Taisin ilmaista itseäni hieman liian vaatimattomasti edellisessä viestissäni siis. Ehkäpä me tytöt emme ole vain hyviksiä, vaan jopa taivaallisen upeita supersankareita eli tehotyttöjä, jotka parhaimmillaan pelastavat maailman pelastamalla joidenkin sellaisten turskien maailman, jonka olemassaolon jatkuminen näytti vääjämättömältä sen suhteen, oliko käytettävissä puhelimen toisessa päässä sellaisia maisemia, jollaisia kannattaa ihastella ihan kasvotusten ja jotka herättävät eloon sellaisessakin painajaisessa kompuroivan tyypin, jolle huorissakäynti on käsityksensä mukaan ainoa todellinen ja konkreettinen asia, jonka toteutumisen ansiosta ei välttämättä tarvitse mennä junanraiteille valmiiksi selälleen makaamaan ja odotellen viimeisen tuomion täyttymistä.
Olen siis kyllä hyvällä tavalla täpinöissä, kun jo ajatuskin siitä, että olen joskus pelastanut maailman tekemällä sen sellaiselle, jonka maailma on riippuvainen meistä palveluntarjoajista, alkaa pyöriä päässäni motivoivana sointukuviona. Tiedä, vaikka estettäisiin suuremmatkin luonnonkatastrofit ja maailmanloput sillä, että otetaan hellään hoivaan hellittäväksi sellainen, joka voisi huonona päivänä painaa sellaista suurta punaista nappulaa vaikkapa jossakin Moskovan perukoilla tms. ja joka voisi välttää huonot päivät ja huonosti nukutut yöt kokonaan sillä, että suosii jotakin unelmiensa ilotyttöä, joka kehonkielellä tehtävine taikasanoineen motivoi jatkamaan joskus raastavankin repivää eli siis sitä ihanaa elämää.
Eli näinhän tämän täytyy jatkua, vastuullisesti nähtävänä ja supersankareiden tähdittämänä alana!
❤️💋