Tässä nyt yövuoroissa istuessa ja muiden unta valvoessa on tullut jälleen maailmaa suurempia ajatuksia pieneen mieleeni.
Mikä on se aika jonka sinä olet valmis irrottamaan arjestasi?
Miksi valintasi osuu juuri tuohon aikaikkunaan etkä esimerkiksi valitsisi 30min sijaan tunnin tapaamista?
Onko kysymyksessä vain pakottava tarve päästellä paineita?
Oletko kenties nopeasti vaan piipahtamassa lounastauolla?
Oletko sittenkin valinnut ajankohdan huolella ja tarkkaan, koska haluat myöskin viettää aikaa ”aidosti” toisen ihmisen kanssa ja ehkä jopa
keskustella tämän kanssa kokonaisin lausein?
Netistä kun tarinoita sekä arvosteluja lukee niin melkein ylivoimaisesti 30min tapaamiset ovat pääosissa mitä ilmeisemmin?!? Onko tähän joku erityinen tai tietty syy? 30min on hyvin lyhyt aika ihmiselämässä ja varsinkin jos tuon ajan vietät vielä vastakkaisen sukupuolen kanssa (ehkä tapaat hänet ensimmäistä kertaa), niin eikö siitä jää hyvin pinnallinen kuva koko tapahtumasta. Ehditkö tuona aikana keskustelemaan toisen kanssa kuin ihminen ihmiselle? Vai onko niin ettei se oikeastaan kiinnostakaan, kuhan paineet lähtee ja matka jatkuu.
Onhan se ymmärrettävä, että meitä ihmisiä on moneen junaan ja toiset ovat jääneet jopa asemalle. Sehän meissä onkin hienoa!! Tähän nyt tietenkään ei ole yhtä absoluuttista oikeaa vastausta, mutta olisi mielenkiintoista kuulla muiden mielipiteitä ajatuksesta ja siitä miksi valitset esim ensitapaamisella jonkun tietyn ajan. Ja onko niin, että kun vastakkainen sukupuoli on tuttu entuudestaan, niin pidempi tapaaminen on silloin luonnikkaampaa.
Tietenkin likviditeetti on varmasti yksi vaikuttava tekijä, mutta olisiko mahdollista, jos panostaisi kerralla tapaamiseen enemmän, niin sinun ”ei tarvitsisi” käydä niin usein vierailuilla. Toisaalta kolikollakin on se toinen puoli. Jos ne kuuluisat kemiat ovat löytyneet sen ”vakkarin” kanssa ja homma toimii, niin antaako lyhyet tapaamiset mahdollisuuden käydä silloin useammin tapaamassa omaa sulokasta. Niinpä….
Omasta hyvin pienestä kokemuksestani voin sanoa, että näin hitaana ihmisenä niin kokonaisvaltaisesti parempi olo jää pidemmistä tapaamisista selkeästi. Ei lähtis ihan meininki vaatteet nurkkaan, huppu päälle ja kovaa ajoa, ehei. Itselleni tulisi jotenkin kolkko olo (vai eikö saisi tulla). Pidemmissä tapaamisissa kun ei ole kiire. On aikaa olla ihminen ihmiselle, harrastaa sitä kauneinta asiaa, mutta myös keskustella sen toisen kanssa aivan arkisista asioista, haaveista, harrastuksista etc., joka taas ruokkii ympärillä vallitsevaa ilmapiiriä sekä virittyneisyyttä paremmaksi. Uskallan veikata, että sama pätee myöskin palvelun tarjoajiin tai sitten ei (toivottavasti siihen löytyy myös joku mielipide)?!?!
Nyt viimeaikoina omaa aivotoimintaani olen myöskin rasittanut mahdollisen yön yli tapaamisen järjestelyllä. Miksi sen järjestän? Mitä se vaatii? Missä sen järjestää?
Tähtäys ja lukitus kohteeseen on ainoa asia mikä ei ole kuitenkaan enää niin epävarmaa…
Mikä on se aika jonka sinä olet valmis irrottamaan arjestasi?
Miksi valintasi osuu juuri tuohon aikaikkunaan etkä esimerkiksi valitsisi 30min sijaan tunnin tapaamista?
Onko kysymyksessä vain pakottava tarve päästellä paineita?
Oletko kenties nopeasti vaan piipahtamassa lounastauolla?
Oletko sittenkin valinnut ajankohdan huolella ja tarkkaan, koska haluat myöskin viettää aikaa ”aidosti” toisen ihmisen kanssa ja ehkä jopa
keskustella tämän kanssa kokonaisin lausein?
Netistä kun tarinoita sekä arvosteluja lukee niin melkein ylivoimaisesti 30min tapaamiset ovat pääosissa mitä ilmeisemmin?!? Onko tähän joku erityinen tai tietty syy? 30min on hyvin lyhyt aika ihmiselämässä ja varsinkin jos tuon ajan vietät vielä vastakkaisen sukupuolen kanssa (ehkä tapaat hänet ensimmäistä kertaa), niin eikö siitä jää hyvin pinnallinen kuva koko tapahtumasta. Ehditkö tuona aikana keskustelemaan toisen kanssa kuin ihminen ihmiselle? Vai onko niin ettei se oikeastaan kiinnostakaan, kuhan paineet lähtee ja matka jatkuu.
Onhan se ymmärrettävä, että meitä ihmisiä on moneen junaan ja toiset ovat jääneet jopa asemalle. Sehän meissä onkin hienoa!! Tähän nyt tietenkään ei ole yhtä absoluuttista oikeaa vastausta, mutta olisi mielenkiintoista kuulla muiden mielipiteitä ajatuksesta ja siitä miksi valitset esim ensitapaamisella jonkun tietyn ajan. Ja onko niin, että kun vastakkainen sukupuoli on tuttu entuudestaan, niin pidempi tapaaminen on silloin luonnikkaampaa.
Tietenkin likviditeetti on varmasti yksi vaikuttava tekijä, mutta olisiko mahdollista, jos panostaisi kerralla tapaamiseen enemmän, niin sinun ”ei tarvitsisi” käydä niin usein vierailuilla. Toisaalta kolikollakin on se toinen puoli. Jos ne kuuluisat kemiat ovat löytyneet sen ”vakkarin” kanssa ja homma toimii, niin antaako lyhyet tapaamiset mahdollisuuden käydä silloin useammin tapaamassa omaa sulokasta. Niinpä….
Omasta hyvin pienestä kokemuksestani voin sanoa, että näin hitaana ihmisenä niin kokonaisvaltaisesti parempi olo jää pidemmistä tapaamisista selkeästi. Ei lähtis ihan meininki vaatteet nurkkaan, huppu päälle ja kovaa ajoa, ehei. Itselleni tulisi jotenkin kolkko olo (vai eikö saisi tulla). Pidemmissä tapaamisissa kun ei ole kiire. On aikaa olla ihminen ihmiselle, harrastaa sitä kauneinta asiaa, mutta myös keskustella sen toisen kanssa aivan arkisista asioista, haaveista, harrastuksista etc., joka taas ruokkii ympärillä vallitsevaa ilmapiiriä sekä virittyneisyyttä paremmaksi. Uskallan veikata, että sama pätee myöskin palvelun tarjoajiin tai sitten ei (toivottavasti siihen löytyy myös joku mielipide)?!?!
Nyt viimeaikoina omaa aivotoimintaani olen myöskin rasittanut mahdollisen yön yli tapaamisen järjestelyllä. Miksi sen järjestän? Mitä se vaatii? Missä sen järjestää?
Tähtäys ja lukitus kohteeseen on ainoa asia mikä ei ole kuitenkaan enää niin epävarmaa…