin itsenäisenä palveluntarjoana päättää, ketä otan asiakkaaksi ja ketä en, koska itsenäisyyteni ei ole uhattu asiakkaiden vuoksi. Asiakkaat eivät omista minua. Tarkoittaa siis sitä, että asiakkaat eivät koskaan tule ovelleni ja kynnyksen yli ilman minun lupaa, koska minulla on vapaus ja lopullinen valta päättää, ketä siitä kynnyksestä marssii yli, kuka lähtee milloinkin ja kenelle palautetaan minkäkin verran rahaa, jos homma katkeaa.
Minulla siis on viimesijassa vastuu siitä, ketkä ovat asiakkaitani ja ketkä eivät. Hankalammat tapaukset suodatan tai käännytän ovelta oitis, ettei tule ikäviä tapaamisia ja huonoja kokemuksia, sillä ne kyllä nykyään osaan jo melko pitkälti karsia. Toisin sanoen nykyään saan siis lähes poikkeuksetta sellaisia turvallisia ja hyviä kokemuksia, joista asiakkaan tavoin minä itsekin yleensä ottaen nautin.❤️
(Luku-urakkaa kärsimättömille ihmissieluille...
)
En osaa sanoa kenen pätevän pinpan mukaan pitäisi tehdä standardiohjeet. 
No ehkä muutakin! ( 57 - 70 - 90 )